Ankanrintaa, kermaan muhennettua savoijinkaalia ja omenaista glögikastiketta

20131220-215205.jpg

Ongelma vai mahdollisuus? Tämän illan ruoka oli ostamatta ja miettimättä. Huomiselle olisi lasagnea ja ylihuomiselle, kun aupairimme vanhemmat ja äitini tulevat kylään, on sushia.

Joo, eilistä makaronilaatikkoa olisi, mutta loma on alkanut ja samppanja korkattu. Kombo ei toimi.

Jääkaapista löytyy

– iso savoyjinkaali
– porkkanoita 5 kpl
– kermaa 2 dl
– kourallinen herkkusieniä
– voita
– pala juuriselleriä
– sipuli
– ja pakkasesta kaksi ankanrintaa

Lisäksi löysin desin appelsiinimehua, 3 desiä Ikean omenaglögiä, yhden desin Ikean sahramiglögiä, kuivattua persiljaa ja Maizenaa.

Ankanrintaa ja savoijinkaalia

Tee näin:

Pilko kaali pieneksi ja veistele kuorimaveitsellä porkkanat siivuiksi. Paista voissa (50 g), lisää 1 rkl kasvisfondia tai kasvisliemikuutio sekä 2 dl kermaa. Pidä miedolla lämmöllä ilman kantta vähintään 30 minuuttia.

Pilko sipuli, yksi porkkana ja selleri pieneksi. Laita kattilaan nokare voita ja paista juureksia siinä. Lisää appelsiinimehu, 1 dl sahramiglögiä ja 3 dl omenaglögiä. Korvaa halutessasi kaikki omenamehulla. Keittele rauhassa kokoon. Siivilöi irtoainekset pois. Mausta suolalla, pippurilla sekä kasvisliemellä ja suurusta maizenalla.

Viiltele ankanrintoihin nahkapuolelle ristiviiltoja. Paista ensiksi kuumalla pannulla pari minuuttia nahkapuolelta ja laske sitten lämpötilaa. Anna paistua, kunnes veri nousee pintaan. Käännä hetkeksi ja laita folioon tekeytymään vartiksi.

Pilko sienet, paista voissa ja mausta suolalla, pippurilla sekä persiljalla.

Kokoa kiva annos ja nauti yläkerran naapurin tarjoaman Rosso di Montalcinon kanssa.

Syötyäsi laita lapset nukkumaan, tajua aloittaneesi juuri loman, kirjoita resepti blogiin ja nukahda.

Grilliribsit ja rucolaperunasalaatti – Maanviljelijästä markkinamieheksi

Törmäsin tarinaan kaverista, joka eli unelmaansa. Oli hypännyt oravanpyörästä – siirtynyt markkinamiehestä hellan ääreen. Italian vierailu antoi Perjantaikokille ajattelemisen aihetta maanviljelijöistä ja heidän työstään Suomessa. Monen pitäisi hypätä traktorin ratista väliksi markkinamiehen hommiin – ihan vain oman ammattinsa arvostuksen takia.

On mielenkiintoista seurata asennetta, jolla italialainen viininviljelijä suhtautuu ammattiinsa, tilaansa ja tuotteisiinsa. Kaikki on lähtökohtaisesti ainutlaatuista. Ei ole niin pientä tai suurta, uutta tai vanhaa tilaa, etteikö siellä tuotettaisi juuri sen alueen parhaimpia viinejä rypäleen alkuperää kunnioittaen ja juuri kyseisen tilan ainutlaatuista mikroilmastoa hyödyntäen. Asenne on ihailtava, vaikka monta tilaa kiertäessä huomaa, että kyllä toiset ovat aidosti parempia työssään kuin toiset. Laatueroista huolimatta ovat kaikki lähtökohtaisesti rinta rottingilla omista tuotteistaan eivätkä häpeä paukutella henkseleitään omasta erinomaisuudestaan.

En tiedä, miten moinen asenne sopisi suomalaiseen maanviljelijäkulttuuriin, mutta osan siitä soisi tarttuvan kansainvälistymisen myötä myös tänne pohjolaan. Olisi se hienoa, kun Turun torillakin saisi kuulla luennon perunoiden täydellisestä kasvuympäristöstä, juuri kyseisen tilan suotuisista maanmuodoista, niiden vaikutuksista tuulten käyttäytymiseen ja siten lämpötilavaihteluihin kullakin pellolla ja vuosisataisten perunanviljelyperinteiden kunnioittamisesta.

Eiväthän kaikki kauniit sanat aina edes pidä paikkaansa, mutta osoittaa, että viljelijä on ylpeä työstään ja tekee sitä täydellä sydämellä. Ja kyllä se ruoka tai juoma maistuu hitusen paremmalta, kun tietää, että sitä on rakkaudella kasvatettu. Huonokin muuttuu keskinkertaiseksi, hyvä loistavaksi ja jo ennestään loistava taivaalliseksi. ”Ne nyt ova vain perunii” –myyntipuhe tekee saman homman, vain toiseen suuntaan.

Maajussit hei! Henkselit paukkumaan ja omakehu haisemaan. Ei se arvostus muuten kasva!

Grilliribsit ja rucolaperunasalaatti

Tämän lihareseptin olemme saaneet hyviltä ystäviltämme, perunasalaatti on puolestaan uusimmasta Glorian Ruoka&Viini –lehdestä. Lainattua kaikki tyynni, mutta maittavaa!

AINEKSET

Ribsit
– 2 kg porsaan kylkiluita (ribs)
– merisuolaa, mustapippuria ja laakerinlehtiä

Marinadi
– 500 g tomaattimurskaa
– 2 dl coca colaa
– 0,5 dl soijaa
– 2 rkl fariinisokeria
– 1 chilipalko pilkottuna
– 0,5 dl punaviinietikkaa
– 0,5 dl kahvia
– 100 g salamia

Perunasalaatti
– 1 kg uusia perunoita
– 1 dl paahdettuja pinjansiemeniä
– 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna
– 1 dl raastettua parmesaania

Rucolaöljy
– 2 valkosipulinkynttä
– 2 dl hienonnettua rucolaa
– 1 tl sitruunamehua
– n. 1 dl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
VALMISTUS

Järjestys: keitä lihat, tee marinadi, anna maustua, tee perunasalaatti ja grillaa lihat.

Laita lihat kiehuvaan, suolalla, pippurilla ja laakerinlehdillä maustettuun veteen. Keitä noin 1,5 tuntia tai kunnes liha on mureaa ja kypsää.

Sekoita marinadiainekset, kiehuta neste puoleen ja soseuta sauvasekoittimella. Jäähdytä ja laita lihat maustumaan marinadiin esim. yön yli.

Valmista perunasalaatti. Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi ja puolita ne. Pilko valkosipuli. Laita ne kulhoon muiden ainesten kanssa ja aja sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Yhdistä perunat, öljy, pinjansiemenet ja tomaatit. Sekoita hyvin ja viimeistele parmesaanilastuilla.

Kuumenne grilli, laita lihat ritilälle ja grillaa kuumiksi. Tarjoa perunasalaatin kera.

Erinomaista viikonloppua! Perjantaikokki

Ensi viikolla ne alkavat…

Nimittäin Linnateatterin teatteriristeilyt s/s Ukkopekalla. Näillä on aina ollut sen verran hauskaa, että tuskin maltan odottaa…

Lisää näet täältä!

Hallinnoi tapahtumat uudella työkalulla! Tutustu Lyytiin.

Täytetty peuranpaisti ja paahtoporkkanat – Patriotismia

Isänmaallisuus on hieno asia. Yltiöisänmaallisuus taas rajaa objektiivisuutta aikalailla.

Käymme vuosittain Viini-messuilla ja jos olemme liikkeellä keittiöpäällikkömme Julienin kanssa, tipahdamme aina samaan patrioottisten ajatusten sudenkuoppaan. Näin kävi myös eilen.

Julien, ranskalaisena ravintola-alan ammattilaisena, on viinimessuilla elementissään. Onhan Ranska suuri viinimaa. Hän maistaa ja maistattaa meillä mielellään ranskalaisia jumalten juomia. Usein käymme kohteliaasti läpi koko tilan tuotannon, vaikka jo ensimmäisestä huomasi, että ei tuotteissa juuri potentiaalia ole. Mutta kohteliaisuudesta ei viitsitä poistua parempien juomien ääreen.

Minä en voi sortua samaan suomalaisilla tiskeillä, koska niitä ei siellä juuri ole. Sen sijaan kaivan sisimmästäni sen pienen ja innokkaan italiaanon ja vien seuruettani saapasmaan osastoille vailla kritiikkiä. Juuri arvosteltuani Julienia trikolorin värittämästä subjektiivisesta makuaistista, osoitan oman puolueellisuuteni. Vaikka lasissa olisi mitä moskaa, luettelen kohteliaisuudesta (ja osittain kielenhuollon kannalta) ylisanoja viinistä ja sen tekijöiden ammattitaidosta. Eihän heitä sovi loukata, he ovat italialaisia ja ylpeitä työstään.

Objektiivisesti kun pystyisi elämäänsä ja valintojansa katsomaan, saisi aikaiseksi varmaan aika mukavan paletin. Kaikkea tulisi vain kohtuudella ja oikeassa suhteessa. Kaikkia ja kaikkea arvostaen, ilman suuria intohimoja tai inhoja suuntaan tai toiseen. Mutta mikä siinä olisi mielenkiintoista? Paljon mukavampaa on väitellä makuasioista kuin faktoista. Makuasioista väitellään, faktoista jankataan.

Intohimoa tarvitaan, olkoonkin se sitten vaikka yltiöisänmaallista makuaistia, ettei tästä elämästä tule tasaista harmaata objektiivisuutta.

Viinimessuilla näin pilkahduksen aitoa ja todellista innostusta – oikeaa elämän huumaa. Samalla opin myös, mikä on maailman nopein liike. Törmäsin messuilla nimittäin erääseen vanhaan tuttuun ravintolakoulun opettajaan. Hänestä oli juuri tullut isoäiti. Se maailman nopein liike ei nimittäin ole Perjantaikokki avaamassa kuohuviinipulloa. Se on tuoreen isoäidin käden viuhahdus, kun hän vetäisee laukustaan tukun valokuvia lapsenlapsestaan kaikkien ihasteltavaksi.

Siinä on sitä aitoa iloa ja intohimoa!

Täytetty peuranpaisti ja paahtoporkkanat

Huomaa, että valmistus kannattaa aloittaa vuorokautta ennen ruokailua, jotta liha maustuu kunnolla.

AINEKSET
– 500 g peuran paistia (tai hirveä, nautaa yms.)
– 4 isoa porkkanaa
– 4 rkl tuorejuustoa
– 10 siivua metvurstia
– 3 valkosipulin kynttä
– 3 oksaa rosmariinia
– 0,5 dl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
– keittiökäyttöön tarkoitettua narua

VALMISTUS
Pilko valkosipulit siivuiksi. Laita mortteliin rosmariinin ja oliiviöljyn kanssa ja nuiji hetki, jotta maut irtoavat. Poista paistista kalvot ja leikkaa paisti ”auki” levyksi. Rouhi lihan pintaan suolaa ja pippuria. Hiero mausteöljy lihaan ja laita liha muovipussiin marinoitumaan muutamaksi tunniksi tai mielellään yöksi jääkaappiin.

Leikkaa porkkanat paksuhkoiksi ”kolikoiksi” ja laita ne uunivuokaan. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja rouhi pinnalle suolaa ja pippuria. Paahda porkkanoita 250 asteisessa uunissa 5 minuuttia.

Pyyhi lihasta ylimääräiset rosmariinit ja valkosipulit. Levitä lihan pintaan tuorejuusto ja lado päälle metvurstit. Rullaa liha takaisin paistin muotoon ja sido keittiölangalla. Paista paistiin kauniin ruskea pinta pannulla. Laita paisti porkkanoiden päälle ja laske lämpö 150 asteeseen. Laita mittari paistiin ja paista, kunnes sisälämpötila on 53 astetta (noin 25 minuuttia – paistin koosta riippuen).

Ota paisti uunista, anna vetäytyä hetki, poista lanka ja leikkaa siivuiksi. Nostele päälle paistinlientä ja tarjoa porkkanoiden kera.

Intohimoista viikonloppua toivottaen,
Perjantaikokki