Aihearkisto: kasvis

Paistettuja muikkuja, sattumasalaattia ja aїolia – Unelmien kesäduuni?

Posted on by

Erinomaista perjantaita, hyvä ystäväni! Pidän iloisten asioiden kirjoittamisesta. Sen lienee joku huomannutkin. Tällä viikolla halusin kirjoittaa kahdesta ihmisestä, jotka ovat saaneet minut ja monet muut iloiseksi kuluneen kuukauden aikana – useammankin kerran. Haimme maaliskuussa pariskuntaa Loistokarin saarellemme. Työtehtävä on mitä erikoisin: elä ja asu viisi kuukautta pienellä puuttomalla saarella, tyrskyjen ja tuulten armoilla ja savusta kesän aikana useampi tuhat kiloa kalaa. Ja kestitse siinä sivussa 6000 iltaristeilyvierasta. Voisi kuvitella, että työ kiehtoo vain entisiä, elämästä karaistuneita merimiehiä ja heidän pitokokkivaimojaan. Vielä mitä, me löysimme jotain ihan muuta!

Löysimme saarellemme nuorenparin Pohjanmaalta. Ikää neidillä on 19-vuotta ja herralla mahtavat 22. Työhaastattelussa vakuutuin ensi sekunnilla, mutta pitkään pohdin, miten voin palkata ”Loistokarin Ukon ja Akan” tehtäviin parikymppiset nuoret. Eihän heitä yksikään asiakas usko vanhaksi saaristolaiskalastajapariskunnaksi! Varsinkaan, kun pariskunta kommunikoi sujuvasti pohojaalaasittain…

Hiiteen ennakkoluulot! Väliäkö sillä näyttääkö kalastajalta tai osaavatko vakuuttavaa saaristosvenskaa, kun sydämet sulavat valloittavaan hymyilyyn heti ensi kättelyssä!

Pääset tutustumaan Loistokarin Ukkoon ja Akkaan tarkemmin s/s Ukkopekan kyydissä viitenä iltana viikossa. Tai voit lukea alla olevasta linkistä pariskunnan haastattelun. Siinä on sellainen pari, että asenne on kohdallaan ja pilkettä silmäkulmassa vaikka naapurisaareen jaettavaksi!

Haastattelussa Loistokarin Ukko ja Akka

Paistettuja muikkuja, sattumasalaattia ja aїolia

Nyt menee jo toistoksi, mutta perjantaikokki on armoton salaattifani! Voisin popsia kokonaisen torikojun, jos vaan lupa annettaisiin. Minkäs sitä luonteelleen mahtaa. Tämä salaatti on evoluution tulos. Vaimollani on tapana popsia tavallisesta salaatista sattumat (kurkut, tomaatit jne.) pois, ennen kuin salaatti ehtii pöytään. Ratkaisu ongelmaan: tehdään salaattia, jossa ei ole muuta kuin sattumia.

Perinteisesti muikut ovat idän herkkua, mutta aivan Turunkin läheltä, Säkylän Pyhäjärvestä, nousee erinomaisia muikkuja. Kalat voit syödä kokonaisina, mutta jotkut haluavat poistaa selkäruodin. Tyttäreni sen sijaan rouskuttelee rapeaksi paistuneet pyrstöt ”kalasipseinä”.

AINEKSET
– 24 pientä perattua muikkua
– 1 dl ruisjauhoja
– merisuolaa ja mustapippuria
– voita ja rypsiöljyä paistamiseen

Salaattiin
– ½ kyssäkaali
– 2 pientä hunajanaurista
– nippu retiisejä
– 2 kourallista pilkottuja kevätsipulin varsia
– 2 avomaan kurkkua
– paketti sinimailasen ituja
– oliiviöljyä ja Maldon-suolaa sekä mustapippuria

Aїoli
– 1 keltuainen
– 1,5 – 2 dl rypsiöljyä
– 1 rkl sitruunamehua
– 1 tl Dijon-sinappia
– 1 – 2 valkosipulinkynttä hienoksi pilkottuna
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Valmista majoneesi. Vatkaa keltuaisen joukkoon öljy. Aloita vain muutamalla tipalla ja kaada lisää öljyä pikkuhiljaa ohuena nauhana valutellen. Näin majoneesi ei leikkaa. Kun koostumus on sopiva, lisää mausteet. Jos majoneesi menee liian löysäksi, voit vatkata joukkoon lisää öljyä.

Pilko kaikki salaattiainekset suupalan kokoisiksi paloiksi (paitsi sipulinvarret, jotka leikkaat hyvin hienoiksi rinkuloiksi ja idut, joita et pilko). Sekoita ainekset keskenään ja ripottele pinnalle suolaa, oliiviöljyä ja mustapippuria.

Lämmitä pannulla reilusti voita ja rypsiöljyä (suhteessa 50/50). Pyörittele kalat suolalla ja pippurilla maustetuissa ruisjauhoissa. Paista kullankeltaisiksi ja tarjoa kuumina aїolin ja salaatin kera.

Kesä oli, kesä meni. Mutta silti huomenna on viikonloppu!

Perjantaikokki

Parsaa ja italialaista perunasalaattia – Matkustaminen avartaa

Posted on by

Huojentunutta perjantaita! Jos satuit lukemaan viime viikon reseptin, tiedät että Perjantaikokki vietti viime viikon Italiassa – todellisena turistina, oikein isolla T-kirjaimella.

Matkasta muodostui lopun viimein erinomaisen viihdyttävä – ainakin sitä sivustaseuranneille. Kommelluksia ei puuttunut ja loppuhuipennuskaan ei jättänyt Perjantaikokkia kylmäksi. Kylmä hiki tosin tuli. Lopputulos oli kuitenkin armollinen ja seikkailumme sankari, Turisti isolla T:llä, päästettiin palaamaan kotimaansa kamaralle. Sylissä passintarkastuksessa väsyneiltä ja (pyydettyinä) anovilta näyttäneet lapsukaiset koituivat maailmanmatkaajamme pelastukseksi. Hieman hävetti, mutta tarkoitus pyhitti keinot. ”Lähde!” oli viimeinen italiankielen sana, joka korvissamme kaikui. Ja mehän lähdimme.

Matkailu avarsi – ainakin minäkäsitystä. Myöhäinen uudenvuodenlupaukseni on välttää julkista viisastelua toistaiseksi. Lähipiirini tietää, että lupaus ei pitkään pidä, mutta pitäköön ainakin sen aikaa, kuin kestää nolostumisen punan katoaminen poskiltani. Tai uuden passin saaminen.

Parsaa ja italialaista perunasalaattia

Huojentunut mieli kaipaa keväistä purtavaa. Parsa on parhaimmillaan ja uusia perunoitakin saa jo kasvihuoneesta.

AINEKSET

– 16 vihreää parsaa
– 8 siivua kylmäsavulohta
– 4 kananmunaa
– 8 keskikokoista uutta perunaa
– 4 paksua siivua italialaista salamia
– 3 rkl raastettua parmesaania
– 1 korkillinen etikkaa
– oliiviöljyä paistamiseen
– tuoretta basilikaa, merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Pese perunat ja keitä lähes kypsiksi. Jäähdytä ja pilko neljään osaan. Pilko salami siivuiksi. Paista perunoita ja salamia keskilämmöllä oliiviöljyssä, kunnes perunat ovat kullankeltaisen rapeita. Mausta pippurilla ja suolalla. Lisää aivan lopuksi parmesaani ja basilika. Pidä lämpimänä.

Valmista uppomunat. Lämmitä vesi kattilassa kiehuvaksi. Lisää veteen etikka, riko munat esim. kauhaan yksi kerrallaan ja kumoa kiehuvaan veteen. Keitä kolme ja puoli minuuttia ja nostele yksitellen reikäkauhalla jäähtymään.

Kuori parsat nupun alapuolelta. Katkaise paksu, puumainen kanta ja keitä tai höyrytä parsat al dente. Kypsyys on hyvä, kun parsaa tarttuu esim. kokkipinseteillä keskeltä ja parsa hieman taipuu, mutta ei kuitenkaan roiku velttona.

Kokoa annos. Kääri neljä kappaletta parsoja kahteen kylmäsavulohen siivuun. Laita viereen perunasalaattia. Nosta muna päälle ja halkaise se. Koristele basilikalla.

Basilikakermassa haudutettua kuhaa ja kauden kasviksia – Välineurheilua

Posted on by

Selailin uutta Glorian Ruoka&Viini-lehteä ja eksyin ”Pelit ja vehkeet”-osioon. Aukeamalle oli listattu TOP 6 turhaketta, joille oli yritetty keksiä käyttöäkin. Tavaraa oli sähköwokista automaattiseen perunankuorijaan. Naureskelin itsekseni niitä hölmöjä, jotka tuollaisiakin ostavat.

Jostain ihmeen syystä tuli kuitenkin mietittyä omien kaappien sisältöä. Perjantaikokki tunnetaan armottomana välineurheilijana – lajissa kuin lajissa. Kaapista löytyy roipetta seinäkiipeilyyn, squashiin, täytettyjen cannellonien tekemiseen ja pastan veivaamiseen. Suurimmalle osalle tavaroista keksin jopa kohtalaisen aktiivista käyttöä. Mitä nyt squash, seinäkiipeily, cannellonit ja pastan veivaaminen ovat viime aikoina jääneet hieman taka-alalle…

En siis ole mielestäni sellainen höynäytettävä turhakkeiden kerääjä kuin leipäkoneen 80-luvulla hankkineet. Vaimoni tosin on eri mieltä. Minua ei kuulemma saa päästää keittiötarvike- tai pyöräliikkeiden ”pikkuvälineosastolle” ilman valvontaa. Pannassa ovat myös Biltema, Clas Ohlson ja ”Honkkari”. Näissä kaupoissa minuun iskee oravarefleksi ja koriin kertyy kaikkea mielestäni erittäin tarpeellista. Ei siis turhakkeita, vaan tärkeitä tavaroita, joita ehkä joskus tarvitsen.

Paras keittiöturhakkeeni on ehdottomasti upporasvakeitin. Parhaan siitä tekee siihen liittyvä tarina – ei sen käytön useus. Ostin sen vuosia sitten, kun hyvä ystäväni soitti minulle alan kaupasta, että ”nyt sais frittikeittimiä niin halvalla, että tuonko sinullekin?” Kuulin taikasanan ”halpa” ja innostuin! Näin lisäksi heti sen kiistattomat hyödyt: ei enää grillijonossa seisoskelua opiskelijakarkeloiden jälkeen – nyt voin tehdä autenttiset makkaraperunat kotonakin! Hieno idea ja kuinka paljon sillä säästäisinkään rahaa.

Laitetta tuli käytettyä viikon verran, jonka jälkeen se hautautui kaapin perukoille. Ystäväni oli kuitenkin silloin poikamies ja mieltyi laitteen tuomaan kiistattomaan helppouteen keittiössä. Hän raportoi minulle päivittäin uusista frittaukseen soveltuvista raaka-aineista. Erityisen tohkeissaan hän oli keksittyään, että aamiaisenkin voi fritata. Muista myös sen iloisen ilmeen, kun hän huomasi kuinka taivaallisilta porkkanat maistuvatkaan pienen upporasvakylvyn jälkeen. Fritti-innostus alkoi piakkoin näkyä ystäväni farkkujen nopeana pienentymisenä ja naaman kiiltelynä. Harrastus loppui hänenkin osaltaan pikapuoliin.

Nyt tämä ystäväni on menossa naimisiin ja minä saan kunnian olla bestman. Sain kuulla, että tuleva vaimo ei ole sallinut vanhan, uskollisen frittikeittimen jälleenlanseerausta useista yrityksistä huolimatta. Syynäkin on vain sellainen pikkuseikka, että laitteessa on kuulemma vielä ne kahdeksan vuoden takaiset rasvat… Mokomakin nipo J

Älä sure, Henrikki. Tiedän jo, mitä saatte häälahjaksi! Uudet öljyt…

Basilikakermassa haudutettua kuhaa ja kauden kasviksia

Kun haluat upporasvakuurin jälkeen hieman keventää, niin tässä siihen oiva vinkki!

AINEKSET

– 4 kuhafilettä
– 2 salottisipulia
– 1,5 dl kuivaa valkoviiniä
– 2 dl kermaa
– 2 tl kalafondia
– 4-5 kevätsipulin vartta
– 8 basilikan lehteä
– 1 parsakaali
– 2 isoa porkkanaa
– ½ sitruunan mehu
– voita paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Poista kaloista piikit. Pilko salottisipulit pieneksi ja laita paistumaan voihin. Lisää hetken kuluttua viini ja kalafondi ja anna kiehua hetki. Lisää sitten kerma ja laske lämpöä. Anna kiehua hiljalleen, jotta kastike menee kasaan. Lisää pannulle kalat, kolmeen osaan leikatut kevätsipulin varret ja pieneksi pilkottu basilika. Mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes kalat ovat kypsiä.

Pilko parsakaalit suupalan kokoisiksi paloiksi. Veistele porkkanasta kuorimaveitsellä pitkiä lastuja. Keitä tai höyrytä kypsäksi. Mausta suolalla ja tarjoa kalan ja kastikkeen kera.

Kevyttä viikonloppua ja naisille erityisen hyvää huomista Naistenpäivää toivottaen!
Perjantaikokki