Kalkkunapaistia savoijinkaalipedillä ja basmatiriisiä – Uutisia

Tuntuu siltä, että asiat voidaan uutisoida vain kahdella eri tavalla: totuudessa pysyen ja totuuden mielenkiintoiseksi muokaten. Saimme vaimoni kanssa ensikosketuksen julkisuuden otsikoihin nuorina ja viattomina lukiolaisina, kun toimittaja ja kuvaaja lyöttäytyivät kaupungilla seuraamme kesken romanttisen hampurilaisaterian.

Turun Sanomiin oli tulossa teemasivu perhepolitiikasta. Reilun vuoden seurustelleina, täysi-iän vasta saavuttaneina abiturientteina, olimme jostain syystä oiva valinta antamaan näkemyksiä perheasioista. Juttelimme niitä näitä toimittajan kynän sauhutessa. Kerroimme, että haluamme lapsia mieluummin nuorena kuin vanhana – mitä se ikinä sitten tarkoittikaan. Viattomina ja sinisilmäisinä vakuutimme uskoamme tulevaisuuteen ja toisiimme. Lehti tuli ulos sunnuntaina ja olimme yllätykseksemme saaneet melkein puolisivua näkyvyyttä teemasivulla.

Vaimoni vanhemmat ja isovanhemmat olivat palaamassa kyseisenä sunnuntaina etelänmatkalta. Uunituoreet Turun Sanomat olivat ehtineet lentokoneen kyytiin aamulla. Tulevalla appiukolla meinasi mennä gintonicit väärään kurkkuun ja turvallisuussyistä lehteä ei edes näytetty perheen isoisälle. Pelättiin sydämen puolesta.

Lehdessä oli kuvamme isolla. Kaikesta jaarittelustamme vanhempien silmiin pisti esiin yksi teema:

”Haluamme lapsia pikaisesti!”
Oli siinä maanantaina luokkatovereille selittämistä, että emme me aivan kirjaimellisesti niin sanoneet tai aivan heti niitä lapsia ole hankkimassa. Toimittajan tulkintaa…

Toisaalta haastattelussa kerroimme myös, että yhdessä ruokailu on tärkeä perusta perheen toiminnassa. Huomasin huvituksekseni, kun kaivoin tätä kirjoittaessani leikkeen esiin, että lehti ilmestyi 7.12.1997, eli sunnuntaina tulee kuluneeksi tasan 11 vuotta artikkelista. Nyt on lapsia ja syömme yhdessä – päivittäin. Emme me aivan hakoteillä olleet nuorina ja viattominakaan!

Juttu on tuossa vieressä…

Positiivarien Jussi julisti jokin aika sitten kampanjan positiivisen uutisoinnin puolesta. Lehti kuin lehti tuntuu nykypäivänä hakevan shokkivaikutusta räväköillä, pääasiassa negatiivisilla otsikoilla. Kehitys on epämiellyttävä.

Julkaisimme maanantaina Naantalin Matkailualueen laatumittauksen tulokset kesältä 2008. Olin valmistanut kolmisenkymmentä kalvoa aiheesta. Kalvo toisensa jälkeen kertoi erittäin hyvistä tuloksista, tyytyväisistä asiakkaista ja onnistuneista matkakokemuksista. Keskiarvo oli melkein kaikissa kategorioissa hyvän ja kiitettävän välimaissa.

Turun Sanomien toimittaja ei ehtinyt paikalle, vaan haastatteli Naantalin Matkailun toimitusjohtajaa, Tarja Rautiaista, puhelimessa puolisen tuntia. Tulokset olivat niin hyviä, että selkeästikään toimittaja ei meinannut löytää jutunjuurta. ”Oliko mitään negatiivista”, oli toimittaja kysynyt. Oikein pinnistämällä oli Tarja saanut sanotuksi, että ainoa mieleen tuleva heikentynyt arvo tutkimuksessa oli hieman vähentynyt veneilijöiden määrä vierasvenesatamassa.

Arvatkaas miten huipputuloksemme otsikoitiin seuraavan päivän lehdessä?

”Veneilijöiden määrä Naantalissa väheni”

Siinähän se oleellinen muuten niin onnistuneesta kesästä olikin.

Kalkkunapaistia savoijinkaalipedillä ja basmatiriisiä

AINEKSET

  • 800 g kalkkunanpaistia
  • pieni savoijinkaali
  • 75 g salamia
  • 1 sipuli
  • 2 dl basmatiriisiä
  • 4 dl vettä
  • 1 rkl kapriksia
  • karkeaa Dijon-sinappia (sitä, jossa sinapinsiemenet ovat kokonaisina)
  • merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Keitä kaalia runsaassa, suolalla maustetussa vedessä noin 15 minuuttia. Ota vedestä ja anna jäähtyä ja pilko siivuiksi. Hiero paistin pintaan suolaa, mustapippuria ja sivele paisti sinapilla. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. Ota paistoliemi talteen.

Keitä riisi. Sekoita joukkoon kaprikset ja pidä lämpimänä.

Pilko sipuli ja salami pieneksi. Paista keskenään, kunnes sipuli on kullankeltainen. Lisää joukkoon kaali sekä kalkkunasta valunut paistoliemi.

Tarjoa siivuiksi leikattu paisti kaalipediltä riisin kera.

Itsenäistä viikonloppua!

Perjantaikokki

***

Tapahtumakalenteri verkossa kertoo asiakkaillesi mitä teillä tapahtuu. Tutustu Lyytiin!

Mozzarellakuorrutettua kalkkunaa ja tomaatti-pennepastaa – Palvelua parhaimmillaan

Kolmen viikon päästä on perjantaikokin lähes vuosittaisen Italian opintomatkan aika. Reissu suuntautuu erääseen Lombardian parhaaseen keittiöön, ystäväni Andrean isoäidin valtakuntaan. Tämän kodikkaan ravintolan herkut ovat vain harvojen ja valittujen saatavilla ja edustavat erittäin klassista italialaista keittämistä. Turha kai mainita, että pientä matkakuumetta on jo ilmassa. Lupaan onkia chef-isoäidin muutaman salaisen reseptin perjantaireseptiläisillekin julkaistavaksi!

Tarkoitus on myös ajella ympäriinsä hyvää ruokaa metsästäen. Tämän vuoksi vietin keskiviikkoillan vuokra-autoa etsien. Sopiva auto löytyi eräältä suurelta kansainväliseltä ketjulta ja varaaminen sekä maksaminen hoituivat kohtalaisen lupsakkaasti netissä. Varausvahvistuksessa ollut pienellä painettu teksti sai minut kuitenkin mietteliääksi. Käytännössä tekstin sisältö oli, että on-line varausta ei missään tilanteessa voida tulkita sitovaksi vuokrasopimukseksi, varattua automallia ei taata ja hinnatkin saattavat vaihtua. Lopuksi toivotettiin oikein isolla, paksulla tekstillä ”Hyvää matkaa!”

Tuli suorastaan turvallinen olo. Nyt on kuules vaimo homma reilassa! Tosin varattu ja maksettu perhefarmari saattaa muuttua pikku-Fiatiksi ja hinnastakaan ei oikein ole varmuutta. Toisaalta pikku-Fiat toisi perhelomalle varmasti ihan uutta takapenkkitunnelmaa! Auto on nyt kuitenkin varattuna – ehkä.

Mietin, miten voisimmekaan hyödyntää pienellä printattuja ostoehtoja ravintolamaailmassa – esimerkiksi kuitin alalaidassa. Missään nimessähän ehtoja ei kannata etukäteen ilmoittaa, paitsi jos asiakas osaa niitä ehdottomasti vaatia. Kopioidaan vain yllä oleva kaava ja vaihdetaan auto-sanan tilalle jokin ruoka-annos tai raaka-aine.

”Arvon asiakkaamme! Emme takaa, että tilaamanne pihvi on pihvi, sillä se saattaa olla myös kala tai kana. Edellä mainittujen raaka-aineiden ollessa loppu, toimitamme teille mahdollisesti pizzan. Valitsemienne kermaperunoiden sijaan saamme toimittaa teille ilman erillistä ilmoitusta keitetyt perunat tai ranskalaiset. Saatamme veloittaa luottokortiltasi tai tililtäsi lisämaksun, mikäli hinnat muuttuvat tilauksen ja ruoan pöytään toimittamisen välisenä aikana. Emme tosin takaa ruoan toimittamista ensinkään, sillä tätä kuittia ei voida missään tilanteessa tulkita tositteeksi tilatusta ja maksetusta ruoka-annoksesta. TOIVOTAMME OIKEIN HYVÄÄ RUOKAHALUA!”

Miten on, tilaisitko toistekin?

Mozzarellakuorrutettua kalkkunaa ja tomaatti-pennepastaa

Italiaa fiilistellessäni taipui vaimon veitsi kalkkunanpaistin kimppuun. Suosittelen kokeilemaan kalkkunaa vasikan puuttuessa käytännössä täysin kauppojemme hyllyiltä – on oikein oivallista!

AINEKSET

– 4 ohutta kalkkunaleikettä (leikattuna esim. kalkkunanpaistista)
– 4 paksua siivua mozzarellaa
– 4 siivua parmakinkkua
– 15 kirsikkatomaattia
– 1 sipuli
– ½ kesäkurpitsaa
– 1 valkosipulin kynsi
– 300g pennepastaa
– oliiviöljyä paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Leikkaa kesäkurpitsa pituussuuntaan puoliksi ja pilko puolikkaat ohuehkoiksi siivuiksi. Leikkaa sipuli puoliksi ja pilko siivuiksi. Puolita kirsikkatomaatit. Pilko valkosipuli pieneksi. Paista sipuleita, kesäkurpitsoja ja tomaatteja pannulla. Ne saavat mennä hieman ylikypsiksi, jotta niistä irtoaa nestettä, sillä ne ovat pastan kastike. Mausta suolalla ja pippurilla.

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä, valuta ja sekoita kasvisten kanssa. Pidä lämpimänä.

Laita kalkkunaleikkeille parmakinkun siivu ja päälle mozzarellan siivu. Paista uunissa grillivastuksen alla 225 asteessa n. 7-8 minuuttia, kalkkunaleikkeen paksuudesta riippuen.

Tarjoa kalkkunat pastapediltä.

Mozzarella-parmankinkkutäytteiset kalkkunarullat – Kokin hommat on niin kiireiset…

Tiesittekö, että perjantaikokkinne elää vuoden ehkä kiireisintä aikaansa. Se alkoi viikko sitten, Lapin reissun jälkeen ja päättyy syyskuun puolivälissä. Se on todella kivaa aikaa. Se on kesää!

On aika avata kesäravintolamme Vaakahuoneen Paviljonki – 500 asiakaspaikkaa, 120 iltaa yhtä soittoa (kirjaimellisesti tarkoittaen 600 tuntia musiikkia), 8000 pulloa viiniä, n. 50 000 upeaa asiakasta, 1500 kiloa saaristolaislimppua, 11 000 kiloa savukalaa, 16 000 litraa olutta ja 40 hienoa työkaveria.

Höyrylaivalla kesä tarkoittaa 1500 risteilytuntia, 400 kertaa löydettyä kultaraha-aarretta, 6000 kyläilijää Loistokarin pariskunnan luona, 24 000 erilaista annosta saaristolaistapaksia ja toivottavasti myös 26 000 entistä iloisempaa ja tyytyväistä asiakasta.

Aika iso potti kerralla nieltäväksi, eikö? No, onneksi meillä on hyvä tiimi ja neljä kuukautta aikaa, joten eikun hommiin! Vappuna se alkaa…

Aina on kuitenkin aikaa herkutella!

Koskaan ei saa olla niin kiire, etteikö henkilökohtaiseen herkutteluun olisi aikaa. Perjantaikokki suostui paljastamaan pienen salaisuuden paikallisen valtalehden toimittajalle – nimittäin henkilöllisyytensä. Mikäli satuit lukemaan Turun Sanomien Treffi-liitteen pari viikkoa sitten, niin tiedätkin jo, että alla olevat reseptit esiteltiin hieman perjantaireseptiläisiä suuremmalle lukijajoukolle. Saaristolaisuuden lisäksi on Italian keittiö kovin kokin vatsaa lähellä. Se näkyy myös tämän viikon resepteistä. Kiireen alkamisen kunniaksi tarjolla on jopa kolme reseptiä! Mukavaa kokkailua.

Reseptit ovat neljälle ja pieni varoituksen sana on paikallaan – nyt et ihan muutamassa minuutissa hommasta selviä! Varaa aikaa ainakin n. puolitoista tuntia ja aloita tomaateista. On kyllä vaivan arvoista.

Mozzarella-parmankinkkutäytteiset kalkkunarullat

600 g kalkkunan paistia
4 siivua parmankinkkua
125 g mozzarellaa
2 kpl aurinkokuivattua tomaattia
suolaa ja pippuria myllystä

Leikkaa paisti poikkisyin neljään yhtä isoon pihviin. Laita pihvi kerrallaan kelmun alle ja nuiji hellävaroin ohueksi. Varo, ettei kalkkuna hajoa. Pilko aurinkokuivatut tomaatit ja mozzarella siivuiksi. Laita jokaiselle kalkkunalle parmakinkun siivu ja jaa tomaatit sekä mozzarellat tasan kalkkunaleikkeiden kesken. Kääri kalkkunat rullalle ja kiinnitä rullat hammastikulla.

Paista pinta ruskeaksi paistinpannulla ja kypsennä uunissa 200 asteessa 25 minuuttia (tai kunnes sisälämpötila on 70 astetta).

Pekoni-persiljatäytteiset sipulit

4 isoa sipulia
½ pakettia pekonia
1 dl korppujauhoja
2 rkl oliiviöljyä
1 kananmuna
1 dl pilkottua persiljaa
2 dl raastettua parmesaania
suolaa ja pippuria myllystä.

Kuori sipulit, mutta älä leikkaa kantoja rikki. Keitä sipuleita 20 minuuttia. Jäähdytä runsaassa kylmässä vedessä 15 minuuttia ja valuta.

Pilko pekoni pieneksi ja paista pannulla. Jäähdytä. Sekoita kulhossa korppujauho, muna, öljy, persilja ja pekoni sekä 1,5 dl parmesaania. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa sipuleista kanta pois, mutta varo tekemästä isoa reikää. Leikkaa sipulin yläosaan reikä ja koverra sipulin sisuksesta 1/3 pois terävällä veitsellä. Täytä sipuli pekoni-persiljatäytteellä ja laita päälle loput parmesaanista. Gratinoi 220 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes juusto ruskistuu.

Yrtti-valkosipulitomaatit

300 g kirsikkaterttutomaatteja
5 valkosipulin kynttä
4 timjamin oksaa
4 rosmariinin oksaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria myllystä

Huuhtele tomaatit. Laita ne pienehköön uunivuokaan (jotta tomaatit ovat tiiviisti). Kaada päälle oliiviöljy. Lyö valkosipulinkynnet kuorineen veitsen lappealla sivulla rikki (avita nyrkillä) ja asettele kynnet tomaattien sekaan. Asettele yrtit väleihin ja rouhi pinnalle mustapippuria ja suolaa.

Paista 150 asteisessa uunissa n. tunti.

Palautetta viime kirjeestä
Kokin kommentit lähiruuasta saivat sen verran paljon palautetta, että en ole vielä kaikille kirjoittajille kerennyt vastaamaan. Kiitän kaikki palautteen antajia posteista ja vastailen lopuillekin lähipäivinä. Oli hienoa huomata, kuinka lähiruoka-aate koettiin tärkeäksi ja kokemukset monilla markettien valikoimista olivat samanlaiset kuin perjantaikokilla.

Ristiriitaistahan on laittaa heti seuraavana perjantaina italialaista ruokaa – vai onko! Muistakaa, että tässäkin voitte käyttää naapurikylän kalkkunaa, lähitilan tomaatteja ja torilta ostettuja suomalaisia, makeita sipuleita. Reseptin alkuperällä ei ole niin väliä – raaka-aineilla on.

Kiireistä kesää toivottaen!

Perjantaikokki

Ps. jos jaksoit lukea tänne saakka, niin olet varmasti ansainnut saada selville kuka sinulle joka perjantai kirjoittelee… vilkaise alla olevasta linkistä lehtijuttu perjantaikokista.

TS Treffin artikkeliin.