Kuralan kylämäki, Aurajokilaakso ja kampiföri – Ahvenkeitto

Aurajoki on Turun sydän. Mutta se on paljon muutakin kuin syvä, kivillä pengerretty väylä, joka lipuu hiljakseen ravintolalaivojen ohi. Riittää, kun kääntää katseensa hieman yläjuoksun suuntaan, niin avautuu täysin erilainen maailma.

Cruiserilla on rento ajella…

Kolmannen lapsemme laskettuun päivään ei ollut kuin kaksi yötä, joten jätimme viime viikonlopun reissun saaristoon väliin ja pysyimme kotikulmilla. Synnyttämismatka pomppivassa Busterissa ei ollut sitä extremeä, jota seikkailijasielumme nyt janosivat.

Helluntaina pakkasimme lapset polkupyöräkärryyn ja suuntasimme lähimatkalle. Vaimolle ostimme pari vuotta sitten Felt-merkkisen Cruiserin, jolla etenee isommallakin vatsalla. Vaikka hän vielä fillaroikin sutjakkaasti, niin suostuin kuitenkin toimimaan vetojuhtana kärrylle.

Kuralan kylämäki

Kuralan kylämäen hevosia

Kuralan kylämäki sijaitsee aivan Aurajokeen laskevan pienen Jaaninojan varressa. Aurajoesta sen erottaa vain Hämeentie.  Tilalla ylläpidetään vanhaa maatalouskulttuuria. Siellä on tavallisesti lapsille tekemistä ja ihmettelemistä hyvinkin pariksi tunniksi. Yleensä myös tilan kahvila on auki, mutta kuinka ollakaan näin helluntain kunniaksi koko tila oli kiinni. Hevosia ja lampaita lasten iloksi laitumilla kuitenkin oli.

Kylässä hääräili onneksemme tarmokas lypsäjätäti, joka päästi meidät katsomaan lehmien lypsämistä.

Kuralan kylämäen lehmiä

On lapsille varsin avartavaa nähdä, mistä ruoka oikeasti tulee. Maitokaan ei synny purkkeina kaupan hyllylle, vaan sen eteen tehdään paljon työtä. Kuralan kylämäestä saa myös ostaa taatusti tuoretta lähimaitoa! Oma astia vain mukaan ja kaupoille. Myynnissä on myös varmasti onnellisten kanojen munia, hintaan 2€ / rasia.

Kampiförille urheilemaan

Kylämäestä suuntasimme muutaman sadan metrin päähän Aurajoen rantaan, kampiförin lähtösatamaan.

Kampiföri lähestyy tyhjänä itärantaa

Kampiföri on kammetonta isoveljeään sporttisempi versio. Hitaampi se on, mutta kampea pyörittäessä tulee hiki. Matka kuitenkin kannattaa.

Risteily länsirannalta itärannalle vie kolmisen minuuttia, mutta avaa uuden näkymän Aurajoen elämään. Siellä joki polveilee kevään vihreässä uomassaan,hevoset juoksentelevat niityllä, kalat tuikkivat joen tyyneen pintaan ja pyöräilijät sekä kävelijät nauttivat rannan reiteistä. On hankala kuvitella, että muutaman kilometrin päässä täältä joki on urbaanin keskuksen sydän.

Aurajokilaakson vehreyttä

Kampiföri aloitti liikennöinnin melkein tasan viisi vuotta sitten ja se tuli aikoinaan tunnetuksi toimimattomuudestaan – ja hinnastaan. Nyt se toimi, veivaaminen ei ollut erityisen raskasta ja matka taittui muutamassa minuutissa. ”Miksi tähän ei tehty siltaa?” kysyi vaimo keskellä jokea. Pohdin hetken, mutta vastaus on varsin selvä. Kampiföri on paljon hauskempi ja veivatessa tulee pakostakin juteltua kanssamatkustajien kanssa. Se siis yhdistää turkulaiset kuin Nokia suomalaiset.

Poniratsastusta päivän päätteeksi

Päivän kruunannut poniratsastus

Risteilyn jälkeen kasvoi Julian ratsastushinku ylitsepääsemättömäksi. Soitto Kotimäen ponitallille kannatti, sillä saimme varattua puolituntisen Shetlanninponin seurassa. Kahden kiltin tallitytön taluttamana suoritettu maastoratsastusseikkailu kruunasi lähimatkailupäivämme.

Alkuillasta oli kotonamme väsynyttä väkeä. Päivä oli täynnä uusia kokemuksia, vaikka kymmentä kilometriä kauemmaksi emme kotiovelta poistuneet. Rahaakin kului vain  15 euroa ponin palkkaan.

Voi olla, että tämä oli viimeinen lähimatkailupäivämme nelistään, vaikka tätä kirjoittaessa lapsia yöpuulle kiipesikin vielä kaksi. Pian täytyy kuitenkin hankkia isompi polkupyöräkärry…

Sitä odottaen,

 

Perjantaikokki

Ahvenkeitto

Tämän keiton taika on uuden sadon kasviksissa ja juureksissa – niiden herkässä maussa. Älä siis käytä ylivuotisia porkkanoita tai perunoita tähän keittoon.

AINEKSET

– 500 g vaalealihaista kalaa (ahven, hauki jne.)
– 15 uutta perunaa
– 5 uuden sadon porkkanaa
– 3 kevätsipulia
– kourallinen tilliä
– 1,5 l vettä
– 2 rkl kalafondia
– 1 dl kuivaa valkoviiniä
– merisuolaa myllystä
– muutama kokonainen mustapippuri

VALMISTUS

Valmistele kala ruodottomaksi (hauelle video-ohjeen löydät täältä) ja leikkele se suupalan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele kasvikset tarvittaessa ja pilko ne. Keitä kasvikset kypsiksi kalaliemessä (vesi, fondi, pippurit ja viini sekä suola tarvittaessa). Kun perunat ja porkkanat ovat kypsiä, lisää kalat. Kalat kypsyvät muutamassa minuutissa. Ripottele pinnalle tilliä ja tarjoa saaristolaisleivän tai ruisleivän ja maidon kera.

Hauki on kala – Grillatut haukivartaat

Hauki on kala. Se on vain vähän arvostusta ja kunnioitusta pohjoisissa vesissä osakseen saava saalistaja. Mutta eipä se arvostusta varten elä ja en usko, että kaloilla on kummempia ongelmia itsetunnon ja omanarvontunnon kanssa.

Hauki iskee silloin kuin vatsa käskee tai vaisto sanoo. Se syö vatsansa täyteen ja saattaa kylläisenä möllöttää herkkukalan vieressä rauhassa siihen mitenkään reagoimatta.

Tässä pohjoisessa maassa moni kärsii haukisyndroomasta. Arvostusta ei kotikansalta tule. Vasta kun ui riittävän kauas kotivesistä, saa ansionsa mukaan. Esimerkkejä löytyy tieteestä, taiteesta ja työelämästä vaikka kuinka paljon. Kenenkään ei kai kuulu olla profeetta omalla maallaan

Toisaalta hauen perussynti iskee meihin suomalaisinkin silloin tällöin. Jos vatsa on täynnä, niin on turha rehkiä, vaikka saalista olisi nokan edessä vaikka kuinka. Monessa mielessä korjaamme mekin pitkittyneen kylläisyydentunteen satoa. Vatsa kun oli täynnä niin kauan ja niin makoisista appeista, että oli turha kuvitellakaan aikojen joskus muuttuvan. Ja mitä sillä väliä, jos ne muuttuvat – meillähän on kaikilla vatsat täynnä.

Monissa muissa maissa on vesistöissä uiskennellut ahkerampia saalistajia – rehkien, vaikka saalista on vatsassa ollutkin. Tai sitten koko ajan onkin ollut sopivasti nälkä. Tiedä häntä.

En pysty muuttamaan isoja asioita maailmassa, mutta hauen puolesta voin puhua. Kalan ammattilaiset, Kalapojat kauppatorilta, totesivat meidän hyljeksityn, puisevana pidetyn ja rantarosvoksi parjatun vaalealihaisen saalistajan maksavan ruokakulttuurin kehdossa ranskanmaalla lähemmäs viisi kymppiä kilolta fileinä. Sitä arvostetaan, koska se ei elä jokaisessa joen mutkassa. Ja koska ranskassa se osataan valmistaa raaka-aineen loistavia ominaisuuksia kunnioittaen.

Parjaisimmehan me perunaakin syömäkelvottomaksi, ellei joku olisi meille opettanut, että se kannattaa pestä, kuoria ja keittää…

Laitoin oman korteni kekoon tekemällä vihdoin videon siitä, miten hauki fileoidaan täysin ruodottomaksi. Kertaotolla (melkein) purkkiin, vaikka lapset osallistuivatkin innolla kuvauksiin…

Videon voit katsella tästä. Kokeile, sillä se on helpompaa ja herkullisempaa kuin uskotkaan!

Ja muista: hauki on hyvä kala!

Perjantaikokki

Grillatut haukivartaat

Olen julkaissut tämän kaltaisen reseptin kerran aiemminkin, mutta koska verkkoihin herkkua tarttui ja aineksia oli mökillä, niin pakko oli tehdä taas 🙂

AINEKSET

– 2 keskikokoista haukifileetä (n. 1,5 kg kalasta)
– 4 grillivarrasta
– 1 paprika
– ¼ kesäkurpitsa
– 1 punasipuli
– 8 siivua pekonia
– 1 rkl pestoa
– 2 rkl ruokaöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Perkaa ja fileoi hauki ruodottomaksi. Katso ohjevideo tästä. Leikkaa paprika, sipuli ja kesäkurpitsa vartaaseen sopiviksi paloiksi.

Käytä puolikas filee per varras.  Laita pitkittäin leikattu fileen puolikas leikkuulaudalle ja laita fileen päälle kaksi pekonisiivua. Aloita pujottamalla fileen pää vartaaseen. Pujota sitten vuorotellen kasviksia ja fileetä ”aalloille” vartaaseen.

Mausta vartaat suolalla ja pippurilla. Sekoita öljy ja pesto ja sivele vartaille.

Grillaa kypsäksi ja tarjoa salaatin tai uusien perunoiden kera.

Hyvää ruokahalua!

Parsaa, paistettua haukea ja hollandaise-kastiketta

Parsaa hollandaise ja paistettua haukeaKevään sesonkiherkku on parsa ja onkin sanottu, että se on yksi harvoista koko Eurooppaa yhdistävistä ruokatrendeistä tai -sesongeista. Parsaa odotetaan vesi kielellä myös täällä Suomessa.

Parsa on mielestäni erittäin monikäyttöinen. Siitä tulee herkullisia munakkaita ja piiraita, mutta parhaimmillaan se on mielestäni sellaisenaan. Kun ostat parsaa, kurkkaa paketin sisään parsan  tyveen ja valitse vain sellaisia, jotka eivät ole homeessa.

Tämä resepti valmistui keittiössämme tiistaina ja on eräänlainen potpuri aiemmin tekemistäni ruoista. Alla linkit eri osioiden valmistamiseen:

Parsareseptin ja hollandais-kastikkeen reseptin löydät täältä. Vaihdat vain ohjeen sinapin vastaavaan määrään sitruunamehua. Ohjeita hauelle on useampiakin, mutta hyvän haukireseptin voit katsoa vaikka täältä.

Herkullista vappua odotellessa!

Perjantaikokki

Ps. tilaa joka perjantai ilmestyvä Perjantaikokin reseptikirje sähköpostiisi tuosta oikealta…