Pika-pizza tortillasta

Eihän tämä mikään Pizzariumin taidonnäyte ole, mutta joskus on taiottava nopeasti ja vähistä aineksista. Varsinkin silloin, kun on lounaan aika ja jääkaappi loistaa tyhjyydellään ja neljä ihmistä odottaa lounasta.

Löysin tällaiset ainekset:Lumia Petri_20140107_004

  • 6 vehnätortillaa
  • 2 dl tomaattikastiketta (ja jos ei ole käynyt selväksi, niin Mutti on parasta…)
  • paketin herkkusieniä
  • kesäkurpitsan
  • pizzajuustoa
  • valkosipulinkynnen
  • hieman oliiviöljyä
  • merisuolaa, mustapippuria ja italialaista maustesekoitusta ja hieman sokeria

Ja näin tein:

Kastikkeen valmistus: kuori valkosipulinkynsi ja raasta se tomaattikastikkeen joukkoon. Lämmitä kattilassa kiehuvaksi, mausta teelusikallisella sokeria sekä ripauksella maustesekoitusta, mustapippuria ja suolaa.

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä tortillat pellille ja tomaattikastike tortilloille. Sitten juusto kastikkeen päälle ja pizzat uuniin noin viideksi minuutiksi.

Pilko kesäkurpitsat ja herkkusienet isoiksi paloiksi. Lämmitä pannu ja oliiviöljy kuumaksi. Paista kesäkurpitsoja ja herkkusieniä kovalla lämmöllä muutama minuutti ja kaada pizzojen päälle. Tarjoile heti.

Valmista vartissa ja toimii arkilounaana!

Perjantaikokki

Savulohipastaa David Rocco – Tosikeittiötä kaivatessa

Kokit, ja varsinkin tv-kokit, ovat kansan suosiossa. Studiokeittiöissä kuvatuissa TV-ohjelmissa riittää valinnanvaraa. Eräällä kokkikurssilla yksi kurssilainen kysäisi omaa suosikkiani ohjelmista. Kiemurtelin ulos vastauksesta, sillä en oikein osannut nimetä mitään erityisen hyvää. En kyllä halunnut pahemmin ohjelmia kritisoidakaan, kun en ole parempaakaan tehnyt.

Katselin eilen illalla kokkiohjelmia toisella silmällä tätä kirjoittaessa. Olimme jo syöneet, lapset puuhailivat omiaan ja vaimo hoiti kaukosäätimen käytön, niin onnistuin tekemään useaa asiaa samaan aikaan. Joskus me miehetkin, siis. Näin pätkän David Roccon ”Maku vie Italiaan” -sarjasta ja toisen Köyhistä Ritareista. David Roccon kuvausympäristo vetoaa allekirjoittaneeseen ja se vei selkeän voiton. Aloin jo hieman kaipaamaan takaisin Milanon ”happy hour”-elämään. Tiesitkö muuten, että Italiassa ”happy hour” ei tarkoita kahden euron tuoppia ja Jaloviinaa puoleen hintaan, vaan ilmaisia antipastoja ostaessasi drinkin. Ja antipastopöytä vastasi parhaimmillaan meikäläistä paremman luokan pitopalvelun suoritusta. Opiskelijana elettiin antipastoillakin oivasti. Ja sai vielä drinkin kaupan päälle – sekä kovan janon 🙂

Yksi asia kokkiohjelmissa häiritsee. Eihän niitä ole oikeasti tehty tavalliselle kotikokille. Yksityiskohtaisesti stailattua ja viimeiseen asti käsikirjoitettua ohjelmaa pitäisi hämmentää aina muutamalla parivuotiaalla pikkuapurilla, jotka hyppäsivät studiokeittiöön auttamaan kokkeja, kun ohjaaja sanoo ”käy!”. Uskon, että näin saataisiin resepteille realistiset valmistumisajat ja sellaiset ruoat ruutuun, jotka ihan oikeasti valmistuvat ”käden käänteessä”. Pikkunäpräämistä ja tuntien esivalmistelua vaativien ruokien osuus pienenisi, kun välillä pitäisi käydä vaihtamassa vaipat, etsiä nallelle sopivaa pipoa eteisestä, huhuilla ”kampelisetää” jostain ”pöpperitalosta” (mitä ikinä ne sitten ovatkaan), ajaa piipaa-autoa pikkukarkulaisen perässä ympäri olohuonetta tai ihan vaan ottaa pilkkomisnopeudesta puolet pois, kun pikkukädet napsivat herkkupaloja leikkuulaudalta tasaiseen tahtiin.

Siinä olisi kunnon tositeeveetä – tosikeittiötä – josta saisi aitoja vinkkejä arkipäivään! Alla oleviin ruokiin ei aikaa paljoa kulu ja samalla valmistuu ruoka kahdeksi päiväksi. Ellei syö kaikkea kerralla.

Savulohipastaa David Roccon hengessä

Se, mitä äidit, saaristolaiset ja italialaiset osaavat, on kulloinkin saatavilla olevien raaka-aineiden hyödyntäminen. Jos jotain jäi yli, taipuu se seuraavana päivänä entistä maukkaampaan muotoon. Meillä jäi tuossa eräänä päivänä savulohipastasta lautasellinen yli ja se piti hyödyntää. Saat nyt siis kaksi reseptiä kerralla – savulohipastan ja savulohipasta-frittatan. Frittata on italiaa ja tarkoittaa käytännössä munakasta, jossa on paljon kaikkea muuta kuin kananmunia. Se tehdään mistä vain ja usein juuri eilisen ruoasta.

Savulohipasta

AINEKSET
– 200 g savulohta
– 1 iso sipuli
– ½ rasiaa herkkusieniä
– 2 dl kermaa
– 1 dl kuivaa valkoviiniä
– 250 g pastaa (esim. spagettia)
– voita paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä maustamiseen
– tilkka oliiviöljyä

Laita pasta kiehumaan runsaaseen, suolalla maustettuun veteen. Pastan kiehuessa, valmista kastike.

Pilko sipuli ja paista voissa. Lisää valkoviini ja kiehauta. Lisää pilkotut herkkusienet. Paista hetki ja lisää kerma. Anna kiehua kevyesti, kunnes kastike on mennyt hieman kasaan. Lisää aivan lopuksi kala.

Keitä pasta al dente, eli sopivasti hampaissa tuntuvaksi. Kaada vesi pois ja sekoita joukkoon hieman oliiviöljyä. Sekoita kastike pastan joukkoon ja tarjoa.

Giorno dopo – seuraavana päivänä – dagen efter
Jos pastaa ja kastiketta jäi yli, valmista siitä frittata.

AINEKSET
– Eilisen pasta kastikkeineen
– 6-8 kananmunaa, koosta riippuen
– 100 g parmesaania
– lisukkeeksi esim. vihersalaattia oliiviöljyllä, mustapippurilla ja Maldon-suolalla maustettuna.

VALMISTUS
Riko munat kulhoon. Sekoita joukkoon pasta. Kaada muna-pasta -seos öljyttyyn paistinpannuun. Raasta päälle parmesaani ja paista kypsäksi miedolla lämmöllä kääntämättä frittataa.

Tarjoa vihersalaatin kera.

Maukasta viikonloppua,

terveisin

Perjantaikokki

Grillattua lohta herkkusienipedillä, varhaisperuna-pekonipaistos – Puolivälin krouvissa ollaan

Olen aina ihmetellyt puolivälin krouvia. Tarinoissa se on jotenkin aina osattu sijoittaa tarkalleen päähenkilön matkan puoliväliin. Miten olikin osannut olla niin kaukaa viisas kapakoitsija, että ennusti etukäteen sen, missä kulloinkin puoliväli sijaitsee. Puoliväli kun tuntuu pitkällä matkalla olevan se ainoa oikea kohta pitää tauko. Puolivälissä ollaan jo hitusen henkisesti voitolla ja kaikki talsitut lisämetrit tuntuvat vievän kohti päämäärää entistä vauhdikkaammin. Puolivälissä on myös aina hetki aikaa tuumata mennyttä ja suunnitella tulevaa.

Tavallaan olemme mekin Ukkopekalla ja Vaakahuoneella puolivälissä. Tosin perjantaikokin puolivälin krouvi löytyi ihan omasta olohuoneesta, eilen illalla. Kymmenisen viikkoa on sesonkia takana ja toinen mokoma edessä. Meillä tosin puoliväli tarkoittaa, että vauhti vain kiihtyy. Keikkakalenterimme täyttyy Vaakahuoneella kokoajan yhä nimekkäämmistä esiintyjistä (viimeisin kiinnitys on Pori Jazzeillakin esiintyvä Mo Lasses Women’s Brass Band New Orleansista!) ja heinäkuu viimeistään lastaa laivan iloisilla lomalaisilla.

Tauko puolivälin krouvissa on siis ohitse. Käärimme hihat ja huhkimme loputkin kymmenen viikkoa!

Tervetuloa katsomaan, että jaksetaanko 🙂

Grillattua lohta herkkusienipedillä, varhaisperuna-pekonipaistos
Sillä aikaa kun perjantaikokki syventyi puolivälin krouvissaan tulevan pohdiskeluun, valmisti ihana vaimoni aivan käsittämättömän herkullisen ruoan. Kyllä mun vaan kelpaa!

AINEKSET
– 4 isoa (niin isoa kuin löydät) herkkusientä
– 10 pientä uutta perunaa
– neljä siivua pekonia
– 600 g lohifilettä ruodottomana
– 1 prk smetanaa
– 1 dl isoja katkarapuja
– 10 kirsikkatomaattia
– kolme kevätsipulin vartta
– suolaa ja pippuria myllystä
– rypsiöljyä paistamiseen

VALMISTUS
Pilko kirsikkatomaatit puoliksi ja laita n. 150 asteiseen uuniin kuivumaan kymmeneksi minuutiksi.
Pilko raa’at perunat neljään osaan. Paista niitä kohtalaisessa öljyssä keskilämmöllä, kunnes pinta on rapea ja ne ovat lähes kypsiä sisältä. Pilko pekoni ja lisää pannulle. Paista, kunnes pekoni on rapeaa.

Jäähdytä tomaatit ja laita ne pieneen kulhoon. Anna jäähtyä hetki. Kaada päälle katkaravut sekä pilkottu kevätsipuli. Lisää joukkoon smetana ja sekoita. Pidä kylmänä.

Leikkaa herkkusienistä pyöreitä, paksuhkoja siivuja (n. neljä per sieni). Kuumenna parilapannu kuumaksi. Paahda herkkusieniä hetki, että saavat väriä, mutta eivät mene lötköksi. Paista lopuksi lohi rapeaksi pinnalta ja jätä sisältä hieman roseeksi (sisälämpötila mittarilla 50 astetta).

Kokoa annos ja herkuttele.

Viinivinkki
Kuten viime viikolla kerroin, sain vastuullisen tehtävän. Eli löytää n. kolmenkymmenen viinin joukosta hyviä ehdokkaita kullekin perjantaireseptille. Olen ahkeroinut tämän tehtävän parissa, niin kuin vain muut asiat sen ovat mahdollistaneet. Vastuu painaa hartioita, mutta onneksi tehtävä on noista työasioista ehkä sieltä mukavimmasta päästä 🙂

Olen tälle viikolle bongannut kevyen, italialaisen punaviinin. Miksi punaista kalalle? Koska lohi on tuhti kala ja perunoita maustaa pekoni, joten punaviini sopii ruualle loistavasti. Mitään suun räjäyttävää pihviviiniä en tälle ruualle kuitenkaan suosittele, vaan Pasquan Bardolino Classico toimii keveänä ja tasapainoisena oikein hyvin. Suosittelen! Hintakin hellii mieltä, sillä pärjäät alle seitsemällä eurolla!

Lisätiedot viinistä

Herkullista perjantaita!

Terveisin

Perjantaikokki