Upea nainen – Viikuna-chevre –salaatti

Olen suonut eläissäni ihailuni vain harvoille henkilöille. Eräs näistä ihailuni kohteista on tapauksena täysin ainutlaatuinen. Hänenlaisiaan ei maailmassa montaa ole.

Tänään hänen elämässään tapahtuu jotain merkityksellistä. Jotain, joka toivottavasti johtaa vuosien kuluttua monen muunkin elämässä suuriin asioihin. Tänään hän väittelee ja valmistuu tohtoriksi. Tutkimuksensa kohteena hänellä on ollut, ei enempää eikä vähempää, rintasyöpä ja tavoitteena kehittää aihioita tulevaisuuden lääkkeille taudin parantamiseen.

Johtaa vuosikymmenen tutkimustyö sitten lääkkeeseen tai ei, niin on hän saanut aikaan jo jotain paljon suurempaa. Hän on saattanut tähän maailmaan jälkeläisiä, jotka muistuttavat hänestä niin monessa mielessä ja niin läheisesti, että heitä seuratessaan, voi kuvitella tuon upean naisen hymyn, viisauden ja luonteen parhaat piirteet jalostuneessa muodossa edessään.

Siinä, missä toiset jahkailevat ja tuumailevat, tekee hän päätöksiä. Siinä, missä muut hakevat suuntaa toiminnalleen, on hän jo matkalla. Siinä, missä toiset korjaavat eilisen virheitä, niittää hän jo huomisen satoa. Hänellä on uskomaton kyky tehdä asiat oikein jo ensimmäisellä kerralla, tehokkaasti, taidolla ja päättäväisyydellä. Ikää hänellä on vasta kolmekymmentä, mutta saavutuksina upeat piirteidensä perijät ja kohta päässään tohtorinhattu.

Perheen hänellä on aina etusijalla, eikä hän koskaan kanna töitä tai stressiä mukanaan. Me, joille ei ole vastaavaa oikeisiin aisoihin keskittymisen kykyä suotu, hämmästelemme tehokkuutta ja saattaisimme epäuskoisena tehokkuudesta luulla tuloksia jopa vilpiksi, ellemme häntä tuntisi ja tietäisi luotettavuuden sekä oikeudenmukaisuuden perikuvaksi.

Rakas vaimoni, tämä on sinun päiväsi. Kun kello ylittää puolen päivän, alkaa haasteesi, josta tiedän sinun selviävän omana itsenäsi vastaväittäjäsikin hurmaten. Olet luonnonlapsi, luontainen onnistuja ja ilon tuoja. Ja kohta myös tohtori.

Kun sinä hymyilet, niin koko maailma hymyilee kanssasi. Onnea!

Perjantaikokkisi

Viikuna-chevre –salaatti
Juhlan kunniaksi juhlallinen alkupala! Viikunat ovat herkkua, mutta maksavat Suomessa maltaita. Silloin tällöin, kun hyviä kaupasta saa, hemmottelemme itseämme muutamalla. Alla yksi loistava alkupala juhlaillallisen alku- tai väliruoaksi.

AINEKSET
–    ½ kerää romainesalaattia
–    ½ kerää friseesalaattia
–    4 viikunaa
–    4 siivua pekonia
–    ½ pötkö chevreä (100g)
–    2 rkl siemensekoitusta (pinjansiemen, kurpitsansiemen jne.)
–    Vincottoa
–    mustapippuria myllystä ja Maldon-suolaa pinnalle

VALMISTUS
Herkässä ruoassa raaka-aineiden laatu nousee esiin! Lado lautaselle lötköä salaattia ja nahistuneita viikunoita, niin annos ei kelpaa kenellekään. Pidä siis huoli, että tarjoat raikkaita, hyviä raaka-aineita. Aloita paistamalla pekonit. Laita ne kylmälle pannulle ja anna paistua kaikessa rauhassa rapeiksi puoliteholla. Nosta jäähtymään talouspaperille.

Huuhtele salaatti kylmässä vedessä ja kuivaa salaattilingossa tai lehdet irrotettuina talouspaperin päällä. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi.

Paahda siemeniä kuumalla pannulla hetki. Älä polta! Poista viikunoista kuivat varret (jos on) ja pilko kuuteen siivuun. Pilko chevre kiekoiksi.

Pirskottele salaatinlehdille tilkka oliiviöljyä, pyörittele ja nostele lautaselle. Kokoa päälle muut ainekset ja pirskota vielä vähän Vincottoa sinne tänne. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa rapeakuorisen leivän ja hyvän viinin kera.

Mahdoton matikka – Yrttistä broileria ja lämpimiä chevrepunajuuria

Meinasin aikoinani jäädä vaille tutkintoa, kun inhokkiaineeni matematiikka osoittautui Kauppakorkeassa makuuni liian teoreettiseksi. Siirsin ja siirsin kursseja, kunnes kaksi viimeistä kurssia valmistumisen tiellä olivat pelkkää matikkaa. Onneksi erään hyvän sisäpiiriläisen avustuksella sain vihdoin pakerrettua kurssit läpi ja tutkinnon kouraan.
Viimeisten kuukausien aikana olen pyöritellyt erästä yhtälöä mielessäni päivin öin. Yhtälön lopputulos tarkoittaa elämässäni väistämättä muutosten kevättä, mutta oikean vastauksen saaminen on ollut tuskallisen hankalaa. Johtuneekohan puutteellisesta matematiikan opiskelusta?

Olen tasan kolmekymmentävuotias ja elänyt jo tähän mennessä upean elämän niin perhe- kuin työmielessäkin. Vaimoni kanssa yhteisiä vuosia on takana 14 ja Turun sekä saariston hienoimmissa matkailualan yrityksissä vuosia on kertynyt jo 13. Lapsia on kaksi ja käyntikortissa on useamman vuoden ajan lukenut kolmen yrityksen jonkintasoisen vastuuhenkilön titteli. Minulla on kaikki syyt olla onnellinen – ja niin olenkin.

Yksityiselämässä tavoitteena on aina ollut saada takapenkki täyteen – eli ainakin kolme lasta. Ilolla seuraan asioiden kehitystä tällä saralla siippaani shoppaillessa aktiivisesti äitiysvaatteita. Tiimimme viidennen jäsenen pitäisi liittyä seuraamme toukokuussa. Kaikki on minulla hyvin, mutta silti pohdin asioita, jotka tuntuvat suuremmilta kuin elämä itse.

Olen viimeiset 13 vuotta elänyt täysillä Vaakahuoneen, Ukkopekan ja Herrankukkaron tunnelmassa. Vastuuni on kasvanut ja olen saanut arvostusta tekemästäni työstä esimiehiltäni. Olen nauttinut joka ikisestä hetkestä näissä upeissa yrityksissä. Olen oppinut mielettömästi. Eräänä oppimisen sivutuotteena mukaan liittyi vielä oma yritys nelisen vuotta sitten. Ikään kuin yritysmaailman oma esikoinen.

Näitä muuttujia olen yrittänyt saada yhtälöön ja tuottamaan oikean lopputuloksen, mutta vaikka kuinka lasken, niin yksi parametri ei oikein istu kaavaan – nimittäin vuorokauden 24 tuntia. Ne eivät millään riitä siihen, että kaikki muut osa-alueet saisivat tasapuolisen ja hyvän kohtelun. Joku kärsii väistämättä. Blogikin pitäisi ehtiä kirjoittaa.

Niinpä tämä päivä, 5.3.2010, on viimeiseni matkailuyritysten täysipäiväisessä palveluksessa.

Palkkatyöt ovat siis takana ja yrittäjän arki edessä. Jatkan yhdessä upean nelihenkisen tiimini kanssa Lyyti-palvelumme kehittämistä. Tavoitteenamme on, ei enempää eikä vähempää, vapauttaa Suomen sihteerit ja assistentit manuaalisesta tapahtumanjärjestämistyöstä. Tulevaisuus näyttää, miten onnistumme.

Jatkakaamme innolla tulevaisuuteen! Haasteita piisaa kaikilla, mutta oikealla asenteella ja yhteistyöllä on ne kaikki voitettavissa.

Perjantaikokki

Yrttistä broileria ja lämpimiä chevrepunajuuria
Talvi on juuresten kulta-aikaa. Punajuuri on edullinen ja herkullinen raaka-aine, joka paistettaessa saa upean, makean maun.

AINEKSET

– 4 kpl broilerin rintaleike
– 10 kpl punajuuria
– 100 g kuoretonta chevreä
– 2 rkl pinjansiemeniä
– 1 rkl kurpitsansiemeniä
– 4 rkl persiljaa tai lehtipersiljaa pilkottuna

Marinadiin:

– 1 rkl timjamia
– 1 rkl salviaa
– 1 sitruuna
– 2 valkosipulinkynttä
– 1 dl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Valmista marinadi: pilko valkosipuli pieneksi. Pese sitruuna huolellisesti ja pilko pieneksi. Sekoita valkosipuli, sitruuna ja yrtit öljyn joukkoon. Lisää broilerin rintaleikkeet, sekoita ja anna maustua muutama tunti jääkaapissa.

Paista broileria hetki molemmilta puolilta ja kypsennä uunissa kypsäksi (noin puoli tuntia 200 asteisessa uunissa). Pidä lämpimänä.

Keitä punajuuret suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Kuori ja pilko siivuiksi. Paahda siemeniä kuumalla, kuivalla pannulla hetki. Varo, että ne eivät pala! Paista punajuurisiivuja oliiviöljyssä hetki. Sekoita paahdetut siemenet lämpimien punajuurisiivujen ja käsillä revityn chevren sekä pilkotun persiljan kanssa. Mausta tarvittaessa suolalla.

Chevre-punajuurisalaatti – Ulkoistettua tarinankerrontaa

Maailma, ja varsinkin matkailuala, elää tarinoista. Tarinat ovat siitä kiehtovia, että niiden kerrontaa on hankala ulkoistaa. Tarinankertojaksi voi toki opetella, mutta parhaat tarinaniskijät lienevät syntyneet sanat suussa.

Tänä perjantaina päätin kokeilla ulkoistettua tarinankerrontaa. Joku muu kirjoitti puolestani perjantaireseptin. Myönnän, että myös ruoan kokkasi tällä viikolla Perjantaikokin apuri. Ulkoistettu prosessi.

Tämän viikon tarina käsittelee Perjantaikokkia itseään. Turun Sanomien toimittaja kävi keskiviikkona kylässä kuvaajan kera ja kertoivat tarinan. Lue se alla olevasta linkistä.

Perjantaikokin haastattelu torstain Turun Sanomissa

Kokki-Samin chevre-punajuurisalaatti

Vaakahuoneemme keittiössä mestaroi kokki-Sami. Hieno mies, jolla on hienot periaatteet. Ruoan tulee olla hyvää ja ihmisten ahkeria. Hän valmisti tämän perjantain ruoan erään perjantaireseptiläisen pyynnöstä. Silloin tällöin saaristolaispöydässämme tarjoiltavaa chevre-punajuuri -salaattia, olkaa hyvä!

AINEKSET
– 8 – 10 pientä punajuurta
– 200 g chevreä
– 1 nippu lehtipersiljaa
– 50 g paahdettuja pinjansiemeniä
– oliiviöljyä
– balsamicoviinietikkaa
– valkopippuria, suolaa

VALMISTUS
Kuori punajuuret ja pilko ensiksi neljään osaan ja sitten siivuiksi. Laita punajuurisiivut uunipellille ja ripottele päälle oliiviöljyä ja balsamicoviinietikkaa sekä mausteet. Paahda 220 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia (paksumpia paloja kauemmin). Tarkasta maku.

Paahda pinjansiemeniä pannulla hetki. Pilko chevre siivuiksi ja persilja pieneksi. Sekoita punajuuret, pinjansiemenet ja chevre keskenään. Nauti lämpimänä. Tämä salaatti maistuu totta kai myös kylmänä.

Onnekasta viikonloppua!

Perjantaikokki

Hedelmäinen munajuustosalaatti – Pienelle porukalle ei tartte huutaa!

Luonteeltani olen markkinointimies. Älkää toki ymmärtäkö väärin, sillä inhoan tuputtamista. Sen sijaan nautin uusien, vetoavien tapojen kehittämisestä, joilla kertoa kuulijoita kiinnostavasta tuotteesta. Olen ymmärtänyt, että mitä erikoisempi tuote, sitä pienempi kuulijakunta ja sitä helpompi on saada sanoma perille. Kuiskauskin riittää, kun kuulijoita on vähän.

Ajattelin, että sama pätisi ruokaan. Itse syön kirjaimellisesti kaikkea, joka on valmistettu hyvin ja hyvistä raaka-aineista. En rajaa mitään pois maistamatta. Joskus hieman kadehdin heitä, jotka ovat tehneet rajauksia ruokavalioonsa ja voivat keskittyä olemaan parhaita alallaan. Kyllähän kasvissyöjän pitäisi tehdä parempaa kasvisruokaa kuin tällaisen all-round –ruokailijan.

Kutsuin viime viikolla syömään kasvissyöjän. Otan aina ruokavaliotaan rajanneen positiivisena haasteena. Ehkä voin oppia taas jotain. Kutsuttakoon tätä kasvisruokavaliolaista vaikka ”Kristianiksi”.

Kristian perheineen saapui. Olimme vaimon kanssa valmistelleet kattavan grillimenun, joka tyydyttäisi kaikki rajaukset ja rajoittamattomat. Kristian kun oli miespuolinen, niin luontaisesti marssimme kaksistamme grillaamaan. Kristian kuolasi valitsemiani munajuuston siivuja, joita asettelin grilliin. ”Jaahas, taidat pitää näistä, vai?” kysäisin. ”En tiedä. En ole maistanut, mutta ne ovat varmasti tosi hyviä, koska ovat uineet tuossa lihanesteessä!” vastasi hän. HÄH! Sinähän olet kasvissyöjä! huusin tyrmistyneenä. ”Kyllä vain, mutta oikeastihan minä rakastan lihan makua. Keksin vain kymmenen vuotta sitten tällaisen periaatteen ja nyt pitelen siitä kiinni.” kuittasi Kristian.

Asia varsin selvä, ajattelin. Arvostin luonteenlujuutta ja periaatteen kunnioittamista, jota Kristian osoitti. Hän ei käännyttänyt minua eikä paasannut aatteensa palosta, vaan piti vain kiinni vuosien takaisesta päätöksestään. Minua nauratti, sillä muistin samalla toisen ystäväni, Mikon, joka oli aikoinaan myös kasvissyöjä. Hän piti periaatteestaan kiinni aina, paitsi perjantai-iltaisin, kun joku tarjosi hampurilaisen. Nykyään hän on kaikkiruokainen.

Vieraamme saivat syödäkseen mm. chevrellä gratinoitua portobelloa (resepti löytyy arkistosta täältä). Illallisen aikana paljasti Kristian, että vaikka hän oli tehnyt suuren rajauksen ruokavalioonsa, oli ruoka hänelle enemmänkin energialähde kuin nautintoaine. Tämä selitti paljon. Pois lähtiessään kiitteli Kristian perheineen hyvästä ruoasta ja vaimonsa paljasti omalleni, että veimme voiton heille kaavaillusta illallisesta. Kotona heillä oli tiskipöydällä sulamassa pussillinen pakastemaissia. Siitä olisi pitänyt jotain kehitellä…

Missäs se pihvi on? Eli mikä on tarinan sanoma? Ottakaahan nyt ihmiset hyvät ruoka tosissanne. Ruoka on kiistämättä tärkein meitä elossa pitävä asia (happea ehkä lukuunottamatta), mutta ei se silti ole pelkkää energiaa. Oikein ymmärrettynä on aterialla korvaamaton vaikutus henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Jos teette rajauksia, niin tulkaa omassa segmentissänne ainakin oman kotikadun parhaiksi. Se riittää.

Ja Kristian. Jos kuulet tämän, niin tiedähän, että olette toistekin erittäin tervetulleita syömään!

Hedelmäinen munajuustosalaatti

Munajuustoa jäi yli, joten seuraavana päivänä nautimme tätä hedelmäistä salaattia. Ruokakaupoista löytyy ainakin Kolatun munajuustoa, joka käy varsin hyvin grilliin ja salaattiin. Salaatit tulevat tietenkin Sorrilta (www.sorri.fi).

AINEKSET
– 1 kerä rapeaa salaattia
– 200 g Kolatun ”Ruska” paistettua munajuustoa
– 2 kevätporkkanaa
– 2 kevätsipulin vartta
– 1 hunajanauris
– 1/2 hunajameloni
– 3 nektariinia
– oliiviöljyä
– mustapippuria myllystä ja Maldon-suolaa

VALMISTUS
Pilko kaikki ainekset suupalan kokoisiksi. Salaattia ei muuten pilkota, vaan revitään käsin. Sekoita ainekset isossa astiassa. Grillaa munajuustosiivuja hetki molemmilta puolilta ja asettele salaattikulhon pinnalle. Tarjoa heti oliiviöljyn, Maldon-suolan ja mustapippurin sekä rapean leivän kera.

Mieli avoinna viikonloppuun!

Perjantaikokki

 

Lohi-chévre pasta – Perjantai ja 13. päivä

Tänään sitä taas vietetään – kansallista väärän asenteen päivää. Perjantai on yleensä ihmisten mielestä onnen päivä, sillä alkaahan silloin viisi päivää odotettu viikonloppu. Aamuradioiden ylipirteät juontajat hehkuttavat yleensä jo tiistaista, että enää neljä päivää perjantaihin. Koittakaahan jaksaa!

Mutta kuinkas käy, kun luvassa on perjantai ja kuukauden 13. päivä. Koko viikko toitotetaan huonon onnen päivää. Onko sitten yllätys, että perjantaina 13. päivänä sattuu ja tapahtuu. Kun itselleen vakuuttaa, että tänään kolaroin, niin varmasti kolaroi.

Ehdotan kaikille väärällä asenteella tänään matkaan lähteneille tyttäreni päivänparannuskeinoa. 2,5 vuotiaan päivä saattaa joskus alkaa väärällä jalalla, mutta onneksi se kerrotaan heti aamusta: ”Iskä, mä olen tänään noussut väärällä jalalla! Menen nousemaan uudelleen.” Ja hetken päästä sängystä pomppaa iloinen pikkutyttö huutaen: ”Kato iskä, nyt mä nousen oikealla jalalla, tälleen näin!”

Eli vikkelään vain takaisin sänkyyn ja oikealla jalalla ylös!

Joko kävit katsomassa uuden kirjamme nettisivut? Sivuilla on tänään julkaistu myös esittelyvideo, eli ”traileri”. Mikäli perjantain ja 13. päivän taika ei siirtoa ole estänyt, niin videon löydät täältä, kohdasta ”tekeminen”.

Lohi-chévre pasta

Tässä sinulle maistiaisiksi yksi resepti kirjastamme!

AINEKSET
– 300 g lohta fileenä
– 1 kpl sipuli
– 1 rkl ruohosipulia pilkottuna
– 25 g kuoretonta vuohenjuustoa (chévre)
– 1,5 dl kermaa
– 500 g pastaa
oliiviöljyä paistamiseen

VALMISTUS
Järjestys:
– esivalmistele kastike
– laita pasta kiehumaan
– valmista kastike ja sekoita ainekset

Pilko lohi arpakuution kokoisiksi paloiksi. Pilko sipuli ja ruohosipuli pieneksi. Paista sipulia oliiviöljyssä hetki ja lisää lohi, chèvre ja kerma. Paista aivan hetki, laske lämpö pienimmälle mahdolliselle ja anna tekeytyä. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä. Valuta, sekoita joukkoon tilkka oliiviöljyä ja sekoita. Nostele kastike pastan joukkoon varovaisesti. Koristele ruohosipulisilpulla ja tarjoa.

Etsitkö tuliaisia kesävierailuille? Kehtaan suositella kirjaani, vaikka se itse onkin tehty. Kauppaan pääset klikkaamalla linkkiä.

Erinomaista onnenpäivää!

Perjantaikokki

Ps. ensi viikon Perjantaikokki viettää Italian Umbriassa tutustuen paikalliseen ruokakulttuuriin. Seuraava perjantairesepti ilmestyy siis Italiasta ja Juhannuksen takia jo torstaina. Ci sentiamo!

Grillatut kesäkurpitsat ja tomaattiset jättikatkaravut – Mentäiskös naimisiin?

Tämä kysymys saattaa olla edessä tänä keväänä useammalla kuin kuvittelemmekaan – mikäli perjantaikokin uusi rooli Amorina luonnistuu. Ainakin kaikki ennusmerkit ovat kohdallaan. Ohitimme juuri ystävänpäivän ja kaiken lisäksi on karkausvuosi. Ja karkauspäivänähän naisetkin saavat kosia!

Samppalinnan Kesäteatterissa on ensi kesänä vuorossa Hääkeikka-musikaali ja sitä myötä myös meidän höyrylaivamme muuttuu aidoksi lemmenlaivaksi – ainakin yhtenä iltana kesällä. Löimme nimittäin Samppalinnan kanssa täysin itsekritiikittömät päämme yhteen miettiessämme jotain aiheeseen sopivaa tempausta kesän lanseeraamiseksi. Lopputuloksena päätimme haastaa ensi kesän hääparit kilpaan, jonka voittaja menee naimisiin 900 hengen edessä Ville Pusan ja Nina Tapion laulaessa heille serenadin. Kaupan päälle voittajahääpari saa vielä lähes 20 000 euron häät itselleen ja sadalle vieraalleen. Luvassa on hääristeily Höyrylaiva s/s Ukkopekalla, hääjuhla Herrankukkarossa, puvut, meikit, kuvaajat, limusiinit, bussikuljetukset, sormukset ja melkein kaikki muukin – veloituksetta hääparille ja heidän sadalle vieraalleen.

Jos siis olet jahkaillut ja jahkaillut, niin viimeistään nyt on oiva aika sanoa ”Tahdon!”.

Ja jos itse olet jo purjehtinut avioliiton onnelliseen satamaan, niin vinkkaa kisasta kaverille! Katso lisätiedot kilpailusta ja upeasta palkinnosta MTV3:n ja Häät-lehden häät.fi –sivustolta. Pääset sinne alta.

Hääkeikka – Suomen suurin hääkisa 2008

Grillatut kesäkurpitsat ja tomaattiset jättikatkaravut

Tällä kevyellä ruoalla on hyvä aloittaa morsiuspukumittojen tavoittelu…

AINEKSET
– 1 kpl kesäkurpitsa
– 20 kpl jättikatkarapua
– 2 kpl isoa tomaattia
– 1 kpl sipuli
– 50 g chevreä, eli vuohenmaitojuustoa
– 1 rkl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Leikkaa kesäkurpitsat 1 cm paksuiksi siivuiksi. Ripottele siivuille suolaa ja anna maustua hetki.

Poista katkaravuista kuori ja peräsuoli. Leikkaa tomaatit siivuiksi ja poista niistä siemenet. Pilko sipuli ja paista öljyssä hetki. Lisää katkaravut. Paista kauniin punaisiksi. Lisää aivan lopussa tomaatit ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Kuumenna parilapannu kuumaksi. Voitele kesäkurpitsasiivut oliiviöljyllä ja paista siivuja muutama minuutti per puoli.

Kokoa annos ja ripottele pinnalle vuohenmaitojuuston murusia.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Kuhaa, chevre-pekoni-kantarellipaistos ja kesävihannekset – Onko jokaisella pilvellä kultainen reunus?

Kesäsesonkilaisen työtä piristää kaunis kesä. Viime vuosina aurinkoa sekä hellettä on tänne pohjolaankin riittänyt. Nyt näyttää siltä, että suomalaiset päätettiin palauttaa kerralla maan tasalle ja annettiin sataa koko heinäkuun.

Mutta entäpäs jos sinulla ei ole ennakko-odotuksia kesän ilmoista? Nauttiiko silloin myös sadesäästä? Väittäisin tiimimme toiseksi nuorinta jäsentä tarkkailemalla, että kyllä! Vajaan kaksivuotiaan selkäytimessä ei vielä ole valitusrefleksiä pilvisestä ilmasta eikä masennusvaihde iske päälle sateen ropistessa kattoon. Kyllähän sitä silloinkin voi lähteä metsäretkelle tai ”mutsikoita” poimimaan. Niinpä, miksi ei?

Ja kyllähän sitä herkkusuukin sateisesta kesästä nauttii, sillä metsän antimet ovat saatavilla aiemmin ja runsaammin kuin vuosiin. Tämän viikon ruoan sienet hankki meille se vajaa kaksivuotias pikkuapuri – sateen kastelemasta metsästä heti aamutuimaan – vaippasiltaan. Innostukseltaan kun ei turhia ehditty pukeutumaan, vaan mummin kanssa oli päästävä kanttarelleja etsimään. Heti.

Ei turhaan etsinyt ei!

Kuhaa, chevre-pekoni-kantarellipaistos ja kesävihannekset

AINEKSET
– 4 kuhafilettä
– 100g chevreä (mielellään kuoretonta)
– 0,5 litraa kantarelleja
– neljä siivua pekonia
– 4 rkl pilkottuja sipulinvarsia

– puolikas kukkakaali
– 8 keskikokoista uutta perunaa
– puolikas kesäkurpitsa
– neljä porkkanaa

– yksi ruukku basilikaa
– 0,5 dl oliiviöljyä

– suolaa ja pippuria myllystä. Voita paistamiseen.

VALMISTUS
JÄRJESTYS: Esivalmistele kala ja sen lisukkeet. Keitä kasvikset. Tee basilikaöljy. Paista kala ja kokoa annos.

Leikkaa kalasta keskipiikit pois. Suolaa fileet kevyesti ja jätä odottamaan.

Pese perunat ja leikkaa isot neljään osaan ja pienet puoliksi. Pilko porkkanat. Leikkaa kesäkurpitsat ja kukkakaali suupalan kokoisiksi paloiksi. Höyrytä tai keitä kypsiksi. Huomaa, että tässä kasvikset eivät saa jäädä al dente, jotta ne myös imevät hieman basilikaöljyä.

Kun kasvikset kiehuvat, pilko pekoni ja kanttarellit pieneksi. Paista pekoni rapeaksi ja lisää lopussa sienet sekä sipuli pannulle.

Laita basilikan lehdet ja oliiviöljy tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi.

Paista kala voissa. Asettele kalat lautaselle. Ripottele kalan päälle chevre ja pekonipaistos. Sekoita basilikaöljy valutettujen vihannesten joukkoon ja sekoita varoen. Mausta suolalla ja pippurilla.

Nauti.