Avainsana-arkisto: pekoni

Mansikka-pekoni -salaatti – Oma maa mansikkaa

Posted on by

Muu maa mustikkaa. Niinhän se sanonta menee. Mutta toimimmeko todella näin?

Törmäsin maanantaina kaupan kassalla tuttuun ruokatoimittajaan, Herra Haapioon. Jäin kiinni ruotsalaisten uuden sadon perunoiden ostamisesta. Huomasin ruokatoimittajan katseesta, että olin suorittamassa maanpetosta. Kelpaavat hyvin pöytään – kuvausrekvisiitaksi, oli toimittajan kommentti. Sain siltä seisomalta kutsun maaotteluun. Saksa kohtaa Suomen – makkaroiden mittelössä.

Innostuin kilvasta huomattavasti enemmän kuin jalkapallosta, joten saavuin seuraavana iltapäivänä sovittuun aikaan ruokatoimittajan takapihan grillikeitaaseen. Paikalle saapui myös mainos- ja ruokamaailmasta tuttu Visa Nurmi. Kolmistaan laitoimme järjestykseen kahdeksan bratwurstia. Kerrankin aito makkaratesti, jossa maistellaan oikeita makkaroita, kommentoi Visa.

Kisa oli tiukka. Testin tulokset voit lukea eilisestä Iltalehdestä tai Iltalehden netistä lähipäivinä. Kerrottakoon, että Suomi voitti.

Makkarat pisteytettyämme kääntyi keskustelu uuteen perunaan. Haapio on lanseerannut tälle ainutlaatuiselle raaka-aineelle nimenkin; Neitsytperuna. Se kuvaa varsin hyvin aidon, suomalaisen uuden perunan herkkää ja turmelematonta makua. Kyse on parsaan verrattavasta herkusta, jonka kansainvälistäkin arvoa me suomalaiset emme oikein ymmärrä. Keskustelimme myös muista suomalaisista huippuraaka-aineista, joita pidämme itsestäänselvyytenä, mutta jotka maailmalta joko täysin puuttuvat tai ovat laadultaan lähinnä ala-arvoisia. Tällainen on perunan lisäksi mm. tuore maito.

Kiitin iltapäivän varsin lihapitoisesta grilliateriasta ja suuntasin takaisin jokirantaan. Mietin matkalla, että piru vie, herrat ovat oikeassa. Suomessakin odotamme keväällä parsaa ja parsaviikkoja kuin lapset joulupukkia. Lehtiin kirjoitellaan tarinoita ravintoloista, jotka kuorivat parsaa yöt päivät asiakkaiden appeeksi. Missä ovat Uuden Perunan Viikot tai uusiperunamenut?

Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen on kirjattu ruokakulttuurihanke ja sen tärkeänä osana vuonna 2010 järjestettäneen Neitsytperunafestivaali, pitkälti herrojen Haapio ja Nurmi ideasta. Hieno idea ja olemme mukana! Sitä ennen takaamme jatkavamme rymättyläläisen perunan esilletuontia tempauksillamme jokirannassa ja ravintoloissamme. Toivokaamme, että tämä upea tuote saa sen arvostuksen joka sille kuuluu. Kohta sitä taas saa!

Mansikka-pekoni -salaatti

Kun suunnitellut raaka-aineet loppuvat, syntyy uusia, joskus toimiviakin yhdistelmiä. Tämän salaatin vaimoni taikoi mökkikeittiön vähiin huvenneista raaka-aineista. Suosittelen kokeilemaan.

Reseptin ja viinisuosituksen tulostettavana PDF:nä saat tilaamalla perjantaireseptin sähköpostiisi.

AINEKSET
– 200 g brie-juustoa
– 3 dl tuoreita mansikoita
– 1 paketti pekonia
– 4 tomaattia
– 1 iso kerä rapeaa salaattia
– 1 nippu kevätsipulia
– Maldon-suolaa
– mustapippuria myllystä
– oliiviöljyä

VALMISTUS
Paista pekonit rapeaksi. Jäähdytä talouspaperin päällä ja pilko pieneksi. Pilko sipulit pieneksi. Huuhdo, kuivata ja revi salaatti ja pilko muut ainekset suupalan kokoisiksi paloiksi.

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Rouhi pinnalle mustapippuria, ripottele päälle Maldon-suolaa ja kruunaa salaatti pirskottelemalla vielä oliiviöljyä sinne tänne.

Tarjoa rapean leivän ja kevyen punaviinin kera.

Viinisuositus

Suosittelen tälle salaatille kevyttä, mutta maistuvaa, punaviiniä. Alkosta löytyy esim. Trapichen Pinot Noir –rypäleestä valmistettua viiniä alle kympin hintaluokassa. Kannattaa kokeilla myös vaikka grillatun lohen kanssa.

Helteistä viikonloppua!

Perjantaikokki

Tomaatti-persiljapasta – Lapsuusmuistoja

Posted on by

Aina välillä tuntuu, että kaikki hyvä katoaa aikanaan. Lapsuuden muistot, maut, hajut ja maisemat katoavat, kehitys kehittyy ja ihmiset muuttuvat. Entinen, pieni kyläkoulunikin on kasvanut liikuntasalilla, urheilukentällä ja suurtalouskeittiöllä. Nykyään siellä on oikea jakolinjastokin. Silloin, kun minulla oli ilo kuluttaa kyseisen ahjon penkkiä, ruokailu tapahtui luokissa ja ruoka kannettiin niihin oppilaiden toimesta.

Lapsuuden maisematkin ovat muuttuneet. Sinne tänne on noussut omakotialueita, joissa postimerkin kokoisilla tonteilla on niihin juuri ja juuri mahtuvia kivitaloja kahden auton autotalleilla. Ala-asteen ystävieni vanhempien asunnot, joita silloin pidin isoina ja näyttävinä, ovat pieninä ja nuhjuisina jääneet isojen tulokkaiden varjoon. Tosin vanhojen talojen isoille tonteille mahtuu muutakin kuin aita ja trimmattu puudeli.

Eilen koin aikamatkan lapsuuteen. Menimme lastemme kanssa uimaan Kaarinan uimahalliin. Minun lapsuudessani uimaretki oli usein toistuva ilon hetki. Äitimme koulutti meidät aina uimamaistereiksi saakka. Se olikin pitkään korkein koulutusasteeni. Uimahallissa oli silloin pieni kioski, jonka maut, hajut ja tuoksut on kaiverrettu jonnekin alitajuntani tarkimmin vartioidulle alueelle.

Uimahalli on lapsuudestani kasvanut, uima-altaiden lämpötila noussut ja nykyään halli on varustettu jopa porealtaalla sekä niskaa mukavasti hierovilla vesisuihkuilla. Siitä on tullut pienoiskylpylä. Jotain vanhaakin on säilytetty. Vaikka kioskin tilat on uusittu, niin edelleen sitä pyörittää sama vaaleatukkainen, ystävällinen yrittäjä, kuin minun lapsuudessani. Vuosia kioskiyrittäjänä tälle rautarouvalle on tullut samassa paikassa uimahallin perustamisesta saakka, eli 37 yhtäjaksoista vuotta.

Meitä istui pöydän ääressä rouvan asiakkaita kolme sukupolvea. Tuli nostalginen olo, kun tiesin itse istuneeni samassa paikassa kaksivuotiaan poikani ikäisenä. Halusin tarjota lapsilleni lapsuuteni uimahallimakuja ja -muistoja. Sorruin tilaamaan lihapiirakat nakilla, jätskit ja kirpeitä pääkallokaramellejä, joita aina lapsena söin.

Maistuivat kuin lapsena! Myös lapsille. Ja äitini maksoi – kuin lapsena. Taisi hänkin olla nostalgisella tuulella.

Tomaatti-persiljapasta

Tämä resepti on vielä kesän purjehdusmatkamme satoa. Jos saat lehtipersiljaa, niin käytä sitä.

AINEKSET
– 6 rkl oliiviöljyä
– 3 kynttä valkosipulia
– 8 siivua parmankinkkua, pekonia tms.
– 3 dl tomaattimurskaa
– 1 dl kasvislientä(tai 1 tl kasvisfondia ja 1 dl vettä)
– 1 puntti lehtipersiljaa
– 2 rkl pistaasipähkinöitä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

– 1 paketti paksua spagettia

VALMISTUS
Kuori ja pilko valkosipulit. Paista pilkottua valkosipulia ja kinkkua öljyssä miedolla lämmöllä. Lisää tomaatit ja nosta lämpöä. Lisää kasvisliemi ja anna kiehua hiljalleen, kunnes kastike on redusoitunut noin puoleen. Keitä pasta ja lisää al dentenä kastikkeen joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuori ja pilko pistaasit puoliksi. Pilko persilja ja ripottele pistaasien kanssa pastan pinnalle.

Nauti tästä ruoasta ja talvisesta viikonlopusta!

Perjantaikokki

Kertaus on opintojen äiti

Mikäli resepti on kateissa, niin hae se hakutoiminnolla sivun ylälaidasta.

Ja mikäli haluat kommentoida tai antaa palautetta, niin klikkaa alta ”lähetä kommentteja”. Voit toki lähettää myös sähköpostia, mutta täällä kommenttisi on muidenkin luettavissa ja kommentoitavissa. Voit jättää mielipiteesi myös anonyyminä.

***

Ilmoittautumislomake nettiin helposti! Tutustu Lyytiin!

Sinappipossua ja pekoniparsoja grillistä – Onnea iloisen perhetapahtuman johdosta!

Posted on by


Viime viikolla kirjoitin Loistokarillamme asuvasta pariskunnasta, jolla on saarella seuranaan Herra ja Rouva Hanhi sekä Rouva Sorsa. Molemmilla rouvilla oli vielä viikko sitten pesät täynnä munia, vaan eipä ole enää! Kävin eilen torstaina saarella ja kuulin ilouutisen. Saarella tapahtui viikon aikana kaksi onnellista perhetapahtumaa ja Loistokarin asukasmäärä kasvoi kerralla moninkertaiseksi. Tosin vain hetkeksi.

Hanhenpoikasten kuoriuduttua kävi nimittäin outo luonnonnäytelmä. Herra ja Rouva Hanhi valitsivat matkaansa vain yhden poikasen ja jättivät pesäsaarensa. Loput kolme poikasta jäivät orpoina kyhjöttämään hylättyyn pesään.

Loistokarin Ukko ja Akka seurasivat tilannetta etäältä, mutta kun 12 tunnin odottelun jälkeen ei hanhiemoa ja yhtä poikasta pesälle kuulunut, soittivat he eläinsuojeluyhdistykseen kysyäkseen onko tämä normaalia ja voiko ihminen auttaa poikasia jotenkin. Normaalistihan emo ei vastakuoriutuneita poikasia hylkää hetkeksikään. Eläinsuojelijat neuvoivat tarjoamaan poikasille lämpimän kodin pahvilaatikossa, ruokaa ja vettä sekä sopivan tilaisuuden tullen toimittamaan lapsoset eläinhoitolaan.

Kahteen päivään ei ollut Ukolla ja Akalla asiaa mantereelle, joten orpopoikaset nauttivat Loistonvartijan täyshoitolan koiranmakkara-annoksista ja merivesi-levä -juomasta kaikessa rauhassa lämpimän kakluunin vieressä. Tiistaiaamuna oli Ukon ja Akan määrä jättää hyvästit ottopoikasilleen. He pakkasivat kolme orpoa turvallisesti pahvilaatikkoon ja astuivat ovesta ulos valmistelemaan merimatkaa mantereelle.

Yllätys oli suuri, kun oven takana Ukkoa ja Akkaa tapitti kolme hanhea – Herra ja Rouva Hanhi sekä yksi heidän tuoreista poikasistaan. Olivat siis kaksi päivää kolmistaan uiskenneltuaan todenneet, että jotain puuttuu ja lähteneet hakemaan untuvikkoja takaisin emon huomaan.

Ukko ja Akka laskivat ottopoikaset pahvilaatikosta kalliolle, josta onnellinen hanhiperhe vaappui jonossa suoraan rantaan ja yhteistä perhe-elämää viettämään Airiston aalloille. Ei ole sitä hanhiperhettä sen koommin näkynyt.

On se luonto ihmeellinen. Ja saaristoluonto varsinkin.

Luitko jo Loistokarin pariskunnan haastattelun? Jos et, lue se tästä.

Sinappipossua ja pekoniparsoja grillistä

Perjantaikokki se ei pääse grillistään kesällä eroon, ei millään. No, parempi näin, sillä talvella touhussa jäätyvät näpit!

AINEKSET
– 600 g porsaan sisäfileetä
– 2 rkl sinapinsiemen-Dijonia (tai vaihtoehtoisesti jotakin mietoa sinappia)
– 3 rkl pilkottua persiljaa
– 1 valkosipulinkynsi raastettuna
– 2 rkl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

– 8-12 kpl vihreitä parsoja
– 4 siivua pekonia

VALMISTUS
Hiero porsaan sisäfileen pintaan sinappi, persilja, valkosipuli ja oliiviöljy. Rouhi pinnalle vielä suolaa ja mustapippuria. Laita liha pussiin, jonka suljet tiiviisti. Anna marinoitua muutama tunti – mielellään vaikka yön yli.

Katkaise parsoista puumainen alaosa pois. Keitä 5-6 minuuttia ja jäähdytä esimerkiksi kylmässä vedessä. Kääri 2-3 parsaa nipuksi yhdellä pekonisiivulla.

Pyyhi lihasta persiljanlehdet ja ylimääräinen marinadi. Grillaa kuumassa grillissä kaunis pinta ja laske hieman lämpöä. Grillaa, kunnes sisälämpötila on 65 astetta ja kääri folioon vetäytymään 10 minuutiksi. Grillaa sillä välin pekoniparsoja, kunnes pekoni on kypsää. Leikkaa sitten liha siivuiksi ja tarjoa esimerkiksi minttu-melonisalaatin kera.

Juhlavaa viikonloppua

Terveisin

Erään hienon miehen häihin lauantaina suuntaava Perjantaikokki