Lihapulla-pecorinopastavuoka – Pullat pannaan?

Perjantaikokki sotkeutui kuluneen viikon aikana kolmesti keskustelemaan kasvatuskulttuurista ja eroista kulttuurissa sekä sukupolvien välillä että alueellisestikin.

Keskusteluiden perusteella oli pakko pysähtyä ja kysyä, että mihin tätä maailmaa oikein ollaan viemässä!

Itse olen maatalon kasvatti ja aloittanut koulutieni maalaispitäjän kyläkoulussa. Siellä keittiössä ruokaa teki ihan aito, elävä emäntä – oman parhaan taitonsa mukaan. Joka syksy järjestettiin ruskaretki, jolloin joka lapsella oli marjapoimuri kourassa. Retken saalis säilöttiin koulun pakkaseen ja marjoja syötiin talven aikana eri muodoissa. Oli upea tunne syödä lapsena koulussa itse poimituista marjoista tehtyä marjapiirakkaa!

Kun tuli synttäreiden aika, kutsuttiin juhliin aina koko luokka ja kouluun tuotiin äidin leipomia pullia ja kasa karkkia. Olihan jollain juhlapäivä.

Kuulin, kuinka eräässä kauniaislaisessa päiväkodissa on luovuttu läheisen pururadan maastoon suuntautuneista metsäretkistä pienen, mutta erittäin huolestuneen vanhempainjoukon vaatimuksesta. He pitävät retkeä liian vaarallisena, sillä saattavathan lapset huomaamattaan laittaa suuhunsa vaikka myrkkysieniä. Eikä sen metsän turvallisuudestakaan ole varmuutta.

Itse teimme vuosi sitten suuren virheen, kun nuorina, ylpeinä vanhempina pakkasimme esikoisemme päiväkotireppuun syntymäpäivänä pussillisen suklaakarkkeja. ”Muista sitten antaa karkkeja kaikille.” – evästimme pienen tyttäremme. Saimme kuulla aiheesta vielä puoli vuotta myöhemmin vanhempainillassa, sillä karkkien tarjoaminen oli asettanut lapset eriarvoiseen asemaan. Kaikki kun eivät saa syödä karkkia. Karkkeja kieltävää sääntöä ei päiväkodissa silloin ollut – mutta nyt on. Emmepä enää näin pahasti kasvatustyössämme erehdy, koska karkkien tuominen on nyt oikein yhteisesti sopien kielletty.

Kauniaislainen ystävämme puolestaan tiesi karkkikiellon voimassaolon päiväkodissaan ja ajatteli leipovansa pojan syntymäpäivien kunniaksi kaikille päiväkodin lapsille. Vastaleivottuja pullia ei päiväkodissa koskaan tarjottu, sillä ”kodin hygieniatasosta ja pullien sisällöstä ei voi mennä takuuseen. Pullat pitäisi olla kaupan avaamattomassa paketissa tuoteselostuksineen.”

Voi taivaan vallat! Pullat pitää siis pakata suojakaasuun ja lisätä kourallinen E- ja säilöntäaineita, jotta ne ovat riittävän turvallisia ja terveellisiä lapsillemme. Ja paras keino opettaa lapset välttämään myrkkysieniä, on olla viemättä heitä sinne vaaralliseen metsään.

Toivon tosissani ammatikseen lapsiamme kasvattaville työn raskaan raatajille rutkasti näkemystä ja selkärankaa. Pitäkää maalaisjärki mukana ja kasvattakaa myös vanhempia. En usko, että metsää pelkäävä ja e-aineilla kyllästetty sukupolvi lienee kenenkään tavoitteena, mutta jos säännöt laaditaan aina sen tiukimman näkemyksen mukaan, niin hyvää vauhtia olemme kohti tuota kyseenalaista tavoitetta menossa.

Maalaisjärjen puolesta – nykymenoo niimpalkauhiast ihmetelle.

Perjantaikokki

Ps. jos sinulla on vastaavia kokemuksia tai eriävää mielipidettä, niin keskustelua voi jatkaa kommentoimalla blogiani (sivun alareunassa: ”Lähetä kommentti”

Lihapulla-pecorinopastavuoka

Näissä pullissa ei e-aineita pahemmin ole. Ja hyviäkin ne ovat – vaimon tekeminä tietenkin.

AINEKSET
– 400 g nauta-sika –jauhelihaa
– 1 valkosipulinkynsi raastettuna
– 1 muna
– ½ dl korppujauhoja
– 2 rkl rypsiöljyä
– 2 dl kirsikkatomaatteja puolitettuina
– 400 g simpukkapastaa
– 1 dl vettä
– 2 dl kermaa
– ½ rkl vasikanfondia
– 1 tl soijaa
– ½ dl pecorinojuustoa raastettuna
– kourallinen basilikanlehtiä
– Maldon-suolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Sekoita jauhelihasta, valkosipulista, munasta ja korppujauhoista lihapullataikina. Mausta suolalla ja pippurilla. Muotoile taikinasta pieniä lihapullia ja paista hetki rypsiöljyssä. Siirrä pullat syrjään ja lisää pannulle vesi, kerma, fondi ja soija. Keitä puoleen.

Keitä pastat al dente. Kaada pastat, lihapullat ja liemi pannulta uunivuokaan. Sekoita joukkoon tomaatit. Ripottele pinnalle pecorino ja paista uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes pinta rusehtaa.

Ota uunista ja sirottele pinnalle revittyä basilikaa.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

***

Myy lippuja tapahtumaan helposti netissä. Tutustu!

Italialainen lihapullapata – Keittokirjaprojekti etenee

Pari viikkoa sitten kerroin perjantaireseptikirjeessä päätöksestämme tehdä keittokirja. Yhteisestuumin, keittiöpäälikkömme Julienin pyynnöstä, päätimme kuitenkin laittaa kirjaan myös muita reseptejä kuin keittoja. Sain heti muutaman meilin, että laitattehan myös keittoja! Lupasin laittaa myös keittoja. Nyt on siis kirjalla selkeä suunta ja formaatti! Keittokirja, jossa on muutakin kuin keittoja, mutta myös keittoja.

Hyvä, ollaan jo pitkällä.

Seuraavaksi oli päätettävä, miten kirja tehdään. Ajattelimme ostaa auton täyteen ruokaa, ajaa jonnekin saaristoon, kutsua kylään muutaman ystävän ja antaa itsellemme aikaa tasan 24 tuntia kokkaamiseen, kuvaamiseen ja kirjoittamiseen.Nyt on siis myös tarkka suunnitelma ja aikataulu kasassa.

Kolmanneksi päätimme, että kuvaamme samalla videon, joka esittelee kirjan ja sen reseptit havainnollisemmin kuin pelkkä kirja. Mahdollisesti saamme kamerankin lainaksi. Eli nyt on formaatti, suunnitelma ja välineet. Hommahan on puoliksi tehty!

Vielä on yksi pikku juttu ratkaisematta… kustantaja puuttuu. Ja kokemus. Mutta intoa on ja sehän riittää!

Vai riittääkö? Sen saatte tietää kolmen viikon päästä, kun 24 tunnin kokkailu on takana… Olo on kuin Jack Bauerilla Jamie Oliverin keittiössä 🙂

Suuria suunnitellessa tuli jälleen nälkä, ulkona satoi kaatamalla ja teki mieli jotain mieltä lämmittävää. Silloin on pakko tehdä jotain italialaista…

Italialainen lihapullapata
Tätä ruokaa teemme, kun on joku oikein erikoinen syy. Esimerkiksi sellainen, että tekee mieli oikein todella hyvää ruokaa. Tai sitten jos on heinäkuu, ulkona sataa ja tuulee ja lämpöä on mittarissa 13 astetta… Ruoka syntyi nimittäin viime tiistaina.

Salaisuus on hauduttamisessa. Tästä reseptistä riittää 4-6 hengelle.

AINEKSET
– 800 g paistijauhelihaa
– paketti pekonia pilkottuna
– 100 g parmesaania raastettuna
– 1,5 dl korppujauhoja
– tilkka maitoa
– kaksi munaa
– 1 dl persiljasilppua
– 1 prk paseerattua tomaattia
– 1 prk tomaattimurskaa (Mutti on parasta)
– 3 kynttä valkosipulia
– 50 g voita ja 2 rkl oliiviöljyä paistamiseen
– suolaa ja mustapippuria myllystä

Lisukkeeksi spagettia riittävä määrä.

VALMISTUS
Sekoita korppujauhot, munat ja tilkka maitoa. Anna imeytyä hetki. Sekoita joukkoon jauheliha, pekonisilppu, persilja, puolet ja valkosipuli sekä suurin osa parmesaanista. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita taikinaksi ja pyörittele pulliksi.

Paista öljy-voi -seoksessa pulliin ruskea pinta isossa kasarissa tai laakeassa kattilassa. Kaada joukkoon paseerattu tomaatti ja tomaattimurska. Sekoita varovaisesti. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla ainakin tunti. Voit heittää mausteeksi myös muutaman oksan timjamia.

Keitä lisukkeeksi pastaa, esim. spagettia, suolalla maustetussa vedessä. Ripottele pinnalle loput parmesaanit.

Takaan, että maistuu! Jos jää yli, niin maku sen kun paranee seuraavaksi päiväksi.

Viinivinkki
Unohdin viime kirjeestä viinivinkin ja sain heti postia, että unohtiko perjantaikokki maistella! Hienoa, kun pidätte huolta. Suhtautuisipa vaimokin samalla lailla: ”kulta, olethan jo tänään maistellut viinejä?”. ”Muistathan pukea päälle riittävästi ja juoda vähän punaviiniä.”

Mutta nyt muistin etsiä taas sopivan viinin reseptille. Löysin oivallisen Pinotagen.

Muhevuutta ja rakennetta löytyy pekonin ja tomaatin seuraksi. Hyvää!

Viini Alkon sivuilla

Hyvää viikonloppua!
Ehken kuitenkaan uskalla toivottaa aurinkoista sellaista, etteivät sään haltiat muuta mieltään. Mutta herkullista kuitenkin!

Terveisin

Perjantaikokki

Ps. jos olet ammatiltasi kustantaja, niin vielä mahtuu tiimiimme yksi innokas 🙂

Riistainen lihapullapata

Oikein hyvää huomenta jälleen kerran. Syksy antoi odotuttaa itseään, mutta saapuipa se vihdoinkin myös tänne saaristoon. Sen verran syksyistä tuli, että välimerellinen perjantairesepti, jonka teille olin ajatellut esitellä, vaihtuikin syksyyn sopivaksi riistareseptiksi. Pataruoka piristää päivää sateisemmallakin kelillä, joten ei muuta kuin puukot terään ja hellan ääreen!

Riistainen lihapullapata
Riistalta maistuvat lihapullat sopivat loistavasti valmistettavaksi myös pataruokatyyliin. Kuten aina, voit muuttaa reseptistä lihan ja suurimman osan kasviksista tai tehdä juuri alla olevan reseptin mukaan. Mielikuvituksen käyttö on keittiössä enemmänkin kuin vain sallittua!

Ainekset neljän hengen ruokaan

Lihapullat
– peuran jauhelihaa 200g
– sika-nauta jauhelihaa 200g
– 1 muna
– ½ dl korppujauhoja
– 1 rkl tuoretta persiljasilppua
– 1 rkl parmesaania raastettuna
– suolaa ja mustapippuria myllystä

Pataan
– 1 keskikokoinen kukkakaali
– 2 isoa porkkanaa
– 300 g ruusukaaleja
– 3 isoa perunaa
– 1 iso sipuli
– 4 valkosipulin kynttä
– timjaminoksia
– rosmariininoksia
– 2 dl valkoviiniä
– 5 dl lihalientä (vettä 5 dl ja 1 rkl naudan fondia)

– oliiviöljyä paistamiseen

Valmistus
Sekoita lihapulla-ainekset keskenään. Pyörittele pieniä pullia. Laita pannulle 2 rkl oliiviöljyä ja kaksi valkosipulinkynttä. Paista pulliin kaunis pinta ja laita ne sivuun odottamaan. Laita viisi – kuusi rosmariinin ja timjamin oksaa pannulle. Kaada joukkoon valkoviini ja anna kiehua hetki, jotta alkoholi haihtuu. Heitä valkosipulinkynnet ja yrtit pois ja kaada liemi pannulta pataan.

Pilko kasvikset suupalan kokoisiksi ja laita ne pataan lihapullien kanssa suloisesti sekaisin. Vettä voit lisätä pataan, mikäli haluat. Jos teet ruuan kannellisella padalla, ei nestettä tarvita kuin siten, että se yltää puoliväliin pataa. Voit käydä kypsentämisen puolessa välissä vaikka hieman sekoittamassa pataa. Kypsennä 150 asteisessa uunissa kaksi tuntia. Voit lopuksi nostaa lämpöä 225 asteeseen n. vartiksi, jotta pinta saa hieman väriä.

Ammattisalaisuuden paljastus…

Mietitkö miksi ruokalehtien pataruokien liemi näyttää herkullisen paksulta ja oma versiosi jää litkuksi (vaikkakin hyvänmakuiseksi). Kokeilepa tätä: kun pataruoka on valmis, kaada liemi sieltä toiseen kattilaan ja kiehauta. Suurusta liemi vaikka Maizenalla sopivan paksuiseksi ja kaada takaisin pataan. Kas, näin on upean muheva pataruoka valmis.

Herkullista viikonloppua!

Terveisin Perjantaikokki