Päivä #1: ostokset, valmistelut + Airisto – Nauvo

Meillä purjehdus = hyvä ruoka. Siksi viiden viikon reissuun valmistaudutaan huolella. Perjantaina haimme jo Kupittaan Citymarketista kuuden laatikon tilauksen kaikkea mahdollista. Sitä ennen olin täytellyt veneen pilssiä jo vissyllä, oluella, limppareilla ja UHT-maidoilla.

Tänään päivä alkoi kierroksella Turun ykköspaikoissa: Grynin leipomo Forumissa, Kalapojat kauppatorilla, Sorrin vihannestiski torilla, Reino Jokisen lihaliike hallissa ja Herkkunuotta myöskin kauppahallissa.

Grynin valikoimaa
Sorrin loistava vihannekset ja helteen hellimä puutarhurinrouva.
Kalapojilta matkaan lähti graavilohta, kylmäsavua ja silakoita.
Herkkunuotta oli kierroksen päätepiste, kuten näkee jo tavaramäärästä!

Kävimme Julian kanssa ostoksilla sähkö-Vespalla ja taas oli Vespan kuljetuskyky testissä! Näillä eväillä pärjäämme hetkisen. Varsinkin, kun ensimmäiseksi illaksi suuntaamme Nauvoon ja l’Escaleen.

Jälleen kerran Vepsa Elettrica näytti kykynsä kuormajuhtana!

Itse fillaroin veneelle loppuperheen tullessa autolla. Hiki virtasi pelkästä seisoskelusta – fillaroinnista tai veneen lastauksesta puhumattakaan. Vesisuihku laiturin hanasta helpotti hetkeksi.

Itse purjehdusosuus oli lyhyt, vajaa pari tuntia. Tunnelma oli välimerellinen. Leppeä, 4-6 m/s tuuli kuljetti purtta mukavaa tahtia ja lämpötila oli täydellinen – jopa varjossa.

Tästä se alkaa – viiden viikon reissu. Muita kohteita ei olla vielä päätetty, mutta Nauvoon piti tulla perinteiselle aloitusillalliselle!

Nauvo oli täynnä kuin ammuttu. Olimme varanneet etukäteen sekä poijun että pöydän ja lyhyen uimarantavierailun jälkeen suuntasimme l’Escaleen. Jälkeen kerran ruoka oli taivaallista. Itse söin kampasimpukat alkuun ja pääruoaksi kokonaisena savustetun siian uusien perunoiden kera. Kala suli suuhun, samoin kuin perunat.

Kampasimpukat ja sampanjaa
Suussasulava siika
Albert tilasi pääruoaksi ankanrintaa. Hyvää!

Jälkkäriksi oli maistettava paikallista tislettä, Castalosia, joka on Calvados-tyyppinen viina. Kahvin kanssa oiva pari! Tyttären omena-kaurapaistos upposi vauhdilla, samoin kuin Creme Brulee ja jätskikin pojilla.

Yllätys sinänsä – satamasta löytyi tuttuja! Ismo ja Mirka tulivat kylään nauttimaan mansikkamargaritat alkaneen loman kunniaksi.

Tästä se kesäloma alkoi! Tervetuloa matkalle mukaan 🙂

Tämä oli hyvä aloitus!

Pete

Lähiseutumatkailua – Högsåra ja Rumpan Bar

Keskiviikkona 10.6. s/y Julia II lastattiin Lyytin johtoryhmällä. Seitsemänhenkinen ryhmämme suuntasi offsitelle, eli kolmen kuukauden välein toistuvalle päivän – kahden mittaiselle työsessiolle. Poikkeuksellista hetkessä oli se, että emme olleet olleet tällä porukalla vielä koskaan kaikki samassa paikassa samaan aikaan. Myyntijohtajamme Tuomas liittyi tiimiin koronan jo alettua, joten olimme tuijotelleet toisiamme lähinnä ruudun välityksellä.

Luvassa oli töitä ja purjehdusta sekä vähän sporttia. Jorymme sai nauttia parhaasta, mitä saaristopurjehdus voi tarjota: auringosta, tasaisesta ja kohtalaisen voimakkaasta tuulesta sekä lämmöstä.

Virsarin ainoa huono puoli oli se, että se blokkasi auringon.

Laskettelimme Airistolta kohti Högsåraa mukavaa kahdeksan solmun vauhtia myötäisessä tai sivumyötäisessä. Saavuimme Rumpaniin paljon aikataulua edellä ja parkkeerasimme tyhjään laituriin kylkiparkkiin. Muita veneitä saapui seuraksemme tasan kaksi, joten ruuhkaa ei ollut.

Rumpanin väki avasi baarin meitä varten ja nautimme kesän ensimmäset mojitot terassilla. Samaan aikaan läppärit lauloivat, mutta pakko myöntää: töitä oli ilo tehdä näissä maisemissa.

Saaren vakioasukas tuli tervehtimään.
Rumpanin ”bulevardi”

Illalla pääsimme Rumpanin kuuluisaan rantasaunaan ja illan päätti saaristolaispöytä veneemme sitloodassa.

Menimme kiltisti ja ajoissa nukkumaan, sillä aamulla oli treenin vuoro. Aamulenkki ja kuntopiiri rannalla potkaisi päivän käyntiin ja antoi energiaa.

Lounaan jälkeen oli aika suunnata kohti kotia. Kryssimme koko matkan, mutta käytännössä suurimman osan yhdellä halssilla. Vauhtia riitti taas reilusti yli seitsemän solmun.

Veneen ensikertalaisia hemmoteltiin todella – toki myös meitä muita. Lisää tätä!

Pete

Miehestä – ja grillistä mittaa

Eilen otettiin miehestä mittaa. Puolustusvoimain lippujuhlapäivän kunniaksi juoksimme kaveriporukassa Cooper-testin sekä teimme intin lihaskuntotestin, mallia ”old school.” Old school tarkoittaa sitä versiota testistä, jonka aikoinaan teimme intissä. Se sisältää siis:

  • punnerrukset
  • vatsalihakset (istumaannousut)
  • selkälihakset
  • vauhditon pituushyppy
  • leuanveto

Nykyään ei enää vedetä leukaa tai tehdä selkälihaksia. Ne on korvattu UKK:n kävelytestillä.

Lähdin hakemaan kolmen tonnin ylitystä 12 minuutin juoksussa. Viimeksi kolme vuotta sitten meni 3050 ja vaikka nyt treenitunteja alla on paljon vähemmän kuin silloin, tiesin, että kyse on hapenottokyvystä ja mielen lujuudesta. Jostain syystä sain innostettua myös Maijan ja tyttäreni Julian mukaan hulluuteen!

Pari minuuttia Cooperin jälkeen hymyilytti

Aivan en kolmeen tonniin päässyt ja se jäi kyllä kaivelemaan. Lopullinen tulos oli 2915 metriä. Ja lopussa en ollut niin tuskainen, kuin pitäisi, jotta olisi antanut ”all out.” Hinmailin siis liikaa alussa ja lopussa. Kolme tonnia olisi ollut tehtävissä!

Lihaskuntotestissä minuutissa meni:

  • 50 etunojapunnerrusta
  • 44 vatsalihasta
  • 74 selkälihasta

Vauhditonta pituushyppyä hyppäsin 205cm ja leukoja meni 10.

Punnerruksissa ja vatsoissa olisin siis varusmiehenä saanut arvosanan ”erinomainen”. Cooperissa olisi tullut ”kiitettävä”, mutta pituushypystä olisi tullut vain tyydyttävä. Mutta minä kilpailinkin nyt 22 vuotta nuorempaa itseäni vastaan. Sarjassa ”40-44v siviilimiehet” arvosana olisi ollut kaikissa ”Erinomainen” ja suurimmassa osassa lajeja olisi tulos ollut taulukosta ulkona.

Myös Maija pärjäsi mainiosti: 40-44v siviilinaiset -sarjassa erinomaisesti. Kaikki muut testit menivät ”erinomainen”-kategorian parhaimman tuloksen yli. Cooper (2250m) osui kohtaan kiitettävä ja leuanveto (jota ei enää taulukoista löydy) oli se eniten kehitystä vaativa laji.

Julia puolestaan veti kaikista taulukoista yli ja ohi omilla suorituksillaan.

Tuloksiin voi siis olla tyytyväinen. Ehkä se johtuu siitä, että e-urheilua ei juuri ole tullut harrastettua, vaan olen lähtenyt mieluummin lenkille, uimaan, pyöräilemään tai heiluttanut kahvakuulaa.

Varusmiehet! Jos tällainen 40-v setämies saisi kuntoisuuslomia teidän taulukkonne mukaan, niin kyllä tekin pystytte! Persettä ylös penkistä ja lenkille 😉

Kotona odotti uusin perheenjäsenemme: Ofyr. Sitä oli heti kokeiltava ja hitto, että se on upea grilli!

Misaamiseen, eli esivalmisteluun ei kauaa kulu aikaa, kun kaikki saa olla vähän kirveellä pilkottua!

Grillit myy Iikka Buss ja palvelu toimi loistavasti. Grilli tuotiin pihaan, kokosimme sen viidessä minuutissa Iikan kanssa ja laitoimme tulet. Samalla saimme vinkit käyttöön ja hoitoon. Voittaa perusweeberin 6-0. Sen haet kaupasta ja sitten kokoat sitä ruuvimeisseli kädessä kolme tuntia. Lisäinfot: https://ofyr.fi/pages/info

Pete