Kolmen viikon päästä on perjantaikokin lähes vuosittaisen Italian opintomatkan aika. Reissu suuntautuu erääseen Lombardian parhaaseen keittiöön, ystäväni Andrean isoäidin valtakuntaan. Tämän kodikkaan ravintolan herkut ovat vain harvojen ja valittujen saatavilla ja edustavat erittäin klassista italialaista keittämistä. Turha kai mainita, että pientä matkakuumetta on jo ilmassa. Lupaan onkia chef-isoäidin muutaman salaisen reseptin perjantaireseptiläisillekin julkaistavaksi!
Tarkoitus on myös ajella ympäriinsä hyvää ruokaa metsästäen. Tämän vuoksi vietin keskiviikkoillan vuokra-autoa etsien. Sopiva auto löytyi eräältä suurelta kansainväliseltä ketjulta ja varaaminen sekä maksaminen hoituivat kohtalaisen lupsakkaasti netissä. Varausvahvistuksessa ollut pienellä painettu teksti sai minut kuitenkin mietteliääksi. Käytännössä tekstin sisältö oli, että on-line varausta ei missään tilanteessa voida tulkita sitovaksi vuokrasopimukseksi, varattua automallia ei taata ja hinnatkin saattavat vaihtua. Lopuksi toivotettiin oikein isolla, paksulla tekstillä ”Hyvää matkaa!”
Tuli suorastaan turvallinen olo. Nyt on kuules vaimo homma reilassa! Tosin varattu ja maksettu perhefarmari saattaa muuttua pikku-Fiatiksi ja hinnastakaan ei oikein ole varmuutta. Toisaalta pikku-Fiat toisi perhelomalle varmasti ihan uutta takapenkkitunnelmaa! Auto on nyt kuitenkin varattuna – ehkä.
Mietin, miten voisimmekaan hyödyntää pienellä printattuja ostoehtoja ravintolamaailmassa – esimerkiksi kuitin alalaidassa. Missään nimessähän ehtoja ei kannata etukäteen ilmoittaa, paitsi jos asiakas osaa niitä ehdottomasti vaatia. Kopioidaan vain yllä oleva kaava ja vaihdetaan auto-sanan tilalle jokin ruoka-annos tai raaka-aine.
”Arvon asiakkaamme! Emme takaa, että tilaamanne pihvi on pihvi, sillä se saattaa olla myös kala tai kana. Edellä mainittujen raaka-aineiden ollessa loppu, toimitamme teille mahdollisesti pizzan. Valitsemienne kermaperunoiden sijaan saamme toimittaa teille ilman erillistä ilmoitusta keitetyt perunat tai ranskalaiset. Saatamme veloittaa luottokortiltasi tai tililtäsi lisämaksun, mikäli hinnat muuttuvat tilauksen ja ruoan pöytään toimittamisen välisenä aikana. Emme tosin takaa ruoan toimittamista ensinkään, sillä tätä kuittia ei voida missään tilanteessa tulkita tositteeksi tilatusta ja maksetusta ruoka-annoksesta. TOIVOTAMME OIKEIN HYVÄÄ RUOKAHALUA!”
Miten on, tilaisitko toistekin?
Mozzarellakuorrutettua kalkkunaa ja tomaatti-pennepastaa
Italiaa fiilistellessäni taipui vaimon veitsi kalkkunanpaistin kimppuun. Suosittelen kokeilemaan kalkkunaa vasikan puuttuessa käytännössä täysin kauppojemme hyllyiltä – on oikein oivallista!
AINEKSET
– 4 ohutta kalkkunaleikettä (leikattuna esim. kalkkunanpaistista)
– 4 paksua siivua mozzarellaa
– 4 siivua parmakinkkua
– 15 kirsikkatomaattia
– 1 sipuli
– ½ kesäkurpitsaa
– 1 valkosipulin kynsi
– 300g pennepastaa
– oliiviöljyä paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
VALMISTUS
Leikkaa kesäkurpitsa pituussuuntaan puoliksi ja pilko puolikkaat ohuehkoiksi siivuiksi. Leikkaa sipuli puoliksi ja pilko siivuiksi. Puolita kirsikkatomaatit. Pilko valkosipuli pieneksi. Paista sipuleita, kesäkurpitsoja ja tomaatteja pannulla. Ne saavat mennä hieman ylikypsiksi, jotta niistä irtoaa nestettä, sillä ne ovat pastan kastike. Mausta suolalla ja pippurilla.
Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä, valuta ja sekoita kasvisten kanssa. Pidä lämpimänä.
Laita kalkkunaleikkeille parmakinkun siivu ja päälle mozzarellan siivu. Paista uunissa grillivastuksen alla 225 asteessa n. 7-8 minuuttia, kalkkunaleikkeen paksuudesta riippuen.
Tarjoa kalkkunat pastapediltä.
Perjantaikokin blogi 