Nordic Business Forum 2018 – recap of day 2

It was my first year that I didn’t join the parties during the evening. It seems I’m getting old. But good thing about getting old is that you wake up early and are ready for the day with full energy!

At the very beginning I met friends from up north, Miika from Flatlight Film and we changed few words and – sorry Pep – missed the start of the day two.

AIVA – artificial artist

Session started with a song called Midnight Sun, which was created by artificial intelligence and Pierre Barreau.

It was my first time that I actually listened to artificial intelligence made music. Sounded like human made.

Don Tapscott – Winning in the Second Era of the Internet

Writer of 16 books. Wow! Some books about the blockchain. And Digital Economy already in 1994. Have to be a real visionary 🙂

Speaker is a grandpa-lookin like a guy. Started the keynote with ”Hyvää huomenta” and got applause. Made some jokes about Obama. Didn’t get applause.

”Within 50 years Helsinki will have most cars autonomous.” (Actually, I hope that much quicker…)


Now: the internet of information. —> Internet of value —> we need the Middlman to handle transactions and to create trust. 10 years ago some problems arose. Lehman Brothers crashed and it affected the trust. Middleman lost part of the trust.



Cross border email payments is as crazy thought as paying for cross border money transaction in the future.

Bitcoin and Toshi Nakamoto solved the double spend problem.

Blockchain is the second era of internet. It created trust between people.

Miners have 20-50 times more computing power globally than Google. In order to hack the blockchain, you need to hack every single block in blockchain. It’s like making chicken nugget back to chicken again 😉 Almost impossible…

Rethinking the financial services industry

  • This is a funny machine, which is our banking system.IMG_1974.JPG

Combination of Blockchain and AI can replace everything in this picture.

ICO – Initial Coin Offering

  • Crowdfunding campaign in blockchain
  • 25% of the value of VC money

The Theory of the firm (by Nobel Prize winner)


Transaction costs in:

  1. Search
  2. Coordination
  3. Contracting
  4. Establishing trust

With Blockchain all these transaction costs will disappear.


Eight open networked enterprise business models



  1. Cooperatives – creating a true sharing economy. Uber, without any company: Suber.
  2. The Rights Creators – such as Music Industry. Internet destroyed the rest of the value for musicians. In blockchain the song has a bank account and the lawyer inside the song.
  3. The Re-Intermediators – such as Western Union. Creating new value in the middle. Now you pay 10% and takes 7 days to transfer. Now it goes in seconds and with 2% costs.
  4. The Blockchain new supply chain – trade finance is done in blockchain. It becomes a cognitive network, which is learning. Such as
  5. Animating the Physical World – ”Fence talks to sprinklers – that is the first line of defense against burglars. IoT need ledgers.
  6. The Platform Builders – Metronome for example
  7. The Data Partners – OLD: Digital Feudalism. You create the data, but someone else owns it. Privacy is freedom. NEW: Citizen owned data. Big question for Google and Facebook.IMG_0939.JPG
  8. The New Public Sector -1) Better, cheaper government (finally). 2) Strengthening of our democratic institutions. Now a crisis of legitimacy. E-voting, Transparency, Accountability to citizens through smart contracts. New platforms for citizen engagement. 3) Reinventing Central Banks. Lighter touch on regulation.

”What an amazing time to be alive.”

Leadership for Transformation


  • How does my company / country find leadership for change?

Starlings murmuring in the sky: there is no leader, but there is leadership. There is a code in their DNA and rules. Like ”Hit nobody and don’t crash.”

”Trust is the expectation that the other party will act with integrity.”

This keynote left me with more questions than answers. This topic needs so much more studying and learning in order to understand this.

What to change? Well… I know way too little in order to make any concrete action. So: study and learn more.

Andrew McAfee – Why We’re Still Underestimating Artificial Intelligence

Minds and Machines – How to share the work between our minds and machines?

Playing games is important – for humans and AI as well. Why?

  • We try to teach AI to be good in games created by people. When machine starts winning, something big is happening. 1997 machine won Garry Kasparov in chess. Chess is basically a search (algorithm) problem.IMG_8603.JPG
  • Game of Go. Purest strategy game human have ever created. 2014 computers were bad in it. Why? Nobody on the planet can tell you how to play Go. Even team of programmers can’t program a machine to play Go, because a good player can’t tell why some moves were made.IMG_7444.JPG
  • ”We know more than we can tell.” – Michael Polanyi – ”Polanyi’s paradox”
  • March 2016 Google’s Alpha Go AI beats GO master Lee Se-dol. Famous move 37. Commentators thought that there is a bug in the code.
  • 2015 Humans beat computer in poker match. Game has hidden information. 2017 technology won.

AI has learned it’s own way to do things. It’s not handicapped anymore by the rules programmed by humans.


AI has learned to diagnose pneumonia better than best doctors.

AI could help us with cooling the planet.

AI in science and for example fermentation.

  • Zymergen. Technology, biology, automation, computation
  • AI finds the hidden layers in data
  • Results: old method 7% improvement in 10 years. New method: 15% improvement in 1 year. 15 suggested genome edits. 2,4x net margin improvement: 3 on pathway – 3 explainable – 6 not explainable – 3 ”no known function”IMG_8374.JPG

Will we still need minds?

  • We have a lot of cognitive biases (check for ex. Wikipedia)


We think yes because….

  • Common sense (example for example Uber prising during Sydney siege)
  • Asking questions ”Computers are useless, they can only give answers.” Pablo Picasso
  • Social Skills
  • Partnering with machines

In the future:

  • Machines open up new territory
  • Minds and machines explore it together

Keynote was interesting and concrete. I liked it.

What to change? Well, my attitude towards the AI. It’s not bad, it enables a lot and I, as a leader, should know a lot more about it. So, study again more!


Niklas Zennström – A Conversation on AI, Technology and Scaling from Europe


Co-founder of Skype, which used to work before Microsoft bought it. Interview with Timo Rein. To start with, my attitude towards interviews, fireside chats and panel discussions in this level of event is slightly negative. I think that when a person is left alone on the stage for 45 minutes, you are able to create so much more energy and really dive deep into certain topic. But let’s see….

  • T: Niklas, how did you do your success?
  • N: It was mainly luck.
  • T: What drives you?
  • N: When you can make an impact, you want to make more impact. It’s a feedback loop that feeds itself.
  • N: After selling Skype, it was clear to me that I will not retire. Now one of my ambitions is the Baltic Sea. I’d like to improve the situation of the sea.
  • T: About AI… what’s changed to enable the evolution of AI?
  • N: Dotcom crash happened. That wiped out tech from Europe. Founders got burned and lost money. We had to rebuild whole thing. Today we have several tech cities around the Europe. Lot of smart graduates want’s to get into tech. And students want to be entrepreneurs. We also want to build bigger, global companies. Supercell, Spotify etc. proved that it can be done. We made so many mistakes, but all those mistakes became learnings. There is more experience around. Today almost 50% of successful founders are investors. You can make money by investing. Firms are scaling up and even pension funds are investing. Non-tech corporations are getting involved in tech, because there’s digital revolution going on. That ecosystem is now working and creating successes. This year many tech companies in Europe went public with big valuation. Scale is getting bigger. This is also encouraging scientists getting out from the labs.
  • T: What do we need more to keep this going on?
  • N: Talent. Talented people into companies. Not only engineers. Talent is the shortage. Capital is flooding in into ecosystem. Recruitment is the biggest constraint. Diversity is also a problem. Most engineers are men. Founders are men.
  • T: How do you spot opportunities? How can we learn that?
  • N: Try to look things from different angles. Try to think what things could be. Most likely outcome is failure, but you needs to be comfortable with it, because that is the way to learn. Kazaa was a failure, but without it we wouldn’t have a chance to found Skype. Build a culture of trying and failing.
  • T: Try and try and try?
  • N: Naivism is really important. You have to think like 5-year old. You have to try things almost foolishly.
  • T: Growing company goes further from the customer and their pain. How to avoid that?
  • N: Culture, where everybody in the company understands the customer. Everybody does customer service or takes part in user testings.
  • T: Can one person make this change in the organization?
  • N: It’s up to the culture of the company. CEO’s should think how do you encourage the challengers in your own company. Encourage people to destroy your own business. Don’t fall in love with your legacy technology.
  • T: You see a lot of new tech. What’s going to change the world?
  • A combination of different types of technologies. Tech build on different tech stacks. Today we use Amazon web services, open source etc. so we don’t need to concentrate on the basic technology. AI is machine learning, which is learning from big data set. Today we see lots of implementation of machine learning. IoT is not exiting by itself, but together with other technology, it is very important. Everything can be connected and fed to machine learning system. This is maybe not going to disrupt your business, but it is going to improve it a lot.
  • T: AI is not a hype?
  • N: It’s going through the hype curve, like every new technology. When it’s not mature, it falls and starts to grow again in more mature way. Singularity is quite far away, but it’s not science fiction. Question is when, not if. So much data is being collected today and it’s also scary. All of us use some kind of AI algorithms every day. We are In it, but it is now optimization.
  • T: You are a channel for the future. What is going to be in 3-5 years?
  • N: It’s too close. 3 years is in a roadmap. Let’s talk about 10 years. No one knows, to be honest. Prediction is hard. There are discussion if AI will take away jobs. We don’t know. High likelihood is that autonomous vehicles will be there. Today we have some of them. Finnish winter is hard for them. Finns are better drivers. (Applause from the audience. It’s so easy to do that: speak about Finnish rally drivers or hockey players.) There’s 3 million truck drivers in US. It’s possible, that they are out of job in the future. Automation is going to replace jobs. Technology has alway done that. Farming, industrial revolution etc. But other jobs come as old goes away. Tech might make it faster and that makes people nervous. Most jobs that will be replaces are really manual. Basic accounting is not really a good job in the future. Manufacturing, basic law etc. are not good ones in the future.
  • N: Back in the 70’s there was a lot of optimism, but now it’s different. We have to fix the global warming, or the future is not nice. We still should be optimistic about it and entrepreneurs are part of the problem solving. There is more and more founders the found companies with positive world impact

What to change? I’m not sure, if I actually learned anything new. Nice conversation, anyway.

Sheila Heen – Difficult Conversations – How to Discuss What Matters Most

Talking about blame and accountability.


When you have conflict in your team, you will be sympathetic on the other side. But both sides contribute to the conflict. Conflict can rip the whole organization apart.

This is blaming culture. It makes collaboration hard, innovation hard and it raises risk. It has impact on trust and morale and you will loose your talent. Information flow stops. Problems get bigger. Decision-making gets hard.

It’s a disaster. So, don’t blame people… but there is couple of problems, since humans are wired to blame. And if we get rid of blame, we loose accountability.

Lack of accountability. It makes collaboration hard, innovation hard and it raises risk. It has impact on trust and morale and you will loose your talent. Information flow stops. Problems get bigger. Decision-making gets hard.

This is the dilemma. How to know what works and what not? Don’t ignore blame, but channel the energy differently.

Blame —> whose fault? Assumptions. What punishment? Purpose.  We have to change both sides of this equation.

Joint contribution —> purpose: improve together.


Whose contribution do you see first?

  • Absorber (me)
  • Shifter (others)

Absorber get’s tired after a while to always carry the responsibility.

Common hard-to-see contributions


  • Avoiding until now
  • Being unapproachable
  • Using a channel that doesn’t get through
  • Dominating conversation
  • Meeting after meeting they talk about you

Sometimes your coping strategy produces the behavior that you hate in the other person.

Best practices?


What to change? Well, I have to see both sides in arguments…


Steven Kotler – Climbing Mount Bold: How Companies Can Level-Up Their Game Like Never Before with Accelerating Technology and the Power of the Crowd

Impossible has a formula

Moore’s law is not slowing down! In five years a laptop will have more computing power than human brains. This works with all exponential techs.

These technologies are overlapping and they are completing each other. Ellie: worlds first AI psychologist. Soldiers (for example) like more speaking to AI than to a real person and her diagnosis is 80% more precise than a doctor’s one.

Just Add Smartness Economy

Building Organizations for Speed and Scale


New Biz models: crowd-economy, platform economics, DAO’s etc.

Extreme innovation is no longer optional


The Average Life Expectancy of a Fortune 500 Company

Six D’s of exponential growth


  1. Digitalization
  2. Deception
  3. Disruption
  4. Demonetization
  5. Dematerialization
  6. Democratization

Ask yourself: how my organization is going to get involved.

The third industrial revolution

  • 3D printing
  • The Bionic Man, Age 9

User friendly interfaces are coming to all technologies.

Extending Human Capability: An Exponential Mindset

  1. Appetite for disruption
  2. Massively transformative purpose

Innovation requires isolation

  • Culture —> Subculture
  • Nature —> Niche Creation
  • Organizations —> Skunk works

Flow: an optional state of consciousness

The high flow advantage: speed & scale

Crows powered tools


”We are the ones we’ve been waiting for.” Alice Walker

Keynote was interesting, but didn’t go deep into any subject. Very superficial in many ways. I hoped for more concrete advise and ideas. Title was, however, ”How Companies Can Level-Up Their Game Like Never Before”. I got some ideas on how to leverage on the crowd powered tools, but that’s it…

What to change? I’d like to test some of the crowd powered tools. like inceptive competitions to create the best participant app!

A Moderated Conversation with President Barack Obama in discussion with Niklas Zennström


For the first time I was waiting in the line to be among the first in the seminar hall. Miracles happen. For other speakers the big screen has been quite enough. But this speaker is mr. Barack Obama. I need to see him live – not on a screen. Again an interview, which is not my favourite way of doing these, but let’s see how Obama’s charisma work in an interview.

N = Niklas Zensström, B = Barack Obama

N: Let’s talk about basketball.

B: Great! Participating in sport teaches you important lessons. If you work, you’ll get better. Effort you put in will determine what you get out. It teaches you resilience. It teaches you putting the mission of the team ahead of your own goals. Those are important lessons. In the USA one of the greatest thing in sports has been involving women in sports. They become more confident. Well, sports made in my knees a bit sore…

N: If I look at the world, it seems that we are in a storm. We have climate change, populism etc. And at the same time, it seems leaders are more short term oriented. Business leaders look only short term benefits. World is going through a paradigm shift. As a society, how can we change this? Start thinking long term?

B: I’ll talk about these larger terms. Globalization, technology have all shrunk the planet. Changes taking place are as profound as in previous big turmoils. But now they are faster. Whenever you have great changes, it creates enormous opportunities. Now you have global market that can bring wealth. But if you only an ordinary person, suddenly you find that demands are less valuable for you.

Leaps in productivity also leads to inequality. Absolute wealth is not only important thing. In advanced economies, a lot thinks that they have been left behind. There is a strong impulse either try to stop change or fight against it. Politics look backwards, not forwards. There are people who are afraid of technology. When you get a big gap, that’s when you get into trouble. We need to reorganize ourselves. Part of this solution is going to be business recognizing opportunities. One legitimate criticism is that leaders don’t think enough how the people who were left behind, are been taking care of.

Unfortunately now, the way how voters get political information makes us think only short term. This makes us to think about reactions in social media etc.

Best thing in liberal market based democracies is that we can debate freely. Dialog takes place. It has constitutional relevance. Partly because of the problems described earlier, people turn into strong men who say ”follow me”.

We have to cultivate the institutions that allow debate and dialog to happen. Such as free press. The platform is all based on these rules and institutions.

N: You mentioned technology. Founders wan’t to create companies with positive impact on the world. They need to hire best talent. Millenials want to buy fair trade products, environmentally friendly products. But because tech gets more powerful, I think we need to have conversations about the future. AI can be good, but also negative. If we don’t have these conversations now, we will have problems. With climate change we already lost 10 years. How could leaders encage into discussions and encourage innovation and make sure the society is safe in the future.

B: Governments are slow. They are under resourced. Take AI. As a president I put together a team to solve how do ew think about these issues. Good news is that it is possible to identify these problems. But, administration is not working on these at the moment. It requires also public conversation that is not happening. You cant separate public and business environment.

Take Facebook: I believe that power to connect people is valuable and positive. But is also true that those systems were built in isolation. Oh, we’ve created oh system that facilitates hate speak, for example. This is where business leaders should always engage into discussion. Some businesses try to avoid government as long as they can. But they need to engage.

N: In FInland and in Estonia business people sit down with politicians and have a coffee…

B: Change happens from the bottom. I do think that there is a reason why Finland and Norway, Singapore is able to solve problems in more efficient way. Social cohesion comes from the smaller scale.

Oceans are big problem. You can have Finland, Sweden and Norway to agree, but that doesn’t help, if China, Russia and Brazil does what they want.

We have to create local solutions to local problems but we have to have a web that binds these together.

Finding those local units that can create models, that we can scale up. But then we have to give more power to international organizations.

N: There is also a lot of good things happening as well. Way fever people in extreme poverty etc. Are these movements going to continue?

B: I tend to be optimistic. History have been generally positive, but it’s not a straight line. We take two steps forward and then one back. We had renessaince, dark ages, WWII.

I often tell young people that if you had to choose a moment in the history when to be born, you should choose now. World is better educated, wealthier etc. than ever.

How people understand their lives, is socially dependent. It depends on who sits next to you. Poorest American now is wealthier than richest in the 17th century. But this person in 17th century felt rich.

Positives have to be harnessed by ultimately the state. Relatively speaking Finland has lowest level inequality. Poorest child in Finland can go to best school in the world, for free. Finland decided to make investment on this. This is smart policy. Takes creates higher happiness to everybody.

As positive as things are, people have to feel that they are happy. Migration has caused controversy and lot of it is economically derived. I have a phone in a village in Namibia and I can see how people in Sweden live. I could get a training and good life there. News are out. Some people are living much better than others.  People in poorer countries want what you have. But that is not sustainable way to live for everybody on the globe.

N: Let’s talk about your foundation. You are doing excellent job with working with democracies. How do you train future leaders?

B: If you empower 23-25 year olds and take them seriously. We tell them to start listening the people you wan’t to lead. In every country I saw this energy of these young people. Who instantly believed that they can mix cultures.

(At this point Obamas answer was rather complicated and I lost it… then the battery of my Mac ran out and I had to run for the train…)

What did I get from this? To be honest: nothing much. I respect Mr. Obama but I would’ve loved to see him speak about some important issue – alone on the stage. And I don’t know how much his staff decides what Mr. Zennström could ask, but I think questions could’ve been much more to todays burning topics. Now we heard discussion about empowering young leaders. OK, it’s important, but not really interesting to listen.

Nordic Business Forum 2018 – day 1 recap

Usually I write in Finnish, but since all the content is in English, I find it easier to make notes on the fly with the same language. Hence English.

This post is about the biggest business event in Finland – Nordic Business Forum. It gathers over 7500 business people for two days in Helsinki and boasts with a world class line up of keynote speakers. I have joined the event several times and every time I try to learn something new.

But learning is not enough. I think that attending this kind of an event should also lead to new ways to do business. If you want to do that, you need to take your learnings into action and change the way you act. This is why I have tried, in addition to making notes of each keynote, write few thoughts of how I’m going to change my behavior or the way I do things.

Post is published as I made the notes during the event. So I hope you bare with my spelling or grammar mistakes…

Start of the Day #1

Pep Rosenfeld, Moderator

Lively guy. GDPR and Trump jokes were good. But why a GDPR joke? Well, he got the audience warmed up for the first speaker and was not talking too much about himself. After all, event is never about the moderator, right?

Aswath Damodaran – Laws of Valuation: Revealing the Myths and Misconceptions (STRATEGY)


”Old young companies” like Tesla and Uber are like teenagers. They behave sometimes really stupidly. They don’t think about the consequences.


Tech companies don’t have long mature period, because disruptions are always around the corner. This happened to Yahoo, Nokia, BlackBerry.


Corporate finance across the life cycle


  • Find the mix of debt and equity!
  • Mix of these decisions changes between the life stages
  • You should give dividends only if you don’t find better investment target within your own business.

Companies, act according to your age and stage in the lifecycle!


  • You should understand your stage and age and use right finance tools accordingly. Cash burn is not a bug, it is a feature. If you are young. (Personal note: it’s funny how companies spending is similar to humans: as a child, you burn money, as a grown up you invest money to growth (your kids etc.) and as a senior citizen you start to pay dividends to yourself (spend the money you have earned during your adulthood…)




  • Start up: don’t borrow money to invest without purpose or to pay dividends
  • Mature companies: pay dividends!
  • Declining companies: new business plan don’t help..

At some point, when growing older, cash burn have to stop. (It’s actually like that with humans…)

Amazon is a disruption platform with an army, which can go into any business in the world. It will most likely not make money in that business, but all other players will loose a huge amount of money. It’s behaving like a young company with billions of money.



With young company: it’s only about the story. Better story can take you from 15B€ to 65B€ valuation.

What is the right CEO for:

young company: Steve the Storyteller

Growing company: Bob the builder

Mature company: Don the Defender

Declining company: Larry the Liquidator

This topic was really interesting, but was left with only one minute at the end of the keynote. Loved to hear more!

What to change? Keynote was a good reminder of doing right things at the right phase. I understood that instead of paying dividends in my own company, at this stage, we should seek more rigorously for growth opportunities. We are still in the growth phase.

James Hewitt – The Key to Sustainable High Performance (PEAK PERFORMANCE)

Winner of the speaking contest. Guy with a very strange cyborg hat on his head 🙂 It was used to measure stress and focus. Speaker knows a lot about cycling, which is always a good thing!

Knowledge work is endurance activity. What is the key to sustainable high performance?

We never rest, we rarely focus. We can’t always be ”ON”.

Apply effort in the right time and right place. Effort at the wrong time – and you don’t win! Follow your own rhythm. That brings sustainable performance.

Better result, similar effort:

  • Apply at the right time
  • Rest and recover
  • Find your rhythm

Rhythms in cognitive performance?

  • Peak – Valley – Rebound (early birds)
  • Rebound – Valley – Peak (Owls)

(Personal note: this topic was discussed  few days ago in Helsingin Sanomat for subscribers only)

30% of the work could already be automated, 70% not: Collaboration, Creativity, Complex problem solving.

Humans should not try to work like machines. Optimise, don’t maximize. Are you aware of your rhythms? Do your work accordingly?

Plan: Cognitive gears: Rest, Menial Tasks, Focus. We are stuck with menial tasks, into the middle gear.


What can we do? Don’t make perfect an enemy of good enough.

Schedule high gear during peak: 25 min on, 5 min off. Sleep 7-9 hours per night. Create boundaries for switching tasks. Starting the day with an email is starting with someone else’s schedule.


Wellbeing is strategic importance.

What to change? James is a great performer and I specially like his background in cycling. It makes everybody so much more professional 🙂

In the future, I try to make all important things in the morning and forget all notifications and menial tasks during those early hours. Then I’ll give myself a permission to sleep, if I’m tired, eat, if I’m hungry and work when I’m in my most productive mood. I try to follow my own personal rhythm more.

Susan Cain – Quiet: How to Harness the Strengths of Introverts to Change How We Work, Lead, and Innovate

Is the ideal leader bold, alpha & gregarious? The ideal thinker?

How do you feal after two hours at a fun party? Does your battery get’s empty or reloaded?

  • Introverts and extroverts are wired differently
  • Extroverts nervous system reacts less to signals

(Personal note: It’s not a party, if it lasts only two hours, c’mon!! Well, it seams that I’m quite extrovert.)

Extroverts do fine, when the background noise is loud. And introverts vice versa. There is no ”one side fits all” work place.

My note: teams consists of different types of people and usually teams sit together…

60% introverts and 40% extroverts in the audience according to the ”raise your hand” -test.

Successful companies have Yin & Yang -founders: introvert and extrovert. For example the Apple. (Personal note: I think we have pretty much the same thing, although Rami also knows how to party…)

We are naturally so social, that we pick up each other ideas. If you really wan’t to learn, what is truly you, you have to spend time alone. A lot.

3 people usually takes care of 70% of talking in a large meeting. So should we have meetings at all?

  • Introverts: speak early! If you wait too long, you drift aside.
  • Introverts: don’t curb your enthusiasm! Extroverts, you can curb yours a little.
  • Extroverts: engage introverts 1-on-1 and give them advance notice to prep.

Good to great -results:

  • All super successful companies were led by a CEO, who were considered with introvert features (modest, soft spoken etc.)

Letter of thanks: leader of Campbell Soup wrote 13 000 thank you letters to outstanding employees!

What to do?

  • Enter, Exit and Return to your comfort zone
  • Win your fear by exposing yourself to it – but in small steps and portions
  • Groom an ”unlikely” leader
  • Find role models who are like you
  • Know what is in your suitcase – metaphor for knowing what is important for you. Share it with others.

What to change? I’ll speak less in the beginning of the meetings and give more space to introverts and try to engage them more.


Second session was started by a deaf musician. We’ve seen this before in NBF many times: first this person is on a video (this time in Talent America) and the she appears suddenly on stage – live. For me it was a big surprise how well a deaf person can sing. How? Unbelievable.

Gary Hamel – Building an “Evolutionary Advantage” (STRATEGY)


Picture above tells about the scale of the event. Spot Gary on stage (next to the robot)

World, where change has changed!


Knowledge doubles every 18 months, they use even robots in brothels! Are we changing as fast as the world around us. World is more turbulent that we are resilient.

1998: Walmart against Amazon revenue rate 240:1 in 1998. Now Amazon 5 times more expensive. Tesla sold more luxury cars in Europe than Audi, BMW and Mercedes together.




What business we are in?


Big companies wan’t to get bigger in order to shape the politics and restrict new commerce. They do rather that than reimagine themselves.

People are not against the change! Our organizations and their structure is against change.


How do you build evolutionary advantage?


  1. Cognitive. Future is surprisingly indifferent to our preferences. The top leaders usually fail to write off their own intellectual capital. In other words: they wan’t to stick with decisions they made 10 years ago. CEO’s need to be social architects. Be humble. Treat everything as a hypothesis.
  2. Strategic. Generating new options —> you need to do this constantly. You need to create a lot of options to find the winner. Strategic planning is an oxymoron – there is no such thing. It’s like airplane food. Strategy is creating new options. Options have to come from all level of organization.
  3. Political. Creating internal markets. It’s about how you allocate money. Internal politics (how do we fund businesses) is very inefficient. It is usually done based on the last years budget. Hence: we get more of the same, rich get richer, share the pain, loyalty is virtue (kill your darlings!), defend what’s yours! In most organizations there is only one buyer for new ideas. Gate keepers! It’s like Silicon Valley would have only one VC-company that would make all the decisions. IBM is trying to change this internally by using IBM ifundIT – an internal tool to get multiple opinions about new ideas.
  4. Emotional. Finding a bigger dream. In most companies aspirations equals to resources. That ratio should be 10:1.  Then you don’t improve, you invent. Apple understands how to touch your heart.”How do we make you feel?” When did your bank ask that from you?
  5. Ideological. Re-imagining trade-offs. Manage = Control. Without it it’s going to be a chaos. But we’ve gone way to far in this. We have to re-invent control. Peer control is way better than fear. Values are better than rules.

I liked Hamels keynote (the content), but hated his way to yell with a very high note through the presentation.

What to change? I liked the idea that team chooses their colleagues. We do this already. But could team choose their own leaders as well? It’s an idea to explore. As long as I have the majority of shares, I shouldn’t worry about my position as CEO 🙂

Amy Cuddy – Presence: Bringing Your Boldest Self to Your Biggest Challenges

Confidence is a tool. Arrogance is a weapon.

If you are not present, you do not believe in your story. Especially important when selling. Words and body language needs to be in line. Presence liberates other people to be present. It tells that you can trust me.

Instead of concentrating to the outcome, concentrate on the process.

Tiny tweaks  —> Big changes


Amy spent like 5 minutes to show different ”winner postures”. I think the audience got the point in two first pictures. Hence, she was in a hurry towards the end.

Keynote was OK and Amy is a good speaker. However, I would rather see this keynote at the ”Retoriikan kesäkoulu” or some other conference for better speaking and becoming a better presenter. And ending the presentation to a kind of a sidetrack, was confusing. I have a daughter and I think that girls (and boys) are important but giving hints of how girls upbringing in a business seminar was rather odd.

What to change? Well… this was maybe the least valuable presentation for me during the day one. I’m going to raise my hands also in the future whenever I win something. That’s for sure…


At this point there were still two keynotes left. But I decided to do what James Hewitt told us to do: go with your own rhythm. My bottom was sore from sitting and I needed to get out. I decided to head to Espoo’s Central Park with my friend Jussi and test his new e-MTB. Have to be honest, two hours in a dark forest with a super cool MTB was the highlight of the day.


And even better: this kept me out from the city and all the parties in town. I got to sleep better and now I’m ready for day #2 and mr. Obama!

Enjoy your day!


Miten ruotsalainen myyjä nappasi 15% Suomen markkinoista – yhdellä sähköpostilla


Kuvassa on järkyttävän tyylikäs Swan, jolla ei ole mitään tekemistä tämän jutun kanssa. Paitsi, että sekin on purjevene. Kuvan lähde:

Tämä on tarina myynnin ihmeellisestä maailmasta. Tunnetusti ruotsalaiset osaavat markkinoinnin, mutta näemmä ne osaavat ottaa haltuun naapurimaansa markkinasta sievoisen osuuden – ja yhdellä sähköpostilla!

Markkinan valloitus alkoi heinäkuussa. Silloin perheenä totesimme, että haluaisimme purjehtia enemmän kuin mitä nykyinen kimppavenekuviomme antaisi myöden. Jotenkin sain jopa vaimon innostumaan omasta veneestä ja perheen sisäinen ostopäätös oli syntynyt. Nyt oli enää löydettävä sopiva merkki ja malli. Pikaisesti sittenkin, ettei syksyn sateet kastele ostohousuja.

Internetiä viisi iltaa aktiivisesti selattuani, miellyimme erityisesti erääseen n. 46-jalkaiseen ja moderniin purjeveneeseen. Siinä olisi tilaa meille, kolmelle lapsellemme, koiralle ja lasten kavereillekin. Mikäli aikoisimme viettää veneessä viikkoja, tiesimme hyvin, että muutama kaveri tekee veneessä aina hyvää lasten keskinäiselle dynamiikalle. Laitoin tarjouspyynnön sekä valmistajan sivujen kautta, että suoraan sähköpostina Suomen maahantuojalle. Pyysin hintatiedot myös merkin yhtä pienemmästä mallista, varmuuden vuoksi.

Jäin odottamaan, että myyjä hyökkäisi kimppuuni. Sainkin viestin maahantuojalta 14 minuutin kuluttua ja sain kuulla, että hän on sattumoisin juurikin ko. veneen tehtailla tutustumassa ja palaa minulle viimeistään huomenna. Vaikuttaa hyvältä, ajattelin.

Odotin neljä päivää, jolloin kyselin hintatietojen perään. Kohteliaasti epäilin, että myyjän lähettämät sähköpostit ovat varmaankin jossain roskapostisuodattimessa. Päättelin näin, koska ainakin meidän CRM:n merkinnöissä tällaisen yhteydenoton jälkeen liidin perässä olisi punainen merkintä, liekki-ikoni ja tekstinä ”tulikuuma, soita heti!”

Odotin vielä kaksi päivää, mutta vastausta ei kuulunut. Niinpä soitin maahantuojalle. Ainakin luurin päässä oli rehellinen kaveri, koska hän myönsi, ettei ole mitään hinnastoa vielä lähettänyt. Tarjouspyyntöni on kuulemma ihan ylimmäisenä sähköpostilaatikossa, mutta on ollut kuulemma tehdasvierailun jälkeen todella paljon kiireitä. Ymmärtäähän tuon. Myyjä lupasi vielä samana iltana laittaa minulle hintatietoja. Haluan huomauttaa, että tässä puhutaan nyt valmistajan vakiomuotoisen PDF-liitteen liittämisestä sähköpostiin ja ”lähetä” -napin painamisesta.

Vietin iltaa sähköpostia odotellen, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Kuten sitä ei kuulunut seuraavanakaan päivänä. Nyt oli kulunut viikko siitä, kun olin ostohousut suorastaan pakottavan tiukalla ensimmäisen tarjouspyyntöni lähettänyt. Riski siitä, että ostokuumeeni laskisi (tai vaimo tulisi järkiinsä) kasvoi hetki hetkeltä, joten kyllästyin odottamaan.

Illalla, yhdeksän maissa, laitoin samasisältöiset tarjouspyynnöt sekä Ruotsin että Viron vastaavan veneen maahantuojille. Painoin leuan rintaan ja painuin nukkumaan. Tuskin sieltäkään hintatietoja saisi.

Aamulla oli postissani sekä Ruotsista että Virosta odottamassa valmiit ehdotukset venekokonaisuudesta. Virosta tarjous tuli selvällä suomenkielellä ja ruotsalaiset kysyivät kohteliaasti, haluaisinko jatkaa kommunikaatiota ruotsiksi vai suomeksi. Både går, vastasin sähköpostiin. Siitä noin 10 minuutin kuluttua sain ruotsalaiselta myyjältä tekstiviestin. Hän kertoi olevansa Tukholmassa pääsääntöisesti, vaikka maahantuojan virallinen osoite oli etelärannikolla. Hän pyysi lupaa soittaa ja sen annoin. Puoleen päivään mennessä olin hommannut laivaliput ensi viikon keskiviikolle katsomaan kyseisen merkin veneitä Tukholman saaristoon. Luvassa oli oikein kiva miniloma lasten kanssa ja aiheeseen liittymättömänä huomautuksena, perheemme ensimmäinen yhteinen aito ruotsinlaivamatka.

Suomen myyjä pysyi tiukasti vaiti. Kiireet painoivat varmaan päälle.

Kahden päivän päästä radiohiljaisuus vihdoin rikkoontui ja sain samat materiaalit, jotka etelä- ja länsinaapurimme olivat pystyneet taikomaan minulle ennen kahvikoneen lämpiämistä. Kerroin kohteliaasti totuuden, että viikon jälkeen väsyin odottamaan ja olen nyt tehnyt treffit Tukholmaan. Mikäli kieli-, tulli- tai jokin muu ylitsepääsemätön muuri kaupanteon estäisi, niin sitten saattaisin ehkä palata heille asiaan. Toki ensiksi soittaisin Viron myyjälle – ja tämän jälkeen kaikki Baltian maat sekä Välimeren alueen myyjät.

Tutkin huvikseni, mistä myyjän kiire saattoi johtua. Kävi ilmi, että vuoden 2017 aikana Suomessa rekisteröitiin kokonaista 12 uutta purjevenettä. Luvussa on viisi itsetehtyä tai erikoisveistämöllä teetettyä. Eli Suomeen myytiin seitsemän tehdasvalmisteista purjevenettä koko vuoden 2017 aikana. Kaikkien merkkien ja maahantuojien myyjät myivät siis yhteisponnisteluin yhden veneen joka kahdeksas viikko. Oli siis useita maahantuojia, jotka eivät olleet myyneet ensimmäistäkään venettä koko vuonna. Eniten myyty oli Dehler huikealla kahdella veneellään. On siinä myyjällä ollut hommaa. Vasta julkaistu tilasto kertoo, että vuoden 2018 osaltakaan ei ole syytä juhlaan. Purjeveneitä on Suomeen myyty vain muutama enemmän.

Kun kerroin ruotsalaiselle myyjällemme luvut, ei hän meinannut uskoa korviaan. Ylpeäksi hän tuli, kun kerroin, että heidän Tukholman konttorinsa vastaa nyt lähes 15% koko Suomen uusien purjeveneiden markkinasta.

Otantani on yksi, joten tutkimus ei ole tieteellisesti validi. En siis osaa sanoa, ovatko ruotsalaiset yhtä hyviä myymään kuin mitä ovat markkinoimaan, mutta ainakin he osaavat liittää liitteen sähköpostiin ja lähettää sen alle viikossa. Joskus sekin riittää muutaman sadan tonnin kaupan aloittamiseen.

Loppuun vinkkilistani (purjeveneidenkin) myyjille:

  • Ole nopea. Prospektisi ostoikkuna käy auki joskus vain hetkellisesti ja otollinen aika saattaa mennä ohi nopeastikin.
  • Jos lupaat jotain, niin toimita lupauksesi. Mikään ei torppaa kauppaa varmemmin, kuin epäluotettava myyjä. Minkälaista palvelua myyntitoiminnan katteettomat lupaukset antavat odottaa kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen?
  • Pidä aktiivisesti yhteyttä. Kaiken ei täydy olla täydellistä ja viimeiseen asti hiottua, kunhan prospektisi tietää, milloin hänen on syytä odottaa mahdollista lisäinformaatiota.
  • Vastaa sähköpostiin. Jos sinulta pyydettiin hinnastoa, liitä se vastaukseesi mukaan.

Näitä oppeja noudattamalla on meillä mahdollisuus haastaa länsinaapurimme ja ehkä jonain päivänä myydä Suomeen vaikka yksi vene joka kuukausi!


Ps. kirjoittaessani aikoinaan autokaupan myynnin ongelmista, sain ilokseni todeta, että Suomessa oli liuta aktiivisia automyyjiä, jotka lähestyivät puhelimitse välittömästi blogini levittyä maailmalle. Nyt en toivo, en tosin pelkääkään, valtaisaa venemyyjien soittorallia, sillä kaksi ensimmäistä erää veneestä on jo maksettu. Mutta jos sinulla on suositella minulle hyvä kumijolla ja perämoottori paattiin, niin sitten voit toki olla yhteydessä 🙂





Kevyttä pyöräilyä Mallorcalla – eli SKB Triathlon Racing Teamin ”all out” -treenileiri


Olosuhteet aamu-uinnille eivät tästä parane.


Mielikuvani Mallorcasta on aina ollut saksalaisturistien täyttämä lomahelvetti, johon ei kohteen alkuperäisyyttä arvostava matkailija lähtisi mistään hinnasta. Niinpä en ole sinne koskaan matkustanut, kunnes sitten jostain syystä päätin sinne lähteä.

Triathlon-seurani SKB on leireillyt saarella jo kolmisen kertaa huhtikuussa ja jokin kumma päähänpisto sai minut ilmoittautumaan mukaan. Tosin en tarkistanut kohdetta, vaan ainoastaan ajankohdan. Se sopi kalenteriin, joten varaus sisään! Lähdin reissuun siis täysin turistina. Päivää ennen reissua katsoin Google Mapsista, että missä se Mallorca oikein sijaitsee. Hämäännyin, kun leirin järjestäjän, Next Level Campin tiedotteesta puhuttiin uimisesta ”in the ocean”. Mutta kyllä muistikuvani piti paikkaansa – siinähän se on 90-luvun suosikkien, Menorcan ja Ibizan välissä – Välimerellä. Valtamereen ei siis uimaan pääsisi.

Olin kuvitellut lähteväni rennolle pyöräleirille. Iltaisin syötäisiin hyvin ja ehkä nautittaisiin paikallisia viinejä. Sitten leirin läpikäynyt kaverini Riku sanoi, että kannattaa muuten treenata, että pärjää leirillä mukana. Alkoi vähän mietityttää koko homma.

Nyt on kuusi päivää armotonta treeniä takana. Valmentajamme Darby Thomas totesi ekana päivänä, että päivittäiset viiden – kuuden tunnin treenit kuulostavat paljolta, mutta huoli pois: täällä ei ole mitään muuta tekemistä. Ja totta hän puhui.

Aamu alkoi aina uinnilla ”in the ocean”, eli Välimeressä. Vesi oli 15-17 asteista, joten märkkäri päällä painettiin menemään. Yllätyin todella ensimmäisen aamun uinnista, sillä 1500 metrin matka meni 1:34/100m vauhdilla. Viime kesänä pihaani hommaama vastavirta-allas on todella tuonut lisää vauhtia uintiin! Toisaalta – on siinä jo 120 kilometriä uitukin.

Uinnin jälkeen tankattiin energiaa. Ei nautittu aamiaisesta, vaan tankattiin kirjaimellisesti koneeseen polttoainetta. Tämä asenne oli hyvä pitää, sillä ruokailu tapahtui tarkoitukseen sopivassa, mutta minkä tahansa romanttisen loman pilaavassa resortissa. Todellisella mättötehtaalla ladottiin pizzalapion kokoisille lautasille hiilaria ja proteiinia niin paljon kuin vatsa vain veti. Hassua kyllä – niin teki tuhat muutakin ruokailijaa tässä paikoilleen parkkeeratussa ruotsinlaivasimulaattorissa. Tosin sillä erolla, että ne 980 muuta liikkuivat korkeintaan aurinkotuoleille ja takaisin – ehkä baarin kautta kiertäen. No, palaahan sitä energiaa siinä auringossakin maatessa.


Mättötehtaan herkkuja… Lautanen 2/3 menossa illallisella.

Ja sitten poljettiin. Voi pojat, että todella poljettiin! Viitenä fillarointipäivänä kertyi kilometrejä 620 ja nousua yli 7000 metriä. Joku aina välillä lupasi vetää letkaa ”ihan rauhallisesti”, vaikka tiesi huijaavansa myös itseään. Kun satulaan päästiin, niin aina mentiin kovaa. Paitsi silloin, kun mentiin vielä kovempaa.


Tommi! Nyt paidat kiinni ja putkelle. Feikataan, että on kevyttä – tuolla on kuvaaja!


Nousua! Jyrki ja Janne jo lähes ylhäällä.


Osa porukasta Randan huipulla.


Gruppo B:llä ei hymy hyytynyt!

En ole koskaan ollut juoksija, vaan uinti ja pyörä ovat olleet minulla sydäntäni lähellä. Niinpä ajatuskin 140 kilomertin pyöräilyn jälkeisestä juoksusta oli minulle lähinnä huonon vitsin tasoa. Mutta ihmeitä tapahtuu. Ensimmäisen päivän ”transition run”, eli suoraan pyörästä juoksuun -harjoitus oli kramppien värittämä. Mutta siitä eteenpäin jokainen päivä oli helpompi – ja vauhtikin aina kiihtyi. Ihmeitä voi siis tapahtua.

Opin leirillä myös valmennus- ja harjoittelumetodologian, jonka nimesin Darbyismiksi päävalmentajamme Darby Thomasin mukaan. Jos kramppaa, jos ei kulje, jos tuntuu raskaalta tai jos joku muu menee kovempaa, on se aina ”lack of training or nutritional issue.” Siis harjoittelun puutetta tai sitten tankkaus on pielessä. Tällä leirillä puututtiin molempiin: harjoiteltiin itsemme tajunnan rajamaille ja tankattiin lähes yhtä paljon kuin ne saksalaiset ammatituristit, jotka luovivat notkuvien buffetpöytien merellä yhtä ammattimaisesti kuin me puikkelehdimme pyörillämme vilkkaan liikenteen seassa.

Mutta millainen se Mallorca sitten on?

Sehän on ihan älytön turistihelvetti ja siksi se sopii tällaiseen leiriin täydellisesti! Siellä ei ole kerta kaikkiaan mitään muuta (järkevää) tekemistä kuin treenata. Ja treenaamiseen siellä on – ainakin huhtikuussa – ylivertaiset olosuhteet. Päivälämpötilat olivat 20 ja 25 asteen välillä. Meri oli kirkas ja useimmiten tyyni – ja aina oikean lämpöinen. Juoksua varten rantaraitti toimi, sillä maisema vaihtui ja aurinko paistoi. Pyöräilijöitä saarella oli ainakin 10 000, mutta en nähnyt kuin yhden onnettomuuden koko viikon aikana. Autoilijat ajavat uskomattoman hienosti ja ohittavat pyöräilijät – ajoivat he sitten yksin tai isossa letkassa – aina vastakkaisen kaistan kautta. Täällä autoilijoilla on ihmeellinen kunnioitus ihmishenkeä kohtaan. Onkohan se imetty jo äidinmaidosta tai opittu autokoulussa? Mene ja tiedä – haluaisin samaa asennetta ison annoksen Suomeenkin, jossa tavallinen autoilija kohtaa 10 vuodessa saman määrän pyöräilijöitä kuin Mallorcan asukas päivässä.


Vierailu Palman Rapha-kaupassa tuplasi reissubudjetin. Vatsa sisään, niin kamat näyttävät paremmilta!

Perheen kanssa suuntaan jatkossakin muualle, mutta Sa Calobran, Puig Majorin, Randan ja Formentorin nousut haluan ajaa vielä joskus uusiksi. Paremmassa kunnossa parempaa Strava-sijoitusta hakien – tietenkin.

Mutta mikä viikosta teki The Viikon, oli tietenkin porukkamme. SKB:n oudot, hauskat, hienot, mukavat, hullut ja kilpailuhenkiset All Out -persoonat ovat jotain, mitä rahalla ei saa tai muualta ei löydä. Timpparellin ja Pekan rasvaussviitti, Saulin räjätävä nauru (lähtökohtaisesti omille vitseille), Niinan vetovoima (kirjaimellisesti) fillarilla, Jannen ja Pasin henkeä salpaavan kauniit kuvat ja videot, Vekkelin sulotuoksut, ai ai… Priceless – sanoisin. Ja kaikkein parasta on tietenkin jokaisen antama tsemppi ja tuki heikkoina hetkinä. Vuorille ei kaveria jätetä – ei vaikka sen jalat olisivat krampeista kovat kuin uppotukit. Kiitos, kun toitte minut takaisin Harri, Tommi, Janne, Niina ja muut.

Tämä uskomattoman upea porukka on saanut minut ylittämään itseni ja suoriutumaan päivistä, jollaisiin en yksin ikinä olisi hankkiutunut – saatikka niistä selviytynyt. 1/3 porukasta on Havaijin Iron Manin kävijöitä tai paikan sinne lunastaneita. Muut ovat kaikki moninkertaisia triathlonin täysmatkalaisia ja ikäryhmiensä parhaimmistoa. Sitten on yksi harrastelija-Hollmén, joka vuosittaisella triathlontavoitteellaan pyrkii pitämään itsensä kunnossa ja motivoituneena treenaamaan – kelistä huolimatta.

Kiitos kaikille. Olette mahtavia. Ja mikä parasta: tämän jälkeen mikä tahansa treeni tuntuu lämmittelyltä.


Kyllä Konan kävijät ja ammattilaiset osaavat rennostikin ottaa, kun heidät siihen pakotetaan.  


Leirin hupikisan pyöräosuus.


Viimeisen illan dinner – ja viikon ensimmäinen (sekä viimeinen) Limoncello. Vaimo ei uskoisi…





Lyyti nopeimmin kasvavien yritysten joukossa Euroopassa

Vuonna 2010 haaveeni oli, että seuraavana vuonna voisimme nostaa yrittäjäpartnerini Rami Peltosen kanssa palkkaa koko vuoden. Asunnot oli pantattu, lainalimiitti oli käytetty ja joululahjat ostettiin luottokorttien bonuspisteillä. Jouluna 2010 myimme paistinpannuja, jotta firma pysyisi pystyssä. Moni blogini lukijoista niitä osti. Kiitos siitä.

Tänään Lyytin markkinointitiimi sai julkaista tiedon, että olemme Inc. 5000-listalla Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten joukossa.

Vuonna 2010 en voinut kuvitellakaan, että tällaisia julkistuksia voisi jonain päivänä tehdä. Saatikka kahta vuotta peräkkäin. Euroopassa on kuitenkin miljoonia yrityksiä ja me olemme sijalla 3319.

Juhlistimme saavutustamme myyntitiimin ulkoilupäivällä. Suhailimme ympäri pääkaupunkiseutua Aleksi Koskisen ja Matti ”Maksimi” Narsakan kanssa metrolla ja paikallisjunilla sekä kävellen pakkasessa – uutta kasvua tehden, eli tulevia asiakkaita tavaten. Oli loistava päivä senkin puolesta. Kasvua tai ei, niin linjamme on aina julkinen liikenne. En voi käsittää, mihin myyjä tarvitsee autoa. Hirveää ajanhukkaa ratin takana. Ja näin luontokin säästyy.

Mutta takaisin aiheeseen.

Eilen allekirjoitin viime vuoden tilinpäätöksen. Vuosi 2017 tuotti erinomaisen 22,5% kasvun. Luvut näyttävät seuraavaa:

Liikevaihto 3 278 799€

Liikevoitto 579 144€

Tilikauden voitto 460 101€

Kasvamme siis erittäin kannattavasti. Se mahdollistaa investoinnin kasvuun myös jatkossa.

Lainaa ei enää ole, emmekä ole nostaneet euroakaan ulkopuolista pääomaa. Maailmalla kun kertoo tämän tarinan, niin sitä ei uskota.

”WHAT!! No venture capital? How’s that possible in SaaS business?” – on tyypillisin kysymys, kun vastaan kysymykseen rahoituskierroksiemme lukumäärästä: ”zero”.

Henkilökunnalle jaoimme bonusta tuloksesta yli 24 000€ – kaikkien muiden etujen lisäksi. Jätimme Turun talousalueelle pelkkinä palkkoina yli 1,5 miljoonaa euroa. Tähän vielä verot ja muut maksut päälle. Tuntuu hienolta, että omasta ongelmasta syntyneestä ideasta on kasvanut jotain, joka luo hyvinvointia ympärilleen. Se on ehkä se kaikkein hienoin juttu. Enää ei tarvitse tehdä yksin. Ja nyt tiimimme Pariisissakin, Lari Lempisen johdolla, on päässyt erinomaiseen vauhtiin ja luo siellä Lyytin tarinaa paikallisella murteella – mutta samalla Lyyti-hengellä. Heitäkin on siellä jo viisi! Suomessa meitä on 34.

Kiitos kaikille Lyytiläisille, nykyisille asiakkaille, tuleville asiakkaille ja muille, jotka ovat matkan varrella auttaneet.

Tänään ei juhlita, sillä huomenna tehdään taas töitä!

Koko lista löytyy täältä:

Miten kehittää työyhteisen resilienssiä – käytännön harjoitus.

Resilienssi on selviytymiskyvykkyyttä ja sitä koetellaan muutoksissa: sekä hyvissä että pahoissa. Resilienssiä voi kehittää ja minä olen erikoistunut kehittämään Lyytin porukan resilienssiä. Annan tässä muutaman käytännön esimerkin ja vinkin, mutta kehotan kuitenkin harkitsemaan, kannattaisiko kuitenkin toimia toisin…

Olemme tehneet muuttoa uusiin toimitiloihin kohta vuoden. Ajatuksemme on muuttaa kävelykadun varrella olevaan Kivikukkaroon, johon pitäisi valmistua meille uudet toimitilat. Valitettavasti projekti meni väliaikaisesti jäihin viime metreillä naapurin tekemän valituksen perusteella. Onhan se sietämätöntä, että ydinkeskustassa sijaitsevaan taloon tehtäisiin ikkunat kerrokseen, jossa sellaisia ei aiemmin ole ollut. Nyt valitus on hallinto-oikeudessa ja sen kestosta ei tiedä ketään. No, tämä on ehkä vähän eri tarina, mutta vaikuttaa kuitenkin yritykseemme aivan suoraan. Porukka on ollut epätietoisia muutosta, rakennusluvan tilanteesta ja koko hankkeesta. Olen viestinyt sen, minkä olen voinut, eli käytännössä vain epävarmuutta.

Viikko sitten tein kuitenkin päätöksen, että emme haikaile väistötilojen perään, vaan jäämme nykyisiin tiloihimme odottamaan oikeusprosessin päättymistä ja uusien tilojen valmistumista. Tämä päätös aiheutti sen, että halusin järjestellä uudelleen nykyiset tilamme.

Tein päätöksen aiheesta sunnuntaina 15.10.2017. Ajattelin tuoda ajatuksen maanantaina johtoryhmään, joka alkaa kello 13.00. En malttanut, vaan maanantaina aamulla kerroin idean porukalle ja sitten roudasimmekin jo huonekaluja. Selvennyksen vuoksi kerron, että toimimme kahdessa kerroksessa (7. Ja 6. kerros), neljän eri ulko-oven takana – aika epäoptimaalisissa tiloissa 34 hengelle siis. Osa porukasta muutti tämän päätökseni takia ylös, toiset alas ja neukkareiden paikkoja vaihdeltiin.

Maanantai kului siis kalusteita roudatessa. Tiistaina palattiin päivärytmiin ja luonnollisesti nopeasti tehty muutos aiheutti joillekin enemmän ja toisille vähemmän stressiä. Resilienssiä siis koeteltiin. No, ehkä torstaiseen mennessä kaikki olivat jo tottuneet uuteen järjestykseen ja seuraavan maanantain yhteiset palaverit sujuivat jo rutiinilla uusissa tiloissa.

Luodakseni varmuutta ja helpottaakseni muutokseen sopeutumista, painotin maanantain 23.10. aamubrunssillamme pysyvyyttä: näissä tiloissa nyt olemme jonnekin ensi vuoden syksyyn, joten tehdään niistä yhdessä parhaat mahdolliset. Sitten olin työmatkalla kolme päivää.

Tänään, perjantaina 27.10. saavuin toimistolle kahdeksan jälkeen. Tiloissa oli remonttimies asentamassa ovea, jonka olin tilannut uuden järjestyksen aiheuttaman tarpeen johdosta. Se tuli uuden neukkarimme ja työpisteidemme väliseen kulkuaukkoon.

Kaveri kysäisi minulta, että olenko käynyt kolmoskerroksen neukkareita ihastelemassa. Että siellä on todella komeat tilat.

En ollut käynyt ja kysyin, että kenen tilat nykyään ovat.

”Tyhjänä ne ovat.” vastasi oven asentaja.

Hän lupasi hakea avaimet ja niin marssimme tiloja katsomaan. Tämä tapahtui kello 8.50 aamulla.

Kello 14.00 mennessä oli kutoskerroksen vuokrasopimus siirretty koskemaan kolmosen uutta tilaa, valokuituasennus tilattu, lukkojen sarjoittaminen aikataulutettu ja muuttosuunnitelma tehty. Johan me kaksi viikkoa olimme paikoillamme. On taas aika muuttaa!!

Saamme kolmosesta todella hyvät tilat ja voimme luopua kolmesta yksittäisestä huoneistosta ja muuttaa ainakin puolet porukasta isoon, yhteiseen toimistotilaan. En nähnyt syytä miettiä tai aikailla, kun sopiva tila samasta rapusta tuli vastaan. Seiskakerroksen edelleen pidämme – sinne muuttaa myyntimme ja markkinointimme.

En tiedä, kumpi olisi parempi malli: yrittää vähentää stressiä viestimällä mahdollisesta uudesta tilasta pari viikkoa, sitten osallistaa kaikki yhteisesti suunnittelemaan muutosta ja vihdoin toteuttaa muutos vai tehdä se kuten nyt. Tällä kertaa päätös – toiminta –ketju kesti pari minuuttia ja koko muuttoprojekti menee parissa päivässä maaliin päätöksestä. Tämä malli, jos ei muuta, ainakin kehittää kykyä sietää muutosta.

Aivan kaikki eivät yrityksessämme pärjäisi, mutta uskon, että tällaisilla ns. turvallisilla muutoksilla kyky sietää kaikkia muutoksia ympärillämme kasvaa. Resilienssi kehittyy!

Jos siis haluat oppia, miten muutoksen keskellä tehdään töitä, niin hae meille… Taatusti ei tule tylsää!

Tosin tällä kertaa lupasin, että näissä tiloissa olemme nyt vähintään sen vuoden. Tein nimittäin heti 12 kuukauden sopimuksen. Ei ainakaan spontaanisti tule muutettua vähään aikaan…



Kahdeksan tuntia siitä, kun kuulin tiloista, nautimme jo yhteiset after work-kuoharit uuden tilamme tulevassa neukkarissa. Nimettäköön ne resilienssiskumpiksi.

Swimming in the snow


Aloitin päiväni pukeutumalla speedoihin, uimalakkiin ja -laseihin. Jalkoihin laitoin släbärit, eli tohvelit. Ja sitten menin lumitöihin. Onneksi naapurit nukkuvat vielä klo 5.50. Saattaisivat ihmetellä puolialastonta lumenluojaa. Sen verran oli lumi raskasta, että harjasta katkesi varsi. Lyhyemmällä on voimatreeni parempi, ajattelin itsekseni.

Lumitöitä tai ei, pari kilsaa vapaalla tyylillä herättää kivasti. Ja ai että, kerrankin vesi tuntui ihanan lämpimältä, kun sinne pääsi.

Uinnin jälkeen pukeuduin vähän formaalimmin, söin pikaisen aamupalan ja siirryin ulos odottamaan eilen illalla tilaamaani taksia. Sen piti tulla 7.15 ja maksan mielelläni 7,10€ ennakkomaksun siitä varmuudesta, että ehdin tällaisena ”talvi yllätti autoilijat”-aamuna ajoissa 7.36 lähtevään junaan.

7.17 Valopilkkuaplikaatio ilmoittaa, että auto on matkalla luokseni. Kiva. Odottelen jalat loskassa. 7.22 auto saapuu. Huomautan, että hän on myöhässä ja nyt tulee vähän pirun kiire junaan.

”Siihen ehditään, jos ehditään. Minkäs voi, kun ei näitä autoja vain ole.”

Selitin varanneeni auton yli yhdeksän tuntia sitten.

”Jaa. Mulle tämä tilaus tuli hetki sitten.”

Toteamme yhdessä, että heidän systeemissään on vikaa. Minä tarkoitin taksimonopolia, hän teknistä tilausjärjestelmää. Sovimme yhteisesti, että ajetaan mahdollisimman kovaa.

Edessämme ajava volvokuski, tuo teiden turvallisuussankari, päättää alkaa opettamaan kuskilleni tapoja. Ilmeisesti ajoimme liian lähellä, joten hän vetää pari kertaa suoralla, tyhjällä tiellä jarrua oikein huolella. Vältämme peräänajon parilla sentillä. Hyvä, että opetti. Muutenhan tällainen liian lähellä ajaminen saattaisi joskus aiheuttaa kolarin. Varsinkin, kun edellä ajava vetää lossit pohjaan ihan yllättäen.

Sovimme kuskin kanssa yhteisesti, että koska Biocityn valot ovat punaisella, on minun parasta jatkaa aamutreeniäni juosten. Onneksi jalassani on bisnespukeutumisen monitaiturit, Makian mustat nilkkurit kumipohjilla. Niillä teen oman sohjosatasen ennätykseni. Valitettavan pitkä takkini häiritsee sohjon vapaata roiskumista ympäriinsä, mutta suojaa toki ohitettavia.

”Älä kaadu!” huikkaa kuskini perääni.

Saavun laiturille samaan aikaan kuin juna. Juuri kuten suunnittelinkin. Toki kaulahuivini jätin kuskilleni. Olkoon se kiitos siitä, että hän unohti laittaa taksamittarin päälle ja jätti veloittamatta ennakkotilausmaksun. Vai halusiko vain välttää reklamaationi toimimatonta systeemiä kohtaan?

Tiedä häntä. Tänään on luvassa asiakaskokemuksen teemapäivä Helsingissä. Omani alkoi hyvin.


Petri, sohjosatasen hallitseva Turun mestari