Limemarinoidut paistetut simpunpyrstöt

Sarjassamme ”Mitä kaikkea voi syödä” julkaisen paistetuista simpuista reseptin. Tyttäreni kuuluu erittäin ennakkoluulottomiin herkkusuihin ja nauttii mm. ostereista ja erilaisista juustoista täysin rinnoin. Vappuviikonloppuna saimme simppuja kasapäin ja Julia bongasi ne jo Busterissa istuessaan verkoista. ”Noita mä haluun syödä!”

Ei auttanut muuta kuin niellä ennakkoluulot ja tarttua puukkoon. Laitoin myös kameran laulamaan, jotta uskotte… En kerro, tuleeko reseptillä syötävää  herkkua. Videolla Julia 4-v kertoo tuomionsa…

AINEKSET

Haaste: voiko simppuja syödä? Katso video tästä.

simppuja tarvittava määrä
– 1 lime
– 2 dl korppujauhoja
– voita ja öljyä paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Leikkaa simpuista hännät (katso video valmistuksesta tästä). Leikkaa hännistä kaikki evät pois. Huuhtele ja kuivaa. Raasta joukkoon limen kuori ja purista limen mehu päälle. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna maustua parikymmentä minuuttia.

Pyörittele pyrstöt korppujauhoissa ja paista öljy – voi -seoksessa kullanruskeiksi. Purista päälle vielä vähän limeä ja nauti.

Katso videolta, tuliko näistä hyviä…

Perjantaikokki

Itseluottamusta kuin pienessä kylässä – Itämaista haukea ja rapukastiketta

Pienen ihmisen oppimiskyky ja –kapasiteetti on käsittämätön. Joka ikinen päivä lapsen aivoihin tulee uutta tietoa määrä, jonka käsittelystä aikuiselle tulisi infoähky alta aikayksikön. Olen ymmärtänyt, että nukkuessa pienellä mielellä on hyvää aikaa työskennellä ja jäsentää opitut asiat omiin lokeroihinsa. Silti tiedonkäsittelykapasiteetti hämmästyttää meidät aikuiset päivästä toiseen.

Oppiminen ei liity vain tietoon, vaan myös taitoihin: fyysiseen tekemiseen. Opetimme viime viikolla lapsiamme hiihtämään ja laskettelemaan. Ikää tytöllä on hieman yli neljä ja pojalla reilu kaksi ja puoli. Itse aloitin laskettelun kolmivuotiaana, joten uskoin, että nyt on hyvä aika alkaa harjoittelu.

Olin varautunut päiviä kestävään reisirääkkiin, kun lapsia viedään hissillä ylös selkä kyyryssä, polvet koukussa ja alas taas lasketaan lapsi jalkojen välissä. Näin minut aikoinaan opetettiin laskemaan. Vielä mitä! Tyttö hyppäsi alusta saakka itse sompahissiin ja suhaili sekä ylös että alas suvereenisti.

Poika puolestaan osoitti itseluottamuksensa rajattomuuden todetessaan yhden avustetun hissinousun jälkeen, että nyt apu riittää ja itse mennään. Se yritys päättyi kuitenkin lyhyeen, mutta ei tahtia haitannut. Alas haluttiin kuitenkin ilman apua. Minikokoinen laskijanalku käänsi sukset suoraan alarinteeseen ja antoi mennä. Näky muistutti lähinnä suksille nostettua puutarhatonttua, sillä poika tönötti suksien päällä vauhdin kiihtyessä selkä suorana ja kädet sivuilla hievahtamatta.
Päätin kuitenkin hiihtää pojan kiinni ja jarrutin menoa sauvoillani hieman. Seurauksena oli kaamea kirkuna ja huuto: ”EI TARTTE AUTTAA!”

Voit muuten katsoa videon itseluottavaisen laskijan harjoituksista tästä.

Mistä me aikuiset saisimme takaisin saman innon oppia, itseluottamuksen kokeilla ja myös epäonnistua. Olisi se jännää, kun töissäkin kaikki tappelisivat oikeudesta ensiksi kokeilla uutta tietokoneohjelmistoa ja klikkailisi pelkäämättä pätkääkään epäonnistumista. Kun kouluttaja tulisi kurkkimaan olan takaa, huutaisivat aikuisetkin loukkaantuneena, että ei tartte auttaa – kyllä mä tämän jo kohta osaan!

Siinä ei taida olla mitään pahaa, että kasvaa aikuiseksi, mutta säilyttää lapsenmielisyyden…

Ensi viikolla kaikki mäkeen ja ladulle! Osaatte tai ette. Hyvää hiihtolomaa!

Perjantaikokki

Itämaista haukea ja rapukastiketta

AINEKSET
Haukitempurat

– 600 g ruodotonta haukifileetä
– merisuolaa myllystä
– 2 rkl inkiväärimurskaa
– 1 kpl keltuaisia
– 1-1½ dl vehnäjauhoja
– 1-1½ dl kivennäisvettä tai vettä
– 1 kpl valkuaisia
– 2 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa
– paistamiseen 5 dl rypsiöljyä.

Kastike

– 20 kuorimatonta katkarapua
– 2 salottisipulia
– 1 rkl voita
– 1 rkl tomaattipyreetä
– 2 dl vettä
– 3 kevätsipulinvartta
– 2 dl kermaa
– merisuolaa ja pippuria myllystä

VALMISTUS

Valmista ensiksi kastike ja sitten kalat. Kuori katkaravut ja säilytä kuoret. Pilko salottisipulit ja kuullota ravunkuorien kanssa voissa hetki. Lisää tomaattipyree ja kalaliemi. Keitä kymmenisen minuuttia. Siivilöi ja lisää kerma sekä kuoritut katkaravut.  Keitä hetki. Pilko kevätsipulin varret pätkiksi ja lisää kastikkeeseen. Mausta suolalla ja pippurilla ja suurusta tarvittaessa.
Leikkaa ruodottomat haukifileet pikkusormen kokoisiksi siivuiksi. Laita kulhoon ja mausta inkiväärillä ja suolalla.

Valmista tempurataikina. Sekoita keltuainen, vehnäjauhot ja puolet vedestä. Anna taikinan turvota hetki. Lämmitä öljy kuumaksi esim. wokkipannussa. Vaahdota valkuainen ja lisää se taikinan joukkoon lopun veden kera juuri ennen paistamista. Taikinan pitäisi jäädä löysähköksi.

Upota kalanpalat taikinaan ja nosta sitten kuumaan öljyyn. Nostele rapeaksi paistuneet palat öljystä esimerkiksi lämpimään uunivuokaan, jossa on pohjalla talouspaperia.

Tarjoa rapukastikkeen kera.

Kärpäsenä katossa – Pitkään haudutettua porsaanselkää

Lapsiperheen kotiarki on varsin vauhdikasta – noin niin kuin lievästi ilmaistuna. Tehokaksikkomme, jonka yhteenlaskettu ikä on jo kuusi vuotta, saa aikaan, kun sille päälle sattuu. Joskus, kun vanhemmillakin on naurussa pitelemistä, tulee mieleen, että mitä jos me elämmekin piilokamerakodissa. Me, vanhemmat, olemme ne teeveessä hölmistyneiltä näyttävät höynäytettävät ja miniatyyrikokoinen turbotiimimme onkin hommaan palkattu näyttelijäkaksikko.

Keskiviikkoilta oli yliveto. Tiimin johtaja, kohta nelivuotias tyttölapsi katseli pingviiniohjelmaa ja päätti siltä istumalta, että nyt alkoi matka pikkuveljen kanssa pingviinien maahan.

”Missä se on, äiti?”.
”Etelänavalla”.
”Selvä!”

huusi tytär ja hilpaisi alakertaan, ”Meen vaihtamaan varusteita ja pakkaamaan”. Lupasi pakata myös veljelle. ”JEE! MÄ TUUN PINKKUMAAHAN MOPOLLA! BRRRM BRRRM!” –karjui pikkuveli ja keuli kuvitteellisen mopon kanssa olohuoneessa.

Piakkoin retkikunnan johtaja saapui yläkertaan arktisille alueille asiallisesti varustautuneena. Päällä oli Disney-prinsessamekko, muoviset korkkarit, kutreilla kruunu ja harteilla Prinsessa-lehden mukana tullut lämmin olkahuivi. Veljelle matkatavarat oli pakattu tiikerireppuun ja itselle nukenvaunujen kantokassiin. Tarkempi selvitys osoitti, että pojalle oli etelänavalle varattu mukaan kaksi kauluspaitaa ja tytölle kolme vaihtomekkoa. Siis parasta, mitä oli löytynyt kaapeista, jotka oli vedetty kaikkinensa lattialle. Retki alkoi lupaavasti, mutta päättyi pikaisesti, kun parvekkeella tuli ohuessa mekossa kylmä.

Ei käynyt iltamme tylsäksi, ei.

Piilokameralle olisi ollut käyttöä myöhemminkin. Halusin tehdä videon YouTubeen patteritoimisesta pippurimyllystäni, jonka olin valinnut seuraavaksi tuotteeksi lukijoilleni. Valmistelin kaiken, eli laitoin pannun tulelle ja kameraan virran. Sain jopa suostuteltua vaimon kameran taakse.

Ensimmäinen otto meni harakoille, kun taustamusiikiksi videolle tuli yhtäkkiä Muumi DVD:n tunnusmusiikki. Naparetkeilijät olivat tulleet lämmittelemään ja löytäneet TV:n kaukosäätimestä volyyminappulan.

Otto numero kaksi meni pieleen, kun jo nukkumaan mennyt arktisten alueiden valloittaja ei ollutkaan niin uninen ja alakerrasta kuului yhtäkkiä ”mulla on paha mieli” -huuto nauhalle saakka. Ei muuta kuin uusiksi nukuttamaan.

Otto numero kolmessa petti kuvaajalta pokka.

Olin jo epätoivoinen, mutta viimein lapset nukahtivat ja taloon laskeutui rauha. Sittenpä alkoi televisiosta Greyn anatomia. Käsitin vaimon eleistä, että hetkeen ei kuvattaisi. Sain kuitenkin neuvoteltua, että mikäli pidän pannun kuumana, kameran käynnissä ja odotan aktiivisesti keittiössä, niin mainostauolla passaisi kuvaajan saapua.

Vihdoin, neljännellä otolla, ilman käsikirjoitusta ja käsivaralla, oli Perjantaikokin ensimmäinen markkinointivideo purkissa!

Jos kattokärpäsille voisi myydä pääsylippuja, niin olisimme varmasti miljonäärejä.

Katso vaivalla valmistunut video tästä (YouTubessa).

Pitkään haudutettua porsaanselkää á la Perjantaikokki

Videolla nähty porsaan etuselkä päätyi erittäin maittavaksi ateriaksi. Resepti syntyi kuvaussession jälkeen improvisoiden ja yllätti kokinkin. Haudutin lihaa vuorokauden 65 asteisessa uunissa kannen alla ja keitin vielä lientä kasaan puolisen tuntia. Voi sitä tuoksua, joka vuorokauden leijui uunista! Ja liha maksoi 1,9€ / kg!

Tilaa itsellesi Perjantairesepti sähköpostiin, jos haluat reseptit helposti tulostettavassa PDF-muodossa.

AINEKSET

  • 2 kg pala etuselkää luulla
  • 1 pkt pekonia
  • ½ fenkoli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 dl tummia kalamata-oliiveja
  • 1 dl pieniä cocktailkurkkuja
  • 1 dl hillosipuleita
  • 1 punainen paprika
  • 2 dl kuivaa valkoviiniä
  • 3 dl paseerattua tomaattia (tai tomaattimurskaa)
  • 2 dl vettä
  • pieni pala kuivattua chiliä pilkottuna
  • rosmariinia, timjamia ja salviaa kuivattuina
  • merisuolaa ja mustapippuria Perjantaikokki-myllystä

VALMISTUS

Pilko pekonit ja laita ne uunin kestävään kasariin levylle. Murskaa valkosipulinkynnet ja laita pekonien sekaan. Paista hetki ja lisää etuselkä. Ruskista molemmin puolin. Pilko paprika ja fenkoli pikkurillin paksuisiksi siivuiksi ja lisää pannulle. Lisää myös oliivit, kurkut ja hillosipulit sekä mausteet. Paista hetki. Kaada sekaan valkoviini ja anna kiehua minuutin verran. Lisää paseerattu tomaatti ja vettä sopiva määrä. Anna kiehua hetki.

Nosta kasari kannella peitettynä 70 asteiseen uuniin. Anna hautua vuorokauden verran. Nosta uunista ja keitä vielä kasaan ilman kantta puolisen tuntia. Tarjoa esim. ratatouillen kanssa. Ylijäävästä kastikkeesta saa seuraavana päivänä loistavan pohjan vaikka pastakastikkeelle, kun sekaan paistaa bratwurstinsiivuja.

Vauhdikasta viikonloppua!

Perjantaikokki