Perjantaikokki sotkeutui kuluneen viikon aikana kolmesti keskustelemaan kasvatuskulttuurista ja eroista kulttuurissa sekä sukupolvien välillä että alueellisestikin.
Keskusteluiden perusteella oli pakko pysähtyä ja kysyä, että mihin tätä maailmaa oikein ollaan viemässä!
Itse olen maatalon kasvatti ja aloittanut koulutieni maalaispitäjän kyläkoulussa. Siellä keittiössä ruokaa teki ihan aito, elävä emäntä – oman parhaan taitonsa mukaan. Joka syksy järjestettiin ruskaretki, jolloin joka lapsella oli marjapoimuri kourassa. Retken saalis säilöttiin koulun pakkaseen ja marjoja syötiin talven aikana eri muodoissa. Oli upea tunne syödä lapsena koulussa itse poimituista marjoista tehtyä marjapiirakkaa!
Kun tuli synttäreiden aika, kutsuttiin juhliin aina koko luokka ja kouluun tuotiin äidin leipomia pullia ja kasa karkkia. Olihan jollain juhlapäivä.
Kuulin, kuinka eräässä kauniaislaisessa päiväkodissa on luovuttu läheisen pururadan maastoon suuntautuneista metsäretkistä pienen, mutta erittäin huolestuneen vanhempainjoukon vaatimuksesta. He pitävät retkeä liian vaarallisena, sillä saattavathan lapset huomaamattaan laittaa suuhunsa vaikka myrkkysieniä. Eikä sen metsän turvallisuudestakaan ole varmuutta.
Itse teimme vuosi sitten suuren virheen, kun nuorina, ylpeinä vanhempina pakkasimme esikoisemme päiväkotireppuun syntymäpäivänä pussillisen suklaakarkkeja. ”Muista sitten antaa karkkeja kaikille.” – evästimme pienen tyttäremme. Saimme kuulla aiheesta vielä puoli vuotta myöhemmin vanhempainillassa, sillä karkkien tarjoaminen oli asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Kaikki kun eivät saa syödä karkkia. Karkkeja kieltävää sääntöä ei päiväkodissa silloin ollut – mutta nyt on. Emmepä enää näin pahasti kasvatustyössämme erehdy, koska karkkien tuominen on nyt oikein yhteisesti sopien kielletty.
Kauniaislainen ystävämme puolestaan tiesi karkkikiellon voimassaolon päiväkodissaan ja ajatteli leipovansa pojan syntymäpäivien kunniaksi kaikille päiväkodin lapsille. Vastaleivottuja pullia ei päiväkodissa koskaan tarjottu, sillä ”kodin hygieniatasosta ja pullien sisällöstä ei voi mennä takuuseen. Pullat pitäisi olla kaupan avaamattomassa paketissa tuoteselostuksineen.”
Voi taivaan vallat! Pullat pitää siis pakata suojakaasuun ja lisätä kourallinen E- ja säilöntäaineita, jotta ne ovat riittävän turvallisia ja terveellisiä lapsillemme. Ja paras keino opettaa lapset välttämään myrkkysieniä, on olla viemättä heitä sinne vaaralliseen metsään.
Toivon tosissani ammatikseen lapsiamme kasvattaville työn raskaan raatajille rutkasti näkemystä ja selkärankaa. Pitäkää maalaisjärki mukana ja kasvattakaa myös vanhempia. En usko, että metsää pelkäävä ja e-aineilla kyllästetty sukupolvi lienee kenenkään tavoitteena, mutta jos säännöt laaditaan aina sen tiukimman näkemyksen mukaan, niin hyvää vauhtia olemme kohti tuota kyseenalaista tavoitetta menossa.
Maalaisjärjen puolesta – nykymenoo niimpalkauhiast ihmetelle.
Perjantaikokki
Ps. jos sinulla on vastaavia kokemuksia tai eriävää mielipidettä, niin keskustelua voi jatkaa kommentoimalla blogiani (sivun alareunassa: ”Lähetä kommentti”
Lihapulla-pecorinopastavuoka
Näissä pullissa ei e-aineita pahemmin ole. Ja hyviäkin ne ovat – vaimon tekeminä tietenkin.
AINEKSET
– 400 g nauta-sika –jauhelihaa
– 1 valkosipulinkynsi raastettuna
– 1 muna
– ½ dl korppujauhoja
– 2 rkl rypsiöljyä
– 2 dl kirsikkatomaatteja puolitettuina
– 400 g simpukkapastaa
– 1 dl vettä
– 2 dl kermaa
– ½ rkl vasikanfondia
– 1 tl soijaa
– ½ dl pecorinojuustoa raastettuna
– kourallinen basilikanlehtiä
– Maldon-suolaa ja mustapippuria myllystä
VALMISTUS
Sekoita jauhelihasta, valkosipulista, munasta ja korppujauhoista lihapullataikina. Mausta suolalla ja pippurilla. Muotoile taikinasta pieniä lihapullia ja paista hetki rypsiöljyssä. Siirrä pullat syrjään ja lisää pannulle vesi, kerma, fondi ja soija. Keitä puoleen.
Keitä pastat al dente. Kaada pastat, lihapullat ja liemi pannulta uunivuokaan. Sekoita joukkoon tomaatit. Ripottele pinnalle pecorino ja paista uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes pinta rusehtaa.
Ota uunista ja sirottele pinnalle revittyä basilikaa.
Herkullista viikonloppua!
Perjantaikokki
***
Myy lippuja tapahtumaan helposti netissä. Tutustu!
Perjantaikokin blogi 
Pullat pannaan?Loistava kirjoitus: kauniisti vakavasta asiasta. Olen täydellisesti samaa mieltä.Kamppailu maalaisjärki vastaan virkavaltaisuus on nykyään armotonta.Ja sitten vielä ihmetellään, miksi lapset ja nuoret hakevat vaikutteita enimmäkseen vain netistä. Tai sitten lankeavat mainosmiesten tarkkaan miettimiin houkutuksiin. Ne eivät välttämättä ole viisaita eivätkä terveellisiä.Veli Viitala, Espoo
Kyllä kokki osuit – taas kerran – naulan kantaan!! Ensin eristetään lapset aidoista asioista ja kielletään käytönnönläheinen oppiminen, sitten ihmetellään mistä ne kaikki uusavuttomat, perusarvoja kunnioittamattomat nuoret tulee. Tässähän olisi ainesta samanlaiseen kansanliikkeeseen kuin sen maustamattoman lihan kanssa. Terve järki kunniaan!
Hieno kirjoitus! Ja nyt kun kerrankin kommentoin niin kiitokset kaikista ihanista perjantairesepteistä. Minun perjanatiaamu alkaa aina tällä blogilla.Tervehdys Kölnistä,Kata
Kiitos kommenteista ja kannustuksesta! Hieman jännityksellä vein lapset tänään päiväkotiin miettien, että kuinkakohan moni lasten vanhemmista blogiani lukee… mutta toistaiseksi on rauha maassa :)Petri
Hei! Minunkin perjantaiaamuni alkavat useimmiten lueskelemalla uunituoretta reseptiä. Tämä oli kyllä todella hyvä, ajankohtainen ja täydellisesti nappiin osunut kannanotto asiaan! Olen itse äitinä törmännyt tähän sekä eskarilaisen, että nyt jo koululaisen juhliessa päiviään tai eskariryhmän/koululuokan pitäessä muita yhteisiä bileitään. Kyllä suututti tosissaan, kun olin vääntänyt oikein parhaasta päästä herkulliset kanelipullat ja sitten poika sanoo, ettei niitä saa tuoda! Kaupan pussissa olevat E-pommivastineet ja kaupan karkit kyllä käyvät. Tulee vaan mieleen aika ilkeästi, että mistähän tällaiset ”säännökset” ihan oikeasti ovat lähtöisin???Kiitos Petri – sä oot IHANA ;=)T; Brina
Olipas tuore kommentti tärkeään asiaan! Olen itse muutenkin miettinyt tuota päiväkotien ruokailua, kun noviisina luulin, että heidän ruokalistastaan voisi vaikka ottaa oppia ”terveelliseen ruokavalioon”. Katin kontit, tänäänkin aamupalalla oli maissihiutaleita, pasta on aina pullapastaa ja kasvimargariinia leivän päälle :-(.Ystävällisin terveisinSirpa Ärilä
Hei,itse päivähoitoalan ammattilaisena en allekirjoita tämän kertaista ”reseptiä”… Meidän päiväkodissa (yksityisellä sektorilla) vietämme joka viikko ainakin yhden aamupäivän metsässä ja mahdollisuuksien mukaan koitamme päästä sinne useamminkin… Mielestäni on todella tärkeää, että lapsi oppii kunnioittamaan luontoa jo pienestä pitäen ja kokee turvalliseksi lähteä leikkimään/tutkimaan metsää.. Meillä on käytössä metsämörri ja metsämyttynen toiminta ja sen kautta saamme hyvin tuotua esille myös metsässä vaanivia vaaroja, ja kuinka myrkkysienet yms. muut voidaan välttää… Kaikki vanhemmat ovat olleet todella tyytyväisiä metsäretkiimme ja muuhun toimintaan ja lapset odottavat joka kerta innolla retkipäivää!Meillä myös leivotaan lasten kanssa, painopiste sanalla LASTEN, eli pikkupaaperot todellakin saavat itse sotkea taikinan ja muotoilla haluamansa pullat ja sämpylät. Synttäripäivinä lapset innosta hehkuvin poskin tuovat kotoaan yhdessä vanhempiensa kanssa leipomiaan pullia, kuivakakkuja, kääretorttuja yms. ja yhdessä ne sitten olemme syöneetkin… Hygieniasta toki huolehditaan, mutta se ei estä nauttimasta leipomuksista. Käsienpesuhan auttaa aina ;)Tietenkin päiväkoteja on monenlaisia ja niin on myös työntekijöitä, mutta älkää toki yleistäkö ja muistakaa, että meitä pullan- ja mullantuoksuisia päiväkoti”tätejä” on edelleen olemassa 🙂
Nyt puhut – taas – asiaa!! Minua häiritsee myös nykyinen tapa, että joulupukkia, enkeleitä, tonttuja yms. ei saa käsitellä päivähoidossa siltä varalta, että jonkun (aikuisen) vakaumus on niitä vastaan. Ottaako kukaan huomioon meidän ”alkusuomalaisten” vakaumusta ja halua opettaa lapsillemme mm. jouluperinteitä tonttuleikkeineen, suojelusenkelien merkitystä yms.? Eikö se loukkaa minun oikeuksiani ja vakaumustani yhtä lailla, jos nämä asiat kielletään päivähoidossa ja koulussa?t. Kati, 2 lapsen äiti
Lapset oppivat parhaiten esimerkistä, konkreettisista teoista. Jos me kasvattajat kiellämme lapsilta liian paljon suojellaksemme heitä, hekin alkavat suhtautua kaikkeen kielteisesti tai välinpitämättömästi, sitäkö haluamme? On kuitenkin nopeampaa ja tehokkaampaa vain kieltää, kuin soveltaa. Soveltaminen ja hallittu ”vaarojen kohtaaminen” vaatii aikaa ja läsnäoloa. Aika ja läsnäolo kuitenkin tuntuu olevan kortilla. Elämä on valintoja. Parhaiten lastaan suojaa ja kasvattaa olemalla tälle läsnä sekä antamalla aikaa, jopa muiden asioiden kustannuksella. Kaikki me olemme vain kerran pieniä ja kaipaamme aikuisten luomaa turvaa sekä ohjausta. Voisikohan nämä pullat pannaan laittaneet aikuiset valita toisin?
Ihanaa, tuli ihan omat kouluajat mieleen! Noin meilläkin ala-asteella tehtiin! Mhh.. Jäinpä tuossa miettimään, että entäs lapset, jotka ovat allergisia E-koodeille ja lisäaineille…?Tai jos vanhemmilla on oikeus vaatia, että heidän lapsilleen ei saa antaa karkkia, mitä jos vaatisitte, että teidän lapsille ei saa antaa kuin marinoimattomia, e-koodittomia ja lisäaineettomia luomu-tuotteita?Mun mielestä se ois aika tasapuolista. :POlen vuorotellen suuttuneena ja huvittuneena seurannut lasten vanhempien itsekkyyttä eri tilanteissa. (Esimerkiksi jonottaessa oma malttamattomuus heitetään lapsen syyksi- eihän lasta voi vaatia jonottamaan!)On ihan naurettavaa sanoa, että on epäreilua tuoda päiväkotiin karkkia, kun toiset lapset ei saa syödä. Ja miksi ei? Kumman lapsen vanhempaa pitäisikään syyttää, sitä, joka antaa lapselleen ilon tarjota karkkia vai sitä, joka saa lapselleen pahan mielen kieltämällä karkin. Siinä, missä hänellä on oikeus kieltää lapseltaan karkki, pitäisi olla toisella oikeus antaa lupa niitä tarjota. Joku vetoaa aina allergiaan tms.Moniaineallergikkona tiedän, että allergia ei ole syy tuommoiseen. Jos omat lapset ei allergiasyistä voi jotain syödä, siitä voi tiedottaa kaikkia vanhempia ja he ihan varmasti osaavat laittaa lapselleen viemiset, jotka kaikille sopivat. Jos muu ei auta, tehdään sitten vaikka lista valmistuotteista, jotka sopivat ja raaka-aineista, jotka sopivat ja eivät sovi. Tai sitten allergisen lapsen vanhemmat voivat laittaa omalleen toisen synttäriksi mukaan jotain hyvää, mitä hän voi syödä, ellei homma muuten toimi.Itse näkisin vaan hyvänä asiana esimerkiksi soittaa allergisen lapsen vanhemmalle, että meidän junnu haluaa välttämättä tuoda omia suosikkikarkkeja tuomisiksi, eikä tämän listan mukaan teidän junnu niitä voi syödä, joten pistäisitkö jotain sopivaa mukaan. Tai kysyä, että mitä voisi hänelle viedä.Lapset on siitä hauskoja, että he eivät tee asioista ongelmia. Vanhemmat tekevät.Tarjoilkaa vuoden päästä karkit ja pullat aidan ulkopuolella, niin ette riko sääntöjä. ;D
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille! Erityisesti Janitalle kiitos ammattilaisen mielipiteestä. Älkää ymmärtäkö tekstiäni väärin – suurimmassa osassa päiväkodeista toiminta on maanläheistä ja järkevää. Niin se on meidänkin päiväkodissa. Nämä nostamani esimerkit edustavat varmasti marginaalia, mutta huolestuttavaa sellaista. Keskustelu jatkukoon… ainakin huomisessa perjantaireseptissä.T. Perjantaikokki