Siikaa ja sitruunarisottoa – Logistiikkakustannukset

Viime kuukausina kohonneet polttoainekustannukset ovat saaneet monet miettimään liikkumistaan uudella tavalla. Yksityisautoilijat välttävät turhia kilometrejä ja yritykset kannustavat taloudelliseen ajotapaan. Perjantaikokki kuuntelee polkupyöräilyn innokkaana kannattajana monen tuttavan uutta innostusta fillarointiin suorastaan tyytyväisenä. Saa nähdä kuinka monen vuosikymmenen päästä purjelaivat, hevoskärryt ja polkuautot valtaavat ykkössijan liikkumismuodoissa. Mekin jo höyrylaivalla mietimme, kuinka hienoa se olisikaan nostaa leija Aurajoessa laivan nokkaan ja mennä tuulen mukana Naantaliin. Manöveerit ahtaassa joessa saattaisivat vain olla hieman näyttävämpiä kuin nykyään. Mutta visioihan toisaalta Viking Linekin jo purjeilla kulkevaa risteilyalusta.

Pääsin viime maanantaina purjehtimaan eräällä saaristomme upeimmista aluksista – Kuunari Lindenillä. Oli kertakaikkisen hieno kokemus seilata 15 metriä sekunnissa puhaltavassa tuulessa yhdeksän solmun vauhtia isolla laivalla. Alusta kipparoinut yrittäjäkin totesi, että ennen ei polttoainetta edes mieltänyt kulueräksi, mutta nykyään sitä laskeskelee, että jokainen purjeilla liikuttu tunti säästää melkein satasen. Se on aika iso summa, kun noita tunteja tulee kesässä aika monta.

Logistiikkakustannukset tuntuvat myös leivän hinnassa. Olimme eilen Sihteeri & Assistenttimessuilla Helsingin messukeskuksessa. Kiireapulaisemme Pentti-Oskari saapui paikalle junalla ja innostui arvostelemaan VR:n hinnoittelua ravintolavaunussa. Littanaan painunut, muoviin kääritty aamiaissämpyläkin oli maksanut melkein viisi euroa! Kun hän oli ihmetellyt leivän hintaa junan asiakaspalvelijalle, oli vastaus ollut tyhjentävä. ”Totta kai se maksaa paljon. Siinä on logistiikkakustannukset mukana. Tuokin leipä on käynyt jo kahdesti Rovaniemellä!”

Ei se logistiikka, vaan logiikka…

Siikaa ja sitruunarisottoa

Jos tälle ruoalle pitäisi määrittää hinta, niin se olisi aika kova. Raaka-aineet nimittäin seilasivat purjeveneessä ristiin rastiin saaristomerta kolme päivää, ennen päätymistään lautaselle. Kala tosin ostettiin tuoreena Gullkronasta Gunvaldilta.

AINEKSET

– 800 g siikaa fileenä
– kantarelleja niin paljon kuin raaskit laittaa

Risotto
– 2 kpl salottisipuli
– 1 kpl sellerin varsi
– 25 g voita
– 1 rkl oliiviöljyä
– 3 dl arborio-riisiä
– 2 rkl kanafondia
– 1 litra vettä
– 0,5 kpl sitruunan kuori ja mehu
– 2 oksaa rosmariinia (tuore)
– 1 kpl keltuainen
– 4 rkl parmesaani
– 4 rkl kermaa
Maldonsuolaa ja valkopippuria myllystä

VALMISTUS
Pilko sipuli ja selleri erittäin pieneksi. Paista pannulla voin ja öljyn kera (1/2 voista) viisi minuuttia. Lisää riisi ja paista hetki. Lisää pikkuhiljaa vettä sekä kanafondi. Sekoita lopuksi sitruunankuori ja rosmariini joukkoon. Sekoita pienessä kulhossa munankeltuainen, parmesaani, kerma ja pippuri.

Lisää lopuksi valmiiseen risottoon munasekoitus sekä loput voista.

Leikkaa kala neljään annospalaan. Paista vaahtoavassa voissa samanaikaisesti sieniä sekä kala lähes kypsäksi nahkapuolelta ja käännä vielä aivan hetkeksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Nauti risoton kera.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Järjestätkö tapahtumia? Lipunmyyntijärjestelmä voi olla helppokäyttöinenkin. Tutustu Lyytiin!

Paahdettua siikaa, sitruuna-valkosipulipapuja ja hunajabalsamicosieniä – Mietteitä maailmalta


Eilen iltapäivästä Helsinki-Vantaalle laskeutui väsynyt, mutta tyytyväinen mies. Olin viettänyt neljä viimeistä vuorokautta kovin rakkaan työn ja harrastuksen, eli syömisen ja juomisen, parissa keski-Italiassa, Umbriassa.

Minibussissa mielipuolisen kuljettajan armoilla kanssani jyrkkiä vuoristoteitä hurjasteli muutama toimittaja, kolmisen viinin maahantuojaa ja parisen ravintoloitsijaa sekä elintarvikkeiden maahantuojien edustajia. Olimme tutustumassa alueen viinituotantoon ja maatalouteen. Italialaiseen tyyliin mitään ei myyty tai tyrkytetty. Ensiksi pitää nimittäin ystävystyä. Keskityimme siis vain nauttimaan ystävystymisen ihanuudesta. Kiva tapa tehdä kauppaa. Ehkä ensi kerralla sitten jo kysytään, että ”ostatko?”

Oli mielenkiintoista seurata oikeiden viiniammattilaisten työtä. Viininviljely on maataloutta, ei sen kummempaa, väitti eräs laatuviinien tuottaja. Hän tiivisti hyvän viiniprosessin salaisuuden siten, että kunhan ihminen tuhoaa mahdollisimman vähän siitä upeasta työstä, jota viiniköynnökset tekevät yhdessä paikallisen ilmaston, auringon, tuulen ja sateiden kanssa, niin hyvää tulee.

Sehän siinä onkin mielenkiintoista! Miksi samoista lähtöasetelmista, samalla prosessilla ja samanlaisissa tankeissa valmistetuista viineistä tulee keskenään niin erilaisia? Toinen on taivaallista nektaria ja toinen onton katkeraa marjamehua, vaikka viinitarhat ovat kirjaimellisesti kiinni toisissaan.

Kävimme iltaisin, viinilasin ääressä tietenkin, myös mielenkiintoisia keskusteluja kaikesta maan ja taivaan välillä. Eräs iltakeskustelumme keskittyi lastenkasvattamiseen. Löysimme lapsissa ja viinissä mielenkiintoisen yhtäläisyyden. Melkein kaikilla on biologisesti hyvin samanlaiset lähtökohdat. Luonto on tehnyt ihmeitä ja meidän tehtävänä on pilata tuota ihmettä mahdollisimman vähän. Ja usein käy juuri kuten viinillekin, että vaikka taustat ovat täysin samankaltaiset, niin kovin erilaisia luonteita lapsista kasvaa. Tekivät vanhemmat tai viininviljelijät sitten mitä tahansa.

Ensi kerralla, kun maistan hyvää viiniä, arvostan viljelijää siitä, että hän on osannut siirtää luonnon hienon työn pulloon sitä pilaamatta.

Haluan toivottaa erinomaista juhannusta kaikille viininviljelijöille ja lastenkasvattajille!

Paahdettua siikaa, sitruuna-valkosipulipapuja ja hunajabalsamicosieniä

Harrastuneisuus vaatii myös veronsa ja olo on nyt kuin omenalla. Ei raikas ja vehreä, vaan pinkeä ja pyöreä. Uskonkin, että juhannuksen pitäydyn kevyissä salaateissa, kalassa ja mineraalivedessä.

Tässä sinulle vielä yksi resepti uudesta keittokirjastamme.

AINEKSET

– 4 kpl pienehkön siian fileitä suomustettuna (tai paloja isosta fileestä)
– 4 kourallista vihreitä tai keltaisia neulapapuja
– 2 kynttä valkosipulia
– 1 rkl sitruunamehua
– 1 rasia siitakesieniä (tai pieniä herkkusieniä)
– 1 rkl balsamico-etikkaa
– 0,5 rkl hunajaa
– paistamiseen voita

VALMISTUS

Järjestys:

– suomusta fileet
– siisti pavut ja keitä ne
– valmista sienet, viimeistele pavut ja paista kala

Suomusta fileet. Poista pavuista päät ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä 15 minuuttia. Valuta. Jos käytät sieninä herkkusieniä, niin pilko ne siivuiksi. Pienempiä siitakkeita voit käyttää sellaisenaan. Paista sieniä voissa muutama minuutti, lisää balsamico ja hunaja, kiehauta ja pidä lämpimänä. Pilko valkosipuli erittäin ohuiksi siivuiksi ja paista hetki voissa. Lisää sitruunamehu ja pavut. Paista hetki ja pidä lämpimänä. Kuumenna kalaa varten pannussa reilusti voita. Lisää kalat nahkapuoli alaspäin, kun voi vaahtoaa. Mausta suolalla. Paista kalat melkein kypsiksi nahkapuolelta ja käännä ihan hetkeksi.

Hauskaa keskikesää!

Perjantaikokki

Siika-parsakeitto – Kokki keväisen kepenä

Tasan kolme viikkoa sitten oli saaressa hankikanto ja anopin organisoimat metsätyöt viikonlopun teemana. Nyt aurinko on porottanut meren auki ja tuonut saaristoon kevään. Oli se ajoissa tai ei, niin aina vaihdos tuntuu upealle! Paatti mereen ja verkot veteen!

Kokin pikku-apuri – vajaa 1,5 vuotias pikkuprinsessakin – ihmettelee kevään tuloa. Metsä on hänen mukaansa täynnä ”pintuja” jotka kaikki sanovat ”ti tyy – pi pii”. Ja meri kun vilahtaa, niin ilmoille kajahtaa ”KALA! KALA!”. Aivan oikeassa pikku-apuri onkin, sillä meri oli mennäviikonloppuna antelias ja appiukon verkkoon kävi kasapäin siikoja. Mikäs kokin kokkaillessa, kun pikkuprinsessa vastaa taisteluhuudoista ja appi käy hakemassa jalokalat leikkulaudalle. Taitaa onnistua vain keväisin 🙂

Siika saa kumppanikseen kevään toisen ihmeen ja ihanuuden – valkoisen parsan. Ei kun parsat keitoksi ja siika paloiksi!

Ja jos et auringonpaisteelta malta kokkailla, niin nauti sitten saariston keväisestä maisemasta – harvoin se näyttää maaliskuussa tältä!

Siika-parsakeitto

AINEKSET neljälle (alkupalakeittona) tai kahdelle (pääruuaksi)
– paketti valkoisia parsoja (n. 500 g)
– 200 g siikafilettä
– 0,5 rkl kasvisfondia
– 0,5 l vettä
– 2 dl kermaa
– suolaa ja valkopippuria myllystä

VALMISTUS
Poista kalasta piikit ja nahka. Ripottele päälle hieman suolaa ja pilko kala suikaleiksi.

Katko parsoista puumaiset juuret, heitä ne pois ja pilko parsat kolmeen osaan. Keitä parsoja n. 10 minuuttia kasvisfondilla maustetussa vedessä. Kaada ylimääräinen vesi pois siten, että parsat juuri ja juuri peittyvät.

Lisää kerma ja kiehauta. Soseuta keitto sauvasekoittimella tai blenderillä. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Tarkista maku.

Lisää lopuksi siiat ja kypsennä vielä aivan hetki. Muutama minuutti riittää. Kun kala on kypsää, on keitto valmis. Koristele ruohosipulisilpulla.

Herkullista viikonloppua!

Terveisin

Perjantaikokki

Siikaa parmakinkun, punajuuren ja kukkakaalikuskuksen kera

Mitä yhteistä on tällä blogilla ja omalla tyttärellä? Tytär on kokin ikioma lapsi ja siltä myös tämä blogi välillä tuntuu. Joka kerta, kun tyhjän kirjeen avaa eteensä, tuntuu siltä kuin ruudulle pitäisi saada aikaiseksi jotain henkilökohtaista. Ainoastaan aidot ajatukset ovat kiinnostavia. Vaahtokarkkimainen markkinointiteksti ei toimi ja takertuu kitalakeen. Tytär ja kirje ovat siis kokille kovin henkilökohtaisia asioita. Myönnettäköön myös pomolle…

Harva tietää, että muutakin yhtäläisyyttä on. Ensimmäinen perjantairesepti syntyi 29.11.2005 ja on siten vain 12 päivää omaa tytärtä vanhempi. Molemmat ovat siis reippaita ja joskus yllättäviäkin yksivuotiaita. Kummatkin hakevat vielä sitä omaa linjaansa, mutta selkeät luonteenpiirteet ovat jo nähtävissä.

Erojakin on. Kokki on tällä hetkellä Ranskassa, ensimmäisellä matkalla ilman tytärtään. Kova paikka – kokille. Tytärtä ei voi kasvattaa etänä, mutta onneksi edes perjantairesepti ja sen myötä yli 7000 ystävää on matkalla mukana.

Koskaan ei voi tietää, mitä omasta tyttärestä tulee, mutta aavistella voi. Hyvältä näyttää. Ja monien Matkamessuilla treffattujen ”perjantaireseptiläisten” palautteistakin voisi varovaisesti päätellä, että kauhea häirikkö ei reseptikirjekään ole. Joskus jopa odotettu perjantaivieras.

Kiitos kaikille sähköpostiosoitteille, joille messuilla sain kasvot. On kiva nähdä aina välillä, kenelle kirjoittelee 🙂 Toivottavasti jatkossakin kirje tuo hymyn naamalle, kuten innokkaan yksivuotiaan kuuluukin!

Ja takaisin päivän epistolaan…
…kuten sanonta kuuluu. Kokilla on tapana puhua lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuten myös tänään 🙂

Tämän viikon resepti syntyi viime viikonloppuna saaristossa, kun pakkasta oli -7 astetta, meri avoinna ja tuuli puhalsi myrskylukemissa kerryttäen kymmeniä kiloja jäätä kokin verkkoveneeseen. Siiat saatiin merestä, kiitos appiukon sormien pakkaskestävyyden. Muuten olisi herkku jäänyt syntymättä. Lisukkeena tarjotaan pari ennenkin reseptikirjeissä esiteltyä kokin suosikkia, mutta kun hyviä ovat, niin olkaa hyvät jälleen kerran.

Siikaa parmakinkun, punajuuren ja kukkakaalikuskuksen kera
Neljälle hengelle tarvitset

AINEKSET

– 4 siikafilettä suomustettuna
– yksi iso keltasipuli
– 15 lehteä basilikaa
– 4 siivua parmakinkkua
– voita paistamiseen

Punajuuret

– 2 isoa punajuurta
– hyppysellinen salviaa
– voita paistamiseen

Kukkakaalikuskus

– keskikokoinen kukkakaali
– keskikokoinen keltasipuli
– oliiviöljyä paistamiseen
– sahramia tai kurkumaa

Lisäksi kaikkiin merisuolaa ja mustapippuria myllystä.

ESIVALMISTELU
Keitä punajuuret kypsiksi. Kuori ja pilko ne siivuiksi. Pilko sipulit pieneksi. Kuullota miedolla lämmöllä. Ota puolet sipulista syrjään ja säästä se kuskukseen. Pilko basilika ja lisää loppujen sipulien kanssa pannulle. Paista vielä hetki. Leikkaa kukkakaalista sisus pois ja laita loput tehosekoittimeen. Aja koneella ”ryynimäiseksi” (kestää muutamia sekunteja). Voit vaihtoehtoisesti pilkkoa kukkakaalin puukolla erittäin pieneksi. Laita kalafileet pellille leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Jauha fileiden pinnalle suolaa ja mustapippuria ja levitä sipuli-basilikaseos tasaisesti fileille. Laita koko komeuden päälle siivu parmakinkkua.

ITSE VALMISTUS
Lämmitä uunin grillivastus 240 asteeseen. Lämmitä kaksi pannua, toinen punajuurille ja toinen kuskukselle. Laita kalat uuniin n. 7 – 10 minuutiksi (riippuen kalojen koosta). Paista sillä välin punajuuria kevyelti voissa. Mausta suolalla, pippurilla ja salvialla. Paista kukkakaalia oliiviöljyssä muutama minuutti kohtalaisellä lämmöllä. Lisää joukkoon sipuli ja mausta suolalla, pippurilla ja sahramilla.

Kokoa annos ja herkuttele.

Ranskanmaalta teitä tervehtien

Perjantaikokki

Sitruunaista pikkusiikaa kaprispapujen kera

Kokilla oli ilo ja kunnia isännöidä viime viikonloppuna ryhmämatkamyyntipäiviä Turun saaristossa. Herrankukkarossa vieraili lähes kaksi sataa matkailualan ammattilaista. Ryhmää oli upea kestitä, koska puolet olivat kilpailijoita 🙂 Ja hienointa oli saada avoimesti kehuja ruuasta – tulivathan ne kilpailijoilta! Kiitän meillä vierailleita (joista monet ovat lukijoitani) ja toivotan tuloksekasta matkailusyksyä!

Sitruunaista pikkusiikaa kaprispapujen kera
Pikkusiiat osuivat kokin pyydykseen tällä kertaa Pyhäjärvestä, mutta ei anneta sen haitata saaristolaistunnelmaa. Sitä paitsi nyt, kun vedet ovat vihdoin jäähtymässä, ovat saaristossa verkkoihin tarttuvat siiat aivan liian suuria kutsuttaviksi pikkusiioiksi… Loukkaantuisivat vielä!

Kalajutut sikseen ja keittiöön!

Aineksia neljälle tarvitset:

– kaksi pikkusiikaa per hlö perattuina, päättöminä ja pannuvalmiina (yht. n. 1 kg)
– kaksi sitruunaa
– persiljanippu
– punasipuli
– vihreitä papuja n. 600 g
– kolme tomaattia
– pieni purkki pieniä kapriksia
– valkosipulin kynsi
– tilkka oliiviöljyä ja vähän voita
– suolaa ja pippuria myllystä

Valmistus:
Raasta molempien sitruunoiden kuori. Pilko persilja pieneksi. Hiero perattujen, päättömien siikojen vatsan sisään pilkottua persiljaa (n. 1 rkl / kala) sekä sitruunan kuorta. Mausta kalat sisältä ja ulkoa suolalla ja pippurilla. Anna maustua hetki.

Poista pavuista kovat päät ja keitä ne al dente. Pilko tomaatit ja sipuli pieneksi. Hienonna myös valkosipuli. Kuullota sipulit öljyssä, lisää joukkoon tomaatit ja keitetyt pavut. Paista muutama minuutti ja lisää kaprikset. Purista lopuksi joukkoon n. yhden sitruunan mehu. Suolaa ja pippuria maun mukaan. Pidä lämpimänä sen aikaa kun paistat kalat.

Paista kalat toisella pannulla voissa molemmilta puolilta. Laita kalat pannuun vasta, kun voi ”vaahtoaa”, eli pannu on kuuma. Näin nahastakin tulee upean makuinen.

Tarjoa, kumarra ja kerää suosionosoitukset!

Hauskaa viikonloppua,

terveisin

Perjantaikokki

Kokin vinkki…

Jos käytät perinteistä, pyramidin mallista raastinta, saat kaiken raastamasi kuoren talteen seuraavalla tavalla: leikkaa hieman raastimen sivua suurempi pala leivinpaperia. Painele se kiinni kevyesti hienojakoisimpaan raastimen osaan. Raasta sitruunaa leivinpaperia vasten. Raastimen terät painuvat paperista läpi ja raastavat kuorta, mutta kuori ei mene raastimen läpi, vaan jää leivinpaperiin. Irrota lopuksi paperi raastimesta, laita tasaiselle alustalle ja kaavi veitsellä kuori paperista. Mitään ei mene hukkaan ja raastin pysyy puhtaana!

Siikakeitto

Eipä ole ollut laisinkaan hassumpi heinäkuu, noin niikuin ilmojen puolesta. Huomiseksi on luvattu tosin hieman sadetta, mutta ehkä se tuleekin jo tarpeeseen. Jos sataa ja saat vihdoin kyhjöttää sisällä, niin on oiva aika kokeilla uusia reseptejä.

Vuorossa on siis reseptikilpailun viimeinen ehdokas, Veli Viitalan lähettämän pekonilla terästetyn siikakeiton ohje. Ei hassumpi, etten sanoisi 🙂

Helppoa ja nopeaa, kuten tyyliin kuuluu…
Velin siikakeittoon tarvitset

– 400 g siikafilettä suomustettuna
– 100 g pekonia
– litra kalalientä
– 2 sipulia
– 2-3 naurista
– punainen paprika
– hieman ruokosokeria
– 10 maustepippuria
– tilliä

Valmistus
Leikkaa nauriit ja paprika peukalon pään kokoisiksi paloiksi. Kypsennä ne puolikypsiksi paahtamalla pannulla ruskean sokerin kanssa niin, että ne saavat pintaan vähän väriä. Paista pekonit rapeiksi.

Silppua sipulit ja lisää ne kuumaan kalaliemeen, samoin pippurit. Lisää paahdetut nauriit ja paprikat. Kuori vaahto pois. Lisää siikapalaset. Lisää runsaasti hakattua tilliä.

Leikkaa pekoni pieneksi silpuksi ja lisää liemeen. Sekoita varovasti ja lisää pinnalle vielä vähän tillisilppua.

Oikein hyvää ruokahalua!

Terveisin

Perjantaikokki