#satasyytäollaonnellinen #98 #taidekauppiaat



Lapsilla on lomaa ja selkeästi intoa tehdä innostavia asioita. Pari päivää he maalasivat ja piirsivät erittäin ahkerasti. Tänään pyydett iin äidiltä vaihtorahaa ja perustettiin taidekauppa kotikatumme varteen. Idea ja toteutus 100% lasten.

Ensimmäinen asiakas oli naapurin vanha rouva, joka osti 5 frangin teoksen. Lopulta päädyin ostamaan koko tuotannon tukkuhinnoin ja lapset saavat käyttää rahat perjantaina, jolloin suuntaamme Europa Park-huvipuistoon.

Lapsissa on kyllä kykyä alalle, sillä esillepano oli hyvä ja töitä ei oltu ainakaan alihinnoiteltu. Isoimmat teokset maksoivat yli 40 frangia. Toisaalta niihin oli käytetty myös paljon aikaa ja vaivaa. Eikä ne maalitkaan ilmaisia ole..,

#satasyytäollaonnellinen #24 #perjantai

Need I say more?

Perjantai on ollut minulle erityinen jo kahdeksan vuotta, varsinkin bloggausmielessä. Mutta perjantaissa on myös paljon muuta hyvää.

Erinomainen työviikko on voiton puolella ja edessä on vapaa ja huoleton viikonloppu. Huomenna aamulla on tosin luvassa aikainen herätys, sillä Oliverilla on kotiturnaus jalkapallossa. Minut on miehitetty turnauskahvioon tekemään hodareita ja rouva leipoo myyntiin mokkapaloja. Hallilla on oltava jo 7.15, joten aikaiset aamuherätykset saavat jatkoa huomennakin!

Treenin puolesta kulunut viikko oli onnistunut. Joka ikinen aamu sain raahattua kroppani sängyn lämmöstä pimeään ja kylmään maailmaan – usein jo ennen kuutta. Kaksi juoksulenkkiä, kaksi kertaa maastopyörällä Üetlibergille ja pari kilometriä altaassa riittänevät tälle viikolle. Paitsi jos viikonloppuna on hyvä ilma…

Urheilu antaa energiaa päivään, mutta tuo myös henkistä tyydytystä. Jos itselleen lupaa jotain ja jättää sen tekemättä, on olo kuin Michelangelolla Sixtuksen kappelin freskossa. Jos taasen pitää kiinni lupauksestaan, niin pönkittää itsetuntoaan kuin paalutuskone. Hiiri (se, joka jää sänkyyn) hävisi Miehelle (sille, joka raahaa itsensä lenkille) 5-0!

Ennen lounasta sain haasteen Afrikantähteen ja olihan se vastaanotettava. Haastavamman pelistä teki uudet säännöt. Pelin johtaja (Albert) sai järjestää nappulat haluamaansa järjestykseen. Ja jos tuli rosvo, mutta sille antoi suukon, ei menettänytkään rahojaan! Toimisikohan tosielämässä? Tai verottajaan?

Iloa viikkoon toi myös tulevan matkan valmistelu. Lähden helmikuun alussa työmatkalle erittäin eksoottiseen kohteeseen, Turkuun. Käyn myös Helsingissä. Kukapa ei olisi moisesta innoissaan!

Järjestämme 5. ja 6.2. kolme tapahtumanhallinnan ja sähköisen viestinnän seminaaria, joissa olen puhumassa. Ilmoittautumisia on tullut jo lähemmäs kolme sataa (Lyytillä tietenkin), joten asia kiinnostaa kansaa! Hieno fiilis! Jos tarvitset kutsun, niin laita meiliä petri@lyyti.fi. Lisäksi pitäisi käydä innostamassa Kaarinan opettajia yrittäjyyskasvatukseen sekä Turun Kauppakorkeakoulun opiskelijoita yrittäjiksi. Painatan käyntikorttiini jatkossa ”matkasaarnaaja”.

Turussa käydessä täytyy käydä ehdottomasti syömässä Pizzariumissa. Lanseerasimme Lyytissä yhdessä Pizzariumin kanssa pizzamaanantain ja ensi viikolla toimistoomme saapuu taas pizzataiteilijan herkullisia luomuksia. Skypen kautta en pääse pizzoista nauttimaan, mutta porukan naamasta näkee, että maistuu!

Molto volentieri!

Jos et ravintolaa tunne, niin suosittelen tutustumaan! Vaikka vain yrittäjän vuoksi. Salla on ilostuttanut maailmaa vasta 26 vuoden ajan mutta on niin täynnä energiaa, että on saanut paljon aikaan. Äiti, opiskelija ja yrittäjä – nuoresta iästään huolimatta. Kirjoittaa muuten myös hyvää blogia.

Perjantain kohokohtia oli ehdottomasti myös Sallan kanssa käyty chat-keskustelu. Yrittäjien ajatustenvaihtoa, sparrausta ja ideointia – puolin ja toisin. Parissa tunnissa noin kaksisataa viestiä! Kasvokkain olen tavannut hänet kerran, hyvin lyhyesti, mutta SoMessa jatkuvasti. Teknologian iloja. Meissä on paljon samaa, vaikka olenkin kahdeksan vuotta vanhempi. Rakkaus Italiaan, yrittäjähenki, sosiaalisuus. Silloin on hauska vaihtaa ajatuksia.

Päivän huipennukseksi satoi vielä lunta! Lasten into lumisateen alkaessa on käsinkosketeltavaa. Lumi tuli ja lumi suli parissa tunnissa, mutta sekin riitti lapsille ulkotouhuihin.

Need I say still more?

No, maistuuhan tämä proseccokin aika hyvälle 🙂

Siis loistavaa perjantaita ja upeaa viikonloppua kaikille!

Perjantaikokki

#satasyytäollaonnellinen #21 #lasten suusta tulleet totuudet

20140121-200848.jpg

Olen kirjannut lasteni suusta tulleita tokaisuja jo useamman vuoden lastenisuusta.fi -blogiin. Tänään taas syntyi kaksi mainiota muistoa lasten riimittelystä ja totuuden paljastamisesta. Tänään jäin kiinni ihan rysän päältä lasten paljastaman totuuden ansiosta…

On käsittämätöntä, kuinka nopeasti tokaisut unohtuvat, ellei niitä välittömästi kirjaa ylös. Se on myös niiden paras puoli. Ne ilostuttavat aina niitä lukiessa. Monia muistoja tulee mieleen ja monta onnellista hetkeä voi palauttaa ajatuksiinsa.

Ehdottomasti syy olla onnellinen.

Perjantaikokki

#satasyytäollaonnellinen #20 #uimahalli

Meidän kylässä on uimahalli. Juuri sopivan kokoinen meille. Lastenallas, jossa on kaikenlaisia kelluvia leluja, 25 metrin allas sekä frangin kolikoilla toimiva poreamme. Huippupaikka huonolla kelillä tai jalkapalloharjoitusten jälkeen, kuten tänään.

Vaimo teki kotona siskonmakkarakeittoa sillä aikaa, kun olin lasten kanssa uimassa. Ihanan suomalaista 🙂

Päivän suoritusten perusteella näyttää siltä, että kauaa ei mene siihen, jotta voin listata yhdeksi onnen syyksi: ”nuorinkin oppi uimaan.” Ainakin treeni on kova (kuva on kylpyammeestamme eiliseltä…)

Perjantaikokki

#satasyytäollaonnellinen #9 Toisen onni

nugetit

Keskimmäisemme tuli kotiin Kindergartenista. Iltapäivällä oli ollut kokkaamista.

”ISKÄ!!! ARVAA MITÄ ME KOKATTIIN! RANUI JA NUGETTEI!!!”

Naama loisti onnesta ja ilosta ja se jos mikä tarttuu! Nimittäin toisen onni.

Perjantaikokki

(ennen tuomitsemista roskaruoksi ja teurasjätteeksi, niin kerrottakoon, että tekivät itse kaiken kokonaisesta perunasta ja broilerinfileestä)