Hauki-kylmäsavulohikeitto – Elämäni paras työpäivä

Olin kerran laskettelureissulla, jossa eräs ystäväni julisti kovaan ääneen lähes kaiken olevan elämänsä parasta. Oli elämän paras lasku, elämän paras ravintolaillallinen ja illan päättyessä oli juuri koettu päivä aina se elämän paras. Vaikka kyseessä olikin helposti innostuva ja pitkälti tunnepohjalta toimiva diplomi-insinöörismies, tiesimme hänen vetävän tahallaan hieman yli. Eihän kaikki aina voi olla elämän parasta.

Mutta toisaalta, jos tämä päivä oli eilistä parempi ja edellispäiväkin jäi eiliselle, niin silloinhan elämän paras –ennätys menee rikki joka päivä. Eikö?

Nautin työstäni – melkein voisi sanoa, että joka päivä vain entistä enemmän. Eikä se tarkoita sitä, että lähtötilanne olisi ollut jotenkin erityisen epämiellyttävä. Mutta eilen oli kyllä yksi elämän parhaista työpäivistä. Olo oli kuin eduskunnan vahtimestarilla, kun Arkadianmäen täyttää jäykistelevien maratonpuhujien sijaan suoraan asiaan menevät pikkukansalaiset.

Herrankukkarossa vietettiin nimittäin historian ensimmäistä perhepäivää. Kylä täyttyi bisnesväen sijaan ansaittua talvilomaansa viettävistä perheistä. Vieraita oli parivuotiaasta eläkeikäisiin, eli ikähaitari oli laaja. Taisi olla elämäni paras työpäivä.

Lasten vaikutus meihin kaavoihin kangistuneisiin aikuisiin on uskomaton. Toki vieraidemme joukossa oli niitäkin, jotka ovat käyneet meillä työn merkeissä, mutta nyt työminät jäivät viimeiselle sillalle tai viimeistään parkkipaikalle. Koko kylä muuttui lasten myötä – myös meidän työntekijöiden silmissä. Kokoustilat olivat yhtäkkiä kiinnostavia piilopaikkoja tai leikkinurkkia. Fläppitaulu sai uuden käyttötarkoituksen, kun sitä käytettiin askarteluun, kerrankin yleisö istui kuin nauliintuneena seuraten videotykkiemme ohjelmistoa ja toiste ei ole sellaista onnistumisen riemua koettu seikkailuradallamme, kun kolmatta elinvuottaan viettävä pikkuseikkailija osui jousipyssyllä napakymppiin.

Usein, kun ryhmän tilauksessa lukee oikein isoin kirjaimin VIP, tietää, että nyt on keskivertoa rennompaa porukkaa tulossa. Tällä kertaa ei tarvittu edes noita kolmea sinänsä turhaa kirjainta. Lapset, jotka tietävät olevansa tärkeitä, eivät tee siitä numeroa. Ja siksi heitä on niin taivaallisen upeaa palvella. Aurinko kruunasi ulkoriemut ja päivä jäi ainakin meidän työntekijöiden mieliin yhtenä parhaimmista.

Ja arvatkaas mikä tässä on parasta? Tänään on taas monella meistä elämän paras työpäivä, kun on vuorossa toinen Perhepäivämme!
Hauki-kylmäsavulohikeitto

Tämä taivaallisen herkullinen keitto syntyi, kun käytin konsulttina 1,5 -vuotiasta poikaani. Hän ei paljoa puhu, mutta nyökkäilee hyväksyvästi lähes kaikelle. Poika istui keittiön työtasolla ja nyökkäili myötäillen ehdotuksilleni. Keitto vaatii hieman aikaa ja vaivaa, mutta on sen arvoista!

Saat uutta ilmettä keittoihisi jo pelkästään sillä, että pilkot ainekset hieman eri tavalla kuin yleensä. Tee pitkiä suikaleita ja pilko porkkana vinosti, niin saat lautaselle japanihenkeä.

AINEKSET

Keitto
– 250 g kylmäsavulohta (voit myös käyttää lämminsavulohta)
– 1 valkosipulinkynsi
– 2 rkl voita
– 1 dl kuivaa valkoviiniä
– 1 l kalalientä (tai 2 rkl kalafondia ja 1 l vettä)
– 1 dl kermaa
– ¼ juuriselleri
– 4 porkkanaa
– 4 perunaa
– ½ purjosipuli
– 3 vartta kevätsipulia tai ruohosipulia
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Haukiquenellit
– 250 g haukea jauhettuna
– 1,5 dl kermaa
– 1 kananmuna
– 50 g kylmäsavulohta
– 5 roseepippuria murskattuna
– merisuolaa ja valkopippuria myllystä

Valmista ensiksi quenellimassa. Jauha hauki yleiskoneessa (ellei jo jauhettu). Sekoita joukkoon murskatut roseepippurit, suola ja valkopippuri ja kananmuna. Anna koneen käydä ja kaada joukkoon kerma ohuena nauhana.

Tee kelmusta A4-kokoinen tasainen levy työtasolle. Lusikoi massaa siihen ohueksi ”makkaraksi”. Leikkaa kylmäsavulohesta ohuita suikaleita ja upota ne pituussuuntaan haukimassaan. Rullaa kelmupötkö varovasti kiinni ja kierrä päät tiukaksi (ikään kuin karkkipaperia rullaisit kiinni). Näin sinun pitäisi saada tasaisen pyöreä kelmussa oleva haukimassamakkara. Laita kelmu kiehuvaan veteen viideksi minuutiksi. Nosta pois reikäkauhalla, anna jäähtyä, avaa paketti ja leikkaa sormen paksuisiksi siivuiksi. HUOM! Voit myös oikaista ja nostella lusikalla haukimassasta pieniä quenellejä suoraan keittoon valmistuksen loppuvaiheessa. Laita tällöin kaikki kylmäsavulohi suoraan keittoon.

Valmista keitto. Pilko perunat, purjo, porkkanat, selleri ja valkosipuli. Laita kattilaan voi ja kuumenna. Paista valkosipulia voissa hetki. Lisää kattilaan purjosipuli, selleri, perunat ja porkkanat. Kuullota kasviksia muutama minuutti ja lisää valkoviini. Anna kiehahtaa. Lisää kalaliemi ja mausta. Kun kasvikset ovat kypsiä, lisää kerma ja haukiquenellit sekä kylmäsavulohi. Lisää nestettä tarvittaessa (kalalientä). Anna tekeytyä muutama minuutti ja tarjoa pinnalle ripotellun kevätsipulin kera.

Aurinkoista, elämän parasta viikonloppua toivoen

Perjantaikokki

Savulohipastaa David Rocco – Tosikeittiötä kaivatessa

Kokit, ja varsinkin tv-kokit, ovat kansan suosiossa. Studiokeittiöissä kuvatuissa TV-ohjelmissa riittää valinnanvaraa. Eräällä kokkikurssilla yksi kurssilainen kysäisi omaa suosikkiani ohjelmista. Kiemurtelin ulos vastauksesta, sillä en oikein osannut nimetä mitään erityisen hyvää. En kyllä halunnut pahemmin ohjelmia kritisoidakaan, kun en ole parempaakaan tehnyt.

Katselin eilen illalla kokkiohjelmia toisella silmällä tätä kirjoittaessa. Olimme jo syöneet, lapset puuhailivat omiaan ja vaimo hoiti kaukosäätimen käytön, niin onnistuin tekemään useaa asiaa samaan aikaan. Joskus me miehetkin, siis. Näin pätkän David Roccon ”Maku vie Italiaan” -sarjasta ja toisen Köyhistä Ritareista. David Roccon kuvausympäristo vetoaa allekirjoittaneeseen ja se vei selkeän voiton. Aloin jo hieman kaipaamaan takaisin Milanon ”happy hour”-elämään. Tiesitkö muuten, että Italiassa ”happy hour” ei tarkoita kahden euron tuoppia ja Jaloviinaa puoleen hintaan, vaan ilmaisia antipastoja ostaessasi drinkin. Ja antipastopöytä vastasi parhaimmillaan meikäläistä paremman luokan pitopalvelun suoritusta. Opiskelijana elettiin antipastoillakin oivasti. Ja sai vielä drinkin kaupan päälle – sekä kovan janon 🙂

Yksi asia kokkiohjelmissa häiritsee. Eihän niitä ole oikeasti tehty tavalliselle kotikokille. Yksityiskohtaisesti stailattua ja viimeiseen asti käsikirjoitettua ohjelmaa pitäisi hämmentää aina muutamalla parivuotiaalla pikkuapurilla, jotka hyppäsivät studiokeittiöön auttamaan kokkeja, kun ohjaaja sanoo ”käy!”. Uskon, että näin saataisiin resepteille realistiset valmistumisajat ja sellaiset ruoat ruutuun, jotka ihan oikeasti valmistuvat ”käden käänteessä”. Pikkunäpräämistä ja tuntien esivalmistelua vaativien ruokien osuus pienenisi, kun välillä pitäisi käydä vaihtamassa vaipat, etsiä nallelle sopivaa pipoa eteisestä, huhuilla ”kampelisetää” jostain ”pöpperitalosta” (mitä ikinä ne sitten ovatkaan), ajaa piipaa-autoa pikkukarkulaisen perässä ympäri olohuonetta tai ihan vaan ottaa pilkkomisnopeudesta puolet pois, kun pikkukädet napsivat herkkupaloja leikkuulaudalta tasaiseen tahtiin.

Siinä olisi kunnon tositeeveetä – tosikeittiötä – josta saisi aitoja vinkkejä arkipäivään! Alla oleviin ruokiin ei aikaa paljoa kulu ja samalla valmistuu ruoka kahdeksi päiväksi. Ellei syö kaikkea kerralla.

Savulohipastaa David Roccon hengessä

Se, mitä äidit, saaristolaiset ja italialaiset osaavat, on kulloinkin saatavilla olevien raaka-aineiden hyödyntäminen. Jos jotain jäi yli, taipuu se seuraavana päivänä entistä maukkaampaan muotoon. Meillä jäi tuossa eräänä päivänä savulohipastasta lautasellinen yli ja se piti hyödyntää. Saat nyt siis kaksi reseptiä kerralla – savulohipastan ja savulohipasta-frittatan. Frittata on italiaa ja tarkoittaa käytännössä munakasta, jossa on paljon kaikkea muuta kuin kananmunia. Se tehdään mistä vain ja usein juuri eilisen ruoasta.

Savulohipasta

AINEKSET
– 200 g savulohta
– 1 iso sipuli
– ½ rasiaa herkkusieniä
– 2 dl kermaa
– 1 dl kuivaa valkoviiniä
– 250 g pastaa (esim. spagettia)
– voita paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä maustamiseen
– tilkka oliiviöljyä

Laita pasta kiehumaan runsaaseen, suolalla maustettuun veteen. Pastan kiehuessa, valmista kastike.

Pilko sipuli ja paista voissa. Lisää valkoviini ja kiehauta. Lisää pilkotut herkkusienet. Paista hetki ja lisää kerma. Anna kiehua kevyesti, kunnes kastike on mennyt hieman kasaan. Lisää aivan lopuksi kala.

Keitä pasta al dente, eli sopivasti hampaissa tuntuvaksi. Kaada vesi pois ja sekoita joukkoon hieman oliiviöljyä. Sekoita kastike pastan joukkoon ja tarjoa.

Giorno dopo – seuraavana päivänä – dagen efter
Jos pastaa ja kastiketta jäi yli, valmista siitä frittata.

AINEKSET
– Eilisen pasta kastikkeineen
– 6-8 kananmunaa, koosta riippuen
– 100 g parmesaania
– lisukkeeksi esim. vihersalaattia oliiviöljyllä, mustapippurilla ja Maldon-suolalla maustettuna.

VALMISTUS
Riko munat kulhoon. Sekoita joukkoon pasta. Kaada muna-pasta -seos öljyttyyn paistinpannuun. Raasta päälle parmesaani ja paista kypsäksi miedolla lämmöllä kääntämättä frittataa.

Tarjoa vihersalaatin kera.

Maukasta viikonloppua,

terveisin

Perjantaikokki

Saariston kalalautanen – Perjantaikokki kesälomalla

Perjantaikokki on tämän viikon viettänyt kesälomaansa Turun saaristossa. Ajankohta on mitä parhain kesälomalle. Ei ole lauttajonoja eikä paarmoja. Hiekkarannat ovat tyhjiä eikä vielä tarvitse tehdä edes avantoa uidakseen. Syksyn ruska on jo värjännyt koivut kauniisti ja kaislikot ovat kellastuneet. Ihan vain ilmoittaakseen, että nyt saavat ne isot hauet tulla – myös perjantaikokin siiman päähään.

Lomamme kaava on yksinkertainen: kokkaillaan ja silloin kun ei kokkailla, niin saunotaan tai nukutaan. Ja anopin mökkiä kun lainataan, niin tietenkin välillä pilkotaan myös puita. Ettei menisi pelkästään laiskotteluksi…

Joillekin ruoka on tapa elää – keino pysyä hengissä, mutta meille se on pikemminkin elämäntapa. Ei ole suurempaa nautintoa, kuin saada vatsansa täyteen maukasta ruokaa. Ja nautinto sen kuin kasvaa, jos ruoka on itse valmistettua. Useimmiten onkin. Tämänkin reissun aloitimme kiertämällä kaikki varteenotettavat raaka-ainekauppiaat. Pakkasimme autoon viisi kassillista ruokaa, lapset, vähän viiniä (sekä hieman vielä varalle) ja suuntasimme kohti saaristoa.

Sen kummempaa suunnitelmaa viikon menusta emme tehneet. Ostimme sitä, mikä näytti hyvältä – paljon hyviä raaka-aineita ja sitten luovuus kunniaan. Hauskaa ja palkitsevaa. Perjantairesepteiksikin kelpaavia annoksia on syntynyt melkein joka illallisella. Olikin hankala päättää tämän perjantain reseptiä. Päädyin tähän helppoon, mutta hyvään kalalautaseen. Suurimman osan saat kaupasta valmiina ja valmistamalla muutaman helpon asian itse, saat yleisön taputtamaan encoren… Ruoka toimii sekä alkuruokana että kevyenä lounaana.

Saariston kalalautanen

AINEKSET
– 8 siivua kylmäsavulohta
– 4 kananmunaa
– 4 siivua saaristolaisleipää
– 4 perunaa
– 100 g lohen mätiä
– 1 purkki smetanaa
– 4 pientä palaa savulohta
– 10 kylmäsavusilakkafileetä
– 2 salottisipulia
– 2 rkl tilliä
– mustapippuria myllystä
– 1 rkl etikkaa

VALMISTUS
Lautaselle kootaan:
– keitetty peruna
– uppomuna
– kylmäsavusilakkamoussea saaristolaisleivällä
– smetana-mäti –kastike
– savulohta
– kylmäsavulohta

Mikäli et löydä kylmäsavusilakoita, niin voit jättää kylmäsavulohen sellaisenaan lautaselta ja tehdä siitä moussen.
MOUSSE
Pilko sipulit pieneksi. Vatkaa ½ purkillista smetanaa hieman kiinteämmäksi. Poista kylmäsavusilakoista nahat ja pilko liha pieneksi. Sekoita ainekset keskenään. Mausta tillillä ja mustapippurilla. Paahda saaristolaisleipäsiivut pannulla ja päällystä moussella.
UPPOMUNAT
Lämmitä iso kattilallinen vettä kiehuvaksi. Lisää etikka. Riko munat lähellä veden pintaa suoraan veteen. Voit myös rikkoa munan kauhaan ja kaataa sen nopeasti veteen. Keitä munia kolme ja puoli minuuttia. Nosta munat reikäkauhalla ja valuta. Voit syödä munat joko lämpimänä tai kylmänä.

Kokoa lautanen. Sekoita ½ purkillista smetanaa mätiin ja koristele.

Vielä ehdit saaristoon
Käsi sydämellä ja valehtelematta voin kertoa, että luonto saaristossa on juuri nyt erittäin kaunis. Ja tästä kontrastit vain paranevat. Mikäli kalenteriisi mahtuu, niin varaa mökki tai hotelli ja lähde ihmettelemään saariston syksyä. Ja jos pikkujouluaikana löytyy vapaata, niin voimme esitellä erään keinon tutustua saaristoon.

Mukavaa ja herkullista viikonloppua!

Terveisin

Perjantaikokki

Loistokarin Lohi vaahterasiirappikastikkeella – Mihis se kevät vilahti?

Kalenteria katsoessani huomasin, että jotenkin pääsi kevät luikahtamaan alta ja kesäkuu yllättämään. Ensimmäiset merkit kesästä hikoiltiin jo alkuviikolla, kun lämpötila saaristossa ylitti 30 astetta. Tyypillistä kevätsäätä täällä etelässä.

Noin vuosi sitten käytiin perjantaireseptiläisten kesken armoton reseptikilpailu. Vastauksia tuli kymmeniä ja voittaja äänestettiin. Eräs kilpailuresepti ylsi jopa keittokirjaamme asti, nimittäin Velin siikakeitto. Kansanäänestyksessä voittajaksi selviytyi Tarun peruna-kylmäsavulohiherkku, joka voitti perjantaikokinkin yksinkertaisuudessaan.

Jotenkin resepti pääsi unohtumaan talveksi. Johtunee siitä, että se toimii parhaiten uusien perunoiden kanssa mökin laiturilla jalkojen lilluessa nilkkoja myöten rantavedessä ja auringon lämmittäessä täydellä terällä. Eli sääennusteen mukaan syömme sitä lauantaina 🙂

Seura-lehti pyysi viime viikolla perjantaikokkia auttamaan juhannusmenun laadinnassa ja löysin uudelleen tuon oivallisen reseptin. Eli nyt on siis kaksi kilpailureseptiä päässyt kansiin ja kirjoihin.

UUSI KILPAILU ALKAKOON! Haluatko sinäkin keittokirjailijaksi? Lähetä oma suosikkireseptisi perjantaikokille. Ruuan tulisi liittyä jotenkin saaristoon, kesään ja sillä saisi mielellään olla myös tarina kerrottavanaan. Reseptistä pitäisi riittää neljälle syöjälle – paitsi jos on erityisen hyvää. Kilpailuaikaa on 22.6. saakka. Neljän parhaan valinnan tekee raati, johon kuuluu perjantaikokki ja hänen pari miljoonaa erehtymätöntä makunystyräänsä. Mutta te saatte sitten äänestää niistä neljästä esimaistetusta sen parhaan.

Taru muuten! Muista hankkia Seuran Juhannuksen tuplanumero sukulaisille mökkituliaisiksi. Pääset tituleeraamaan itseäsi ruokakirjailijaksi 🙂 Jos muutkin etsivät ideoita mökkiruuaksi, niin sieltä niitä löytyy!

Loistokarin Lohi vaahterasiirappikastikkeella
Meillä Vaakahuoneella toukokuu kului kesää odotellessa ja ruokalistaa viimeistellessä. Ensi viikon sääennusteet näyttävät jo siltä, että on pikkuhiljaa aika esitellä kesälistamme. Sen teen ensi perjantaina, mutta tässä maistiaiseksi vanha klassikko, jo 11 vuotta listallamme pysynyt savulohiannos. Ruoka on siis Vaakahuoneen perinteisiä herkkuja ja kuva valokuvaaja Pasi Leinon ottama.

Ruuan juju on makeassa kastikkeessa ja suolaisessa kalassa.

AINEKSET NELJÄLLE
– 4 lämminsavustettua lohimedaljonkia (tai 600 g lohta grillistä / uunista / pannulta)
– 1,5 dl kermaa
– vaahterasiirappia 0,5 dl
– rosepippuria 1 tl
– tilliä 1 rkl
– maizenaa suurustamiseen
– tilliä ja sitruunaa koristeluun

Kypsennä kala tai lämmitä savustettu kala. Kaada pieneen kattilaan kerma ja keitä, kunnes kerma on paksua. Pilko tilli kastiketta varten pieneksi ja murskaa rosepippurit. Kun kerma on sopivan paksua, lisää joukkoon n. minuutiksi siirappi, pippurit ja tilli. Mausta suolalla ja suurusta halutessasi maizenalla.

Lisukkeiksi sopivat esimerkiksi perunamuusi ja uunitomaatit.

Oikein aurinkoista viikonloppua!

Terveisin

Perjantaikokki täält Aurajoe rannalt

Lämmin savukalasalaatti ja sitruunaista jogurttikastiketta

Kokki on salaattifriikki

Mikään ei ole mukavampaa, kuin kierrellä kesällä torilla ja ihmetellä rantapallon kokoisia salaatinkeriä ja muita maan herkkuja. Talvellakin salaatinhimo iskee aika usein ja silloin salaatti saa kaverikseen hieman tuhdimpaa seuraa. Tällä kertaa vein suoraan savustusuunista palasen lohta, mutta esim. siika, silakka tai muutkin rasvaiset kalat käyvät.

Salaattejakin onneksi saa ympäri vuoden. Tammikuussa ruukkusalaatit tosin toimivat lähinnä kauppareissun huvituksena kaikessa pienuudessaan. Jäävuorisalaatti puolustaa paikkaansa talvisin rapeutensa ja hintansa puolesta oikein ansiokkaasti. Ja rapeaa seuraa se saa myös iduista.

Lämmin savukalasalaatti ja sitruunaista jogurttikastiketta

AINEKSET
Neljälle hengelle tarvitset

– neljä palaa savukalaa (esim. lohta), n. 120 g / pala
– salaattia, esim. yksi reilu kerä jäävuorisalaattia
– 6 luumutomaattia
– 150 g ituja (esim. mung-pavun ja linssien idut sopivat hyvin)
– 1,5 dl kivettömiä oliiveja
– 4 kanamunaa
– ruokajogurttia (tai kermaviiliä)
– vajaa 1/2 sitruunan mehu
– hyppysellinen kuminansiemeniä
– oliiviöljyä
– Maldon-suolaa
– mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Mikäli kala ei ole juuri savustusuunista tullut, niin laita se lämpiämään 200 c uuniin n. 10 minuutiksi. Keitä kananmunia n. 8 minuuttia ja jäähdytä ne. Pilko lohkoiksi. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele ja valuta tai linkoa kuivaksi. Pilko tomaatit lohkoiksi. Kokoa annos siten, että alle tulee salaatti, sitten tomaatit ja kananmunat. Ripottele päälle oliiveja ja ituja. Mausta salaattipohja nyt hyppysellisellä Maldon-suolaa, parilla rouhaisulla pippuria ja tilkalla oliiviöljyä.

Purista puolikkaasta sitruunasta mehu ja kaada se jogurtin joukkoon. Tarjoa jogurttikastike erillisestä kiposta kullekin ruokailijalle erikseen. Koristele jogurttikastike kuminansiemenillä.

Nosta kuuma kala salaattipedin päälle ja herkuttele!

Bongaa kokki tänään MATKA2007-messuilla
Terveiset Matkamessuilta! Kokilla on ollut suuri ilo tavata torstaina kymmeniä perjantaireseptiläisiä. Aivan älyttömän hauskaa saada kasvoja sähköpostiosoitteille! Olen messuilla vielä tänään perjantaina, joten jos olet maisemissa, niin tule moikkaamaan osastollemme 1C1. Messujen kunniaksi perjantaireseptikirja on myynnissä osastollamme hintaan 5 euroa. Omistuskirjoitus kaupanpäälle 🙂

Terveisin

Perjantaikokki

Peruna-savulohiherkku

Lämpömittari huitelee kolmeakymmentä ulkona ja Vaakahuoneen keittiössä lämpöä on lähes tuplat. Turisteja on liikkeellä sen verran, että jäi kokiltakin perjantaireseptin tekeminen viime tinkaan. Mutta sainpas lähtemään aamupäivän puolella!

Nyt siis alkaa reseptikilpailuun osallistuneiden ruokien esittely. Ensimmäisenä reseptinä on Tarun lähettämä ”vierashätävara”. Teimme sen juuri hetki sitten keittiössämme. Valmistui vikkelään ja hyvää oli! Muistakaa, että heinäkuun neljästä reseptistä järjestetään äänestys, joten tarkkailkaa reseptiä sillä silmällä…

Peruna-savulohiherkku Tarun tapaan
Tälläinen resepti pelastaa ruokapulmasta helposti, kun mökille tupsahtaa yllätysvieraita.

Yllätysvierraitten varalle tarpeet löytyvät melkein mökiltä kuin mökiltä. Jääkaapissa on helppo pitää tuorejuustoa ja vakuumipakattua kylmäsavukalaa. Tilliä ja perunoita saattaa löytyä jopa omalta kasvimaalta. Hätätilanteessa tuorejuusto on korvattu Aurajuustolla tai pelkällä voilla. Tillin puuttuessa käy myös ruohosipuli tai kesäsipulin varret. Ainoa, mikä on todellinen MUST, on ne perunat. Mutta kuka nyt voisi olla missään mökillä ilman perunoita?

Valmistusprosessi on niin helppo, että se kannattaa tehdä salassa, sillä kokin katu-uskottavuus kärsii, jos kaikki näkevät valmistuksen helppouden.

VALMISTUS
Keitä iso kattilallinen uusia perunoita hiukan ylikypsiksi merisuolalla ja tillillä maustetussa vedessä. Kaada vesi pois ja kuivata hiukan kansi avoinna. Riko perunat haarukalla painellen. Perunoita ei saa muussata, vaan kevyesti rikkoa haarukalla.

Lisää perunoiden sekaan kattilaan pieni paketillinen kylmäsavulohta pieneksi silpuksi leikattuna. Silppua uutta tilliä sekaan.

Laita purkillinen valkosipuli- tai yrttimaustettua tuorejuustoa peruna-kala-tilliseokseen. Sekoittele haarukalla hiukan. Ravistele kattilaa kansi suljettuna voimakkaasti ja anna sen hetki maustua ja kalan kypsentyä.

Kun avaat kannen, tarjolla on huumaavan tuoksuva peruna-savulohi-herkku, joka suorastaan riistetään käsistä viimeiseen muruun. Ainoa ongelma on ymmärtää määrien suhteettomuus, sillä valmistaa tätä kuinka paljon tahansa, se loppuu aina kesken. Kerran on tosin vähän jäänyt yli ja yön myöhäisinä tunteina maistui tämä huikopala kylmänäkin.

Herkullisia hetkiä toivottaa Taru sekä kokki Aurajokirannasta!