Avainsana-arkisto: lohi

Caprislohta ja suolakurkkuja – Elämän yksinkertaisuudesta

Posted on by

Sesonkiluonteisesta työstä huolimatta yritän nipistää viikon pätkän kesässä, jolloin mielessä pyörivät muutkin kuin työasiat. Ehdottomasti paras keino tähän on purjehtiminen. Kun seilaat ja navigoit, ei töitä edes pysty ajattelemaan, vaikka yrittäisikin.

Meidän purjehdusreissut alkavat aina yhden illan kestävällä istunnolla, jonka aikana selataan kodin keittokirjat läpi ja tehdään viikon menu. Arvata saattaa, että pussikeittolinjalle emme mene. Tälläkin kertaa kauppareissu ennen veneeseen astumista kesti melkein kaksi tuntia kolmen aikuisen voimin.

”Saaristomme on maailman kaunein”, hoetaan siellä sun täällä. Ja hitsi vieköön, se muuten on! Vaikka työnkin puolesta liikun jonkin verran saaristossa, niin kyllä viikko aivan omissa oloissa tuulen viemänä tuo taas mieleen, missä on maailman upein erämaa. Turun saaristossa.

Viikkoon mahtuu paljon. Kamerassa filmiä kuluu, jääkaappi tyhjenee ja matkaa taittuu. Upeita muistoja tallentuu joka päivä – toivon, että pienimmätkin purjehtijat muistavat niistä edes jotain vuosien päästä. Ehdottomiin suosikkeihin on kuulunut tänä kesänä Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvat etäiset luonnonsatamat, joissa on rannassa hiekkaa, kristallinkirkas vesi ja rantaniityillä laiduntaa lauma kesyjä lampaita. Voiko tällaista luksusta olla? Olemme merellä käytännössä katsoen yksinämme. Vastaan tulleita veneitä on viikossa ollut vähemmän kuin perävanaamme ihmetelleitä hylkeitä.

Jonain päivänä teen reissuista kirjan – keittokirjan, jonka nimeä en vielä tiedä. Kuvamateriaalia, tarinoita ja ohjeita on jo neljältä vuodelta. Tältäkin viikolta on taas kertynyt toistakymmentä reseptiä, joita teille syksyn mittaan tarjoilen. Kaikki on veneessä testattu ja isolle porukallekin sopivat. Lapsia on hankalin miellyttää. Vaikka minkälaisia herkkuja pienessä venekeittiössä taioimme, niin yliveto oli torstai-illan päättänyt lättyjenpaistohetki rantakalliolla, aivan Marskin entisen kalamajan naapurissa. Edes kermavaahtoa ei tarvittu – sokeri riitti.

Elämä on parhaimmillaan aika yksinkertaista. Ollapa taas lapsi.

Caprislohta ja suolakurkkuja

Tässä teille yksi oiva alkupala, jonka tekee vaikka veneessä. Reissulla tämä täytyy tehdä ensimmäisenä tai toisena päivänä, sillä lohi ei kauaa hyvänä säily. Varsinkin kun ruoka nautitaan käytännössä raakana.

AINEKSET
– 1 kpl lime
– 1 rkl oliiviöljyä
– Maldon-suolaa
– valkopippuria

– 400 g lohta fileenä
– 4 rkl kapriksia, pieniä
– 6 kpl cocktailkurkkuja
– 3 rkl tilliä, tuoretta
– 800 g uusia perunoita

VALMISTUS

Purista limen mehu kulhoon. Sekoita siihen öljy, suola ja pippuri. Leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi ja levitä pinnalle limeseos. Anna maustua noin vartin verran kylmässä. Leikkaa kurkut puoliksi pituussuunnassa ja levitä lohelle. Ripottele kaprikset pinnalle ja nauti. Yksinkertaista, mutta erinomaista!

Tavallisen yksinkertaista viikonloppua toivoen

Perjantaikokki

Yksinkertaisuus on tavoitteena Lyytillä myös! Lipunmyynti onnistuu myös verkossa. Tutustu!

Lohi-chévre pasta – Perjantai ja 13. päivä

Posted on by

Tänään sitä taas vietetään – kansallista väärän asenteen päivää. Perjantai on yleensä ihmisten mielestä onnen päivä, sillä alkaahan silloin viisi päivää odotettu viikonloppu. Aamuradioiden ylipirteät juontajat hehkuttavat yleensä jo tiistaista, että enää neljä päivää perjantaihin. Koittakaahan jaksaa!

Mutta kuinkas käy, kun luvassa on perjantai ja kuukauden 13. päivä. Koko viikko toitotetaan huonon onnen päivää. Onko sitten yllätys, että perjantaina 13. päivänä sattuu ja tapahtuu. Kun itselleen vakuuttaa, että tänään kolaroin, niin varmasti kolaroi.

Ehdotan kaikille väärällä asenteella tänään matkaan lähteneille tyttäreni päivänparannuskeinoa. 2,5 vuotiaan päivä saattaa joskus alkaa väärällä jalalla, mutta onneksi se kerrotaan heti aamusta: ”Iskä, mä olen tänään noussut väärällä jalalla! Menen nousemaan uudelleen.” Ja hetken päästä sängystä pomppaa iloinen pikkutyttö huutaen: ”Kato iskä, nyt mä nousen oikealla jalalla, tälleen näin!”

Eli vikkelään vain takaisin sänkyyn ja oikealla jalalla ylös!

Joko kävit katsomassa uuden kirjamme nettisivut? Sivuilla on tänään julkaistu myös esittelyvideo, eli ”traileri”. Mikäli perjantain ja 13. päivän taika ei siirtoa ole estänyt, niin videon löydät täältä, kohdasta ”tekeminen”.

Lohi-chévre pasta

Tässä sinulle maistiaisiksi yksi resepti kirjastamme!

AINEKSET
– 300 g lohta fileenä
– 1 kpl sipuli
– 1 rkl ruohosipulia pilkottuna
– 25 g kuoretonta vuohenjuustoa (chévre)
– 1,5 dl kermaa
– 500 g pastaa
oliiviöljyä paistamiseen

VALMISTUS
Järjestys:
– esivalmistele kastike
– laita pasta kiehumaan
– valmista kastike ja sekoita ainekset

Pilko lohi arpakuution kokoisiksi paloiksi. Pilko sipuli ja ruohosipuli pieneksi. Paista sipulia oliiviöljyssä hetki ja lisää lohi, chèvre ja kerma. Paista aivan hetki, laske lämpö pienimmälle mahdolliselle ja anna tekeytyä. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä. Valuta, sekoita joukkoon tilkka oliiviöljyä ja sekoita. Nostele kastike pastan joukkoon varovaisesti. Koristele ruohosipulisilpulla ja tarjoa.

Etsitkö tuliaisia kesävierailuille? Kehtaan suositella kirjaani, vaikka se itse onkin tehty. Kauppaan pääset klikkaamalla linkkiä.

Erinomaista onnenpäivää!

Perjantaikokki

Ps. ensi viikon Perjantaikokki viettää Italian Umbriassa tutustuen paikalliseen ruokakulttuuriin. Seuraava perjantairesepti ilmestyy siis Italiasta ja Juhannuksen takia jo torstaina. Ci sentiamo!

Paistettua lohta, kukkakaali-porkkanapyre ja katkarapukastike – Kun hymylihakset hyytyvät

Posted on by

Sri Lanka on ollut tällä viikolla esillä MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa usein. Syynä on, että toimittaja Rita Strömmer vieraili saarella tutustumassa Lotus Hill -hyväntekeväisyyshankkeeseen, jossa työnantajani Pentti-Oskari Kangas on erittäin aktiivisesti mukana. Hän tekee siellä talvisin ruohonjuuritason hyväntekeväisyystyötä.

Meillä oli vaimoni kanssa kunnia suunnata tuolle hymyjen saarelle, kuten Pentti-Oskari saarta nimittää, häämatkallemme kahdeksi viikoksi. Vuosi oli 2004 ja ajankohta kolme kuukautta ennen tsunamia. Saimme kuulla ennen matkaa, kuinka sri lankalaiset aina vain hymyilevät ja tervehtivät kaikkia ulkomaalaisia kohteliaasti ”helou, helou sir!” -huudahduksilla. Suhtauduin tietoon hieman yliolkaisesti. ”Oskarin höpinöitä” – ajattelin. Miksi ne siellä meille moikkailevat – eiväthän edes tunne meitä?

Hymyt iskivät vastaan jo lentokoneesta Colombon kentälle astuttaessa – yhtä kaikenympäröivänä kuin trooppinen kosteus ja kuumuus. Vaikka häämatkalla olimmekin, niin emme mekään olleet NIIN yhtä hymyä, kuin meitä vastaan kävelleet ventovieraat. Ja jokainen tervehti – joko hymyn säestämällä nyökkäyksellä tai sitten iloisella ”helou!” -huudahduksella. Koitimme nyökkäillä takaisin ja hymyillä minkä kerkesimme. Mutta niska kipeytyi kuin tammikuisella bussipysäkillä viimaa vältellessä ja hymylihaksemme kramppasivat. Suomalaisia kun olimme. Aloimme uskoa Oskarin sanat todeksi.

Tutkimme saarta pienen mopon selästä. Minä ajoin ja vaimo peesasi tarakalla. Olimme saaneet ohjeet, että suuntaamalla viidakkoteille, tapaa aidoimmat ihmiset. Näin kävikin. Mitä syvemmälle ajoimme, sen kauemmaksi rannan turistialueesta pääsimme. Ja sitä iloisemmiksi ”helou”-huudahdukset muuttuivat. Se oli uskomatonta. Välillä ei tiennyt, mistä puskasta ”helou!” huudettiin, joten koitimme hymyillä takaisin joka ilmansuuntaan ja moikkailla samalla. Vaarallista touhua, kun ajelee kaksi päällä mopolla pomppuisella tiellä. Molempien päät pyörivät edestakaisin hymy korvissa ja kädet heiluttavat tervehdyksiä kuin tuulimyllyt.

Loogisena ja järjestelmällisinä suomalaisina ratkaisimme ongelman. Teimme työvuorot. Tarakalla istuva moikkailee ja kuski hymyilee. Näin selvisimme mopokyydeistä turvallisesti koko kaksiviikkoisen vierailumme ajan!

Hymy tarttui. Vielä tätäkin kirjoittaessa sri lankalaisten hymyt hymyilyttävät!

Moni asia on kolmessa vuodessa muuttunut. Mutta hymy on pysynyt, vaikka helpolla saarelaiset eivät ole päässeet. Ehkä me voisimme antaa heille lisäaihetta hymyyn?
Lotus Hill -hankkeella on meneillään ”Ystävyyden rannenauha” -kampanja. Suosittelen tutustumista! Minä tilasin itselleni kaksi, yhden molemmille lapsilleni. Annan joululahjaksi, vaikka eivät niiden viestiä vielä ymmärräkään. Kerron, että nauhat tulevat kaukaa meren takaa ja ne on hymyillen valmistettu.


Paistettua lohta, kukkakaali-porkkanapyre ja katkarapukastike

Joskus sitä tulee hymyiltyä myös Suomessa. Varsinkin, jos saa aikaiseksi jotain oikein hyvää ruokaa. Tämän alla olevan syötyämme hymyilimme koko perhe.

AINEKSET
– 600 g lohta
– 1 kukkakaali
– 2 porkkanaa
– 1 dl vuohenmaitogoudaraastetta (tai parmesaania)
– 1 rkl kasvisfondia
– 4 siivua pekonia
– parsakaalin kukintoja
– 1/2 purkkia kermaviiliä
– 1/2 purkkia raejuustoa
– 1 dl katkarapuja
– hyppysellinen sitruunapippuria
– suolaa ja pippuria myllystä

VALMISTUS
Sekoita raejuusto, kermaviili ja katkaravut kastikkeeksi. Mausta suolalla ja sitruunapippurilla. Laita jääkaappiin maustumaan. Pilko porkkanat ja kukkakaalit pieneksi. Keitä fondilla maustetussa vedessä kypsäksi. Kaada keitinliemi pois kattilasta, mutta ota siitä n. 1 dl talteen. Soseuta ja lisää tarvittaessa lientä. Sekoita joukkoon juustoraaste, mausta suolalla ja pippurilla.

Pilko pekonit pieneksi ja paista rapeaksi. Jäähdytä talouspaperipalan päällä. Lisää pekonipalat pyreen joukkoon ja pidä pidä pyre lämpimänä.

Paista lohi. Kuumenna öljytty parilapannu kuumaksi. Laita lohet pannulle nahkapuoli alaspäin. Laske lämpö puoliteholle ja käännä aivan hetkeksi vasta, kun kala on jo lähes valmis. Näin saat rapean nahan ja oikean kypsyysasteen. Mausta kalan pinta suolalla ja pippurilla.

Lohen ollessa pannulla, höyrytä parsakaalit.

Herkullista viikonloppua!

Toivoo

Perjantaikokki

Joko tutustuit perjantaikokin kokkikursseihin?