Puhe yrittäjille ja heidän puolisoilleen

 

Vuotta on hyvä päätellä muistellen kohokohtia. Yksi niistä oli, kun sain pitää Turun Messukeskuksessa puheen n. 1500 hengelle kaikkien Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saajien puolesta. Puheessani pohdin sitä, miksi ylipäätään olemme yrittäjiä. Luin sen nyt uudelleen ja allekirjoitan edelleen joka sanan.

Hyvää uutta vuotta kaikille yrittäjille, yrittäjien puolisoille, yrittäjien yrityksissä työskenteleville sekä yrittäjien asiakkaille. Siis valtaosalle suomalaisista.

Ystäväni myös videoi puheen. Voit joko lukea puheen tai katsoa sen. Tai tehdä molemmat – ja bongata kohdat, jotka menivät improvisoinniksi.

Nyt toivotan kaikille erinomaista vuotta 2019!

Petri


Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto – puhe palkintogaalassa 20.10.2018

Miksi olemme yrittäjiä?

Eikö olisi olemassa paljon helpompia tapoja ansaita leipänsä? Eikö pienemmälläkin riskillä voisi elää? Pitääkö aina innostua kaikesta?

Syitä olla yrittäjä on varmasti yhtä monta kuin on yrittäjääkin.

Miksi minusta tuli yrittäjä? Oma diagnoosini – erään ystäväni sanoin – on seuraava:

”Petri Hollmén on hankalasti työllistettävä, vaikeasti johdettava eikä hänellä ole minkäänlaista kykyä pysyä budjetissa.”

En siis ole mikään ihannealainen – pakko myöntää! Ehkä olen yrittäjä pakosta?

On sinun diagnoosisi mikä tahansa, niin uskon, että meitä kaikkia yrittäjiä yhdistää yksi ominaisuus.

Emme ole oikein koskaan tyytyväisiä.

Olin alkuviikosta alani seminaarissa Dublinissa ja kuuntelin erästä miljardibisneksen nollasta luonutta yrittäjää. Kaikilla mittareilla mitattuna kaveri oli supermenestynyt ja maalaisjärjen mukaan hänen pitäisi suorastaan kieriskellä itsetyytyväisyyden loputtamassa autuudessa.

Sen sijaan hän totesi hyvin osuvasti näin:

”For a founder feeling of success is either very short – or it does not exist at all”

Yrittäjä on menestynyt siis ainoastaan kateellisen naapurinsa mielestä. Omasta mielestään yrittäjällä on aina hommat kesken.

Mielestäni tämä kuvaa myös yrittäjän tärkeintä ominaisuutta hyvin: meillä on jatkuva halu kehittää ja kehittyä. Mikään ei koskaan ole valmista. Mikään ei koskaan toimi riittävän hyvin. Liiketoiminta ei koskaan ole riittävän isoa. Kannattavuus ei koskaan ole oikealla tasolla.

Tyytymättömyys vallitseviin olosuhteisiin on kirouksemme, mutta myös siunauksemme. Voisi sanoa, että se on koko Suomen siunaus, sillä jos yrittäjä on tyytymätön, ei hän mene lakkoon. Ei. Hän työskentelee kaksin verroin kovemmin parantaakseen asian laidan.

Asian voi ilmaista myös niin, että ”Meitä ei tarvitse perässä vetää.” kuten kaimani Petri Rajaniemi aamun fantastisessa puheenvuorossaan totesi yrittäjyydestä ja sen merkityksestä kaikille yhteiskunnille. Me kuljemme eteenpäin ihan oman draivin ja luonteemme vetämänä. Yrittäjät muokkaavat maailmaa paremmaksi – kaikkialla maailmassa.

Lisäksi meitä kaikkia yrittäjiä täällä – ja tämän Messukeskuksen ulkopuolella, pitäisi yhdistää, vielä yksi asia.

Jokaisella yrittäjällä, jopa toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimivalla omistajayrittäjällä, on ainakin yksi pomo, jonka sana painaa kaikkein eniten. Se sana on asiakkaan sana.

Halu palvella ja nöyryys asiakkaidemme edessä on ainoa keino rakentaa pitkäjänteistä menestystä.

Vaikka meillä kaikilla, ja varsinkin varsinais-suomalaisilla, onkin erittäin hankalaa tuntea tyytyväisyyttä tai ylpeyttä, niin tänään jos koskaan niin tehkäämme. Tämä tänään meille myönnetty tunnustus on tullut mitä tiukimman raadin myöntämänä. Tämä on tunnustus kaltaisiltamme – yrittäjiltä. Siksi toivon, että ainakin muutaman tunnin ajaksi me kaikki siirrämme ajatuksemme syrjään työstä ja nautimme saavutuksistamme. Ja muistakaamme, että kaikki me, jotka täällä tänään olemme, olemme millä tahansa mittarilla mitattuna sekä onnekkaita että menestyneitä.

Haluan kiittää kaikkien meidän palkinnonsaajien puolesta asiakkaitamme, työkavereitamme ja teitä hyvät kanssayrittäjät.

Mutta yrityksiä ei olisi olemassa, ellei meillä yrittäjillä olisi läheisiä ja puolisoita, jotka työmme mahdollistavat.

Maija Hollmén

Maria Peltonen

Hanna Siefen

Wilma Linden

Sini Räisänen

Maria Koskinen

Riitta Nieminen

Kiia ja Marie

Sirpa Mansner

Nämä henkilöt, rakkaat puolisomme ja erityisen tärkeät läheisemme ansaitsevat meiltä kaikkein suurimman kiitoksen.

Olette tukipilarimme, peilimme, jalkamme maassa ja johtotähtemme taivaalla. Ilman tukeanne, rakkautanne ja ymmärrystänne, ei meistä kukaan olisi tällä lavalla tänään.

Hyvä yleisö, antakaamme isot aplodit sekä nyt mainituille että myös kaikille muille täällä salissa tai siellä kotona odottaville yrittäjyyden mahdollistaville läheisillemme.

Kiitos!

Haluan päättää puheeni sanoihin, joita Lyytissä toistamme aika usein:

NYT JUHLITAAN!!


 

Suomen Yrittäjät tekivät Lyytistä myös vallan mainion videon palkinnon kunniaksi. Sen voit puolestaan katsella alta.

Miten voittaa Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto?

IMG_5610 3.jpg

Marimekko, Hesburger, Vaisala – ja nyt meidän Lyyti. Oloni on ollut viikon verran lähes epätodellinen, vaikkakin onnellinen. Hymy on tullut kasvoille yllättäen ja vailla syytä. Mieleni on palannut viime lauantain hetkiin tuhannen ihmisen edessä Messukeskuksen lavalla.

Tuolloin vastaanotimme Rami Peltosen kanssa yrityksellemme Lyytille suurimman kunnian, jonka yrittäjä voi saada: Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon. Palkinto on myönnetty 51 vuoden ajan ja sen on saanut hieman yli 200 yritystä – kaikista niistä miljoonista yrityksistä, joita Suomessa on tuon puolen vuosisadan aikana toiminut.

Miten tämä on mahdollista? Olen kysynyt sitä itseltäni todella monta kertaa viime aikoina. Monet blogini lukijoista ovat olleet matkassa mukana jo paljon ennen Lyytiä, osa teistä on jopa ollut pitämässä firmaa pystyssä vuonna 2010, kun päätimme myydä paistinpannuja ja Perjantaikokki-veitsiä pelastaaksemme sekä kassan että pitääksemme firman talouden pinnan päällä. Toki emme sitä silloin ihan näin suoraan kertoneet. Ja monista Perjantaikokin lukijoista on tullut myös Lyytin asiakkaita tai käyttäjiä.

Tiedän, tai ainakin ajattelen niin, että Suomessa on tälläkin hetkellä useita kymmeniä upeita yrityksiä, jotka palkinnon ansaitsisivat. Miksi siis minä? Miksi me? Miksi Lyyti?

Vaikka varsinkin varsinaissuomalaiselle on kovin hankalaa myöntää onnistuneensa jossain (ei tämä ny kato mittää…), niin kai sitä on otettava itseään niskasta kiinni ja todetta vähintään, että ”kai täsä ny jottai o oikeinki tehty.

Mutta mitä?

Erittäin hyvä kysymys. Mitä neuvoisin nyt aloittavalle yritykselle, joka haluaa jonain päivänä nousta tuhannen ihmisen eteen pitämään kiitospuhetta Valtakunnallisesta Yrittäjäpalkinnosta? En tiedä, ovatko valinnat aina oikeita, mutta olen yrittänyt miettiä, miksi me olemme päässeet tähän pisteeseen. Mitkä ovat olleet periaatteemme Ramin kanssa Lyytiä kehittäessämme?

Avaan ne teille, hyvät lukijat, tässä kirjoituksessa.


Asiakas on kaikkein tärkein

Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta ei valitettavasti ole. Meillä on tausta ravintola- ja matkailualalta ja opimme siellä, mitä asiakkaasta huolehtiminen oikeasti tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että asiakas poistuu hymy huulilla, kävi matkan varrella mitä tahansa.

Tämän olemme pitäneet mielessä ja yrittäneet opettaa kaikille lyytiläisille. Joskus tapahtuu virheitä, mutta syytä ei koskaan saa vierittää asiakkaalle. Aina on kyse joko epäselvästä ohjeistuksesta, väärin suunnitellusta tuotteesta tai epäonnistuneesta asiakaspalvelusta. Ja tätä kautta kyse on loppujen lopuksi huonosta johtamisesta eikä yrittäjän auta kuin ottaa peili käteen ja selvittää syytä.


Palkka per päätös

Palkka per tehty päätös tulee olla mahdollisimman pieni. Tämä on periaatteemme, josta emme jousta. Mitä se käytännössä tarkoittaa? No sitä, että työntekijällä, joka asiakkaan kanssa on tekemisissä, on käytännössä rajaton valta tehdä asiakasta koskevia päätöksiä. Meidän tulee palkata vain sellaisia henkilöitä, joihin voimme luottaa, että heidän tekemänsä päätökset ovat hyviä sekä asiakkaalle että sitä kautta myös yritykselle. Mitä ylempää hyväksyntä päätökselle, vaikka nyt joustolle laskutusasiassa, joudutaan kysymään, sitä enemmän siihen kuluu aikaa ja sen enemmän sen päätöksen tekeminen maksaa. Kerrannaisvaikutukset voivat olla jopa koko toiminnan lamaannuttavia tai ainakin asiakastyytyväisyyden tuhoavia.

Jos emme voi luottaa jokaiseen henkilöön yrityksessä 100%, niin olemme tehneet vääriä rekrytointeja – ja taas on yrittäjällä peiliinkatsomisen paikka.


Asiakastyytyväisyys ei voi koskaan olla korkeampi kuin henkilöstön tyytyväisyys

Tyytymätön henkilökunta ei tuota tyytyväisiä asiakkaita – ei vaikka kuinka perkelettä huutaisi. Niinpä haluamme pitää henkilökunnasta niin hyvää huolta, että työpaikalle on joka päivä yhtä kivaa tulla kuin kotiinsa. Tämä vaatii joskus rankkojakin päätöksiä, sillä jo yksi hengenmyrkyttäjä pilaa homman isolta osalta väkeä. Kulttuurin vuoksi on joskus tehtävä kipeitäkin päätöksiä.

Odotamme myös, että jokainen aikuinen ihminen tekee myös itse osansa hyvinvointinsa eteen: syö terveellisesti, liikkuu ja nukkuu riittävästi. Ja avaa suunsa, jos jokin asia harmittaa. Me työnantajana voimme tehdä vain osan ja kannustaa työntekijää tekemään loput, mutta loppujen lopuksi oma hyvinvointi on itsestä kiinni.


Tämä on vain työtä

Työ on tärkeää, mutta ei kuitenkaan niin tärkeää. Varsinkin, jos laitat työn puntariin elämän perusasioiden, kuten terveyden ja perheen, kanssa. Emme ole koskaan halunneet rakentaa sankariyrittäjän mielikuvaa, vaan olemme Ramin kanssa omalla esimerkillänne pyrkineet aina näyttämään, että perhe, harrastukset, vapaa-aika, lomat ja elämä työn ulkopuolella ovat erittäin tärkeä osa meidän kaikkien tasapainoista elämää.

Deadlinet ovat tärkeitä – mutta ei kenenkään terveyden tai avioliiton kustannuksella.


Jaa onnistumisen hyötyjä

Liian harva meistä muistaa, että 100% miljoonasta on kolme kertaa vähemmän kuin 30% kymmenestä miljoonasta. Ihmiset innostuvat lähtökohtaisesti paljon enemmän, jos heillä on itsekin mahdollisuus hyötyä menestyksestä. Siksi olen iloinen, että meillä on Lyytissä jo yli 20 työntekijää osakkaana – ja lisää on tulossa! Osakkuus on ollut meillä tehokkain keino sitouttaa, vaikka muitakin keinoja, kuten yhteinen bonus, on käytössä.


Kerro tarinaasi kaikkialla, ole ylpeä saavutuksista ja anna sen näkyä

On myönnettävä, että Lyyti tuli markkinoille erinomaiseen aikaan, sillä ilman sosiaalista mediaa Lyytiä tuskin olisi olemassa. Perjantaikokin aktiiviaikoina minulla oli parhaimmillaan 20 000 aktiivista viikkolukijaa ja ”koko kansan tietoisuuteen” meidät on tuonut muutamatkin 100 000 lukijaa tavoittaneet blogikirjoitukset. Nämä kirjoitukset ovat puolestaan johtaneet isoihin juttuihin Talouselämässä, Kauppalehdessä ja monessa muussa lehdessä sekä esiintymisiin erilaisissa tapahtumissa ja paneeleissa. Ja jokainen näistä on ollut mahdollisuus taas kertoa tarinaamme uusille ihmisille.

Olemme aina olleet ylpeitä saavutuksistamme ja kertoneet niistä aktiivisesti maailmalle. Ja miksi emme olisi? Liian moni suomalainen yritys pitää menestystään vakan alla ja hyssyttelee saavutuksiaan. Tarvitsemme tähän maahan paljon enemmän amerikkalaishenkistä voittajafiilistä, jotta kun ylitämme rajan tuotteemme myyntisalkussa, ei meitä luulla täysin juroiksi.

Olemme hyötyneet luomastamme yhteisöstä – ja toivottavasti yhteisö on hyötynyt meistä. Tässä tärkein oppini on, että anna ensiksi (ja paljon), pyydä vasta sitten. Kun kirjoitimme vaimon kanssa 500 ruokareseptiä ja toimitimme ne kahdeksan vuoden ajan joka perjantai lukijoille ilmaiseksi, pystyi hädän tullen pyytämään apua ja tarjoamaan paistinpannuja ostettavaksi. Ja apuahan me saimme!


Arvosta puolisoasi

933cd745-28d8-400e-9247-c18cdf0b72ff.JPG

Päätän listani siihen tärkeimpään asiaan menestyksen takana.

Sain kunnian pitää kaikkien viiden palkitun yrityksen puolesta kiitospuheen tuhatpäiselle juhlaväelle. Nostin puheessani meidän jokaisen puolisot heille kuuluvalle jalustalle. Yksikään meistä ei olisi tuolloin seissyt lavalla, mikäli kotoa ei olisi saanut 100% tukea. Tätä on joskus puolisoilla vaikea ymmärtää.

Yrittäjä joutuu lähtökohtaisesti tekemään asioita uskonsa ja näkemyksensä varassa. Silloin luottamus itseensä ja omaan tekemiseensä tulee olla vankkumaton. Läheisen on erittäin helppoa – huomaamattakin – horjuttaa tai tuhota tämä luottamus, jonka jälkeen pohja menestykselle on murentunut.

Vaimoni Maija kysyi, kun pyysin häntä mukaan lehtikuvaan, että miksi? Mitä hän on muka tehnyt?

Mietin vastausta ja totesin, että et mitään. Siksi sinun on tultava kuvaan kanssani.

  • Et kertaakaan kyseenalaistanut sitä, että kiinnitin kotimme yrityksen lainojen vakuudeksi.
  • Et ole koskaan kritisoinut sanallakaan työtuntejani.
  • Et ole koskaan valittanut siitä, että tulen myöhään illalla kotiin ja olet ollut pienten lasten kanssa koko päivän.
  • Et ole ikinä horjuttanut uskoa itseeni.
  • Et ole ilmaissut eleelläkään, ettet luottaisi onnistumiseemme sataprosenttisesti.
  • Et ole koskaan kysynyt, että onko työmatkani muka aiheellinen.
  • Et ole koskaan lausunut lapsillemme negatiivista sanaa minusta, vaikka välillä työ onkin vienyt huomiota.
  • Et ole koskaan sotkenut työtä ja rakkautta keskenään.

Hän ei ollut tehnyt mitään näistä asioista, joiden takia suuretkin unelmat kaatuvat. Siksi hänen oli tultava kuvaan kanssani.


Kiitos vielä kaikille teille, jotka olette 13 bloggarivuoden aikanani kommentoineet ja kannustaneet minua sekä jakaneet kirjoituksiani. Ilman teitä ei olisi tätä blogia ja väitän, että ilman tätä blogia ei olisi myöskään Lyytiä tai Valtakunnallista Yrittäjäpalkintoa kunniapaikalla yrityksessämme.

Yrittäjäsi,

Petri Hollmén

 

Lyyti nopeimmin kasvavien yritysten joukossa Euroopassa

Vuonna 2010 haaveeni oli, että seuraavana vuonna voisimme nostaa yrittäjäpartnerini Rami Peltosen kanssa palkkaa koko vuoden. Asunnot oli pantattu, lainalimiitti oli käytetty ja joululahjat ostettiin luottokorttien bonuspisteillä. Jouluna 2010 myimme paistinpannuja, jotta firma pysyisi pystyssä. Moni blogini lukijoista niitä osti. Kiitos siitä.

Tänään Lyytin markkinointitiimi sai julkaista tiedon, että olemme Inc. 5000-listalla Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten joukossa.

Vuonna 2010 en voinut kuvitellakaan, että tällaisia julkistuksia voisi jonain päivänä tehdä. Saatikka kahta vuotta peräkkäin. Euroopassa on kuitenkin miljoonia yrityksiä ja me olemme sijalla 3319.

Juhlistimme saavutustamme myyntitiimin ulkoilupäivällä. Suhailimme ympäri pääkaupunkiseutua Aleksi Koskisen ja Matti ”Maksimi” Narsakan kanssa metrolla ja paikallisjunilla sekä kävellen pakkasessa – uutta kasvua tehden, eli tulevia asiakkaita tavaten. Oli loistava päivä senkin puolesta. Kasvua tai ei, niin linjamme on aina julkinen liikenne. En voi käsittää, mihin myyjä tarvitsee autoa. Hirveää ajanhukkaa ratin takana. Ja näin luontokin säästyy.

Mutta takaisin aiheeseen.

Eilen allekirjoitin viime vuoden tilinpäätöksen. Vuosi 2017 tuotti erinomaisen 22,5% kasvun. Luvut näyttävät seuraavaa:

Liikevaihto 3 278 799€

Liikevoitto 579 144€

Tilikauden voitto 460 101€

Kasvamme siis erittäin kannattavasti. Se mahdollistaa investoinnin kasvuun myös jatkossa.

Lainaa ei enää ole, emmekä ole nostaneet euroakaan ulkopuolista pääomaa. Maailmalla kun kertoo tämän tarinan, niin sitä ei uskota.

”WHAT!! No venture capital? How’s that possible in SaaS business?” – on tyypillisin kysymys, kun vastaan kysymykseen rahoituskierroksiemme lukumäärästä: ”zero”.

Henkilökunnalle jaoimme bonusta tuloksesta yli 24 000€ – kaikkien muiden etujen lisäksi. Jätimme Turun talousalueelle pelkkinä palkkoina yli 1,5 miljoonaa euroa. Tähän vielä verot ja muut maksut päälle. Tuntuu hienolta, että omasta ongelmasta syntyneestä ideasta on kasvanut jotain, joka luo hyvinvointia ympärilleen. Se on ehkä se kaikkein hienoin juttu. Enää ei tarvitse tehdä yksin. Ja nyt tiimimme Pariisissakin, Lari Lempisen johdolla, on päässyt erinomaiseen vauhtiin ja luo siellä Lyytin tarinaa paikallisella murteella – mutta samalla Lyyti-hengellä. Heitäkin on siellä jo viisi! Suomessa meitä on 34.

Kiitos kaikille Lyytiläisille, nykyisille asiakkaille, tuleville asiakkaille ja muille, jotka ovat matkan varrella auttaneet.

Tänään ei juhlita, sillä huomenna tehdään taas töitä!

Koko lista löytyy täältä: https://www.inc.com/inc5000eu/list/2018