Siikaa parmakinkun, punajuuren ja kukkakaalikuskuksen kera

Mitä yhteistä on tällä blogilla ja omalla tyttärellä? Tytär on kokin ikioma lapsi ja siltä myös tämä blogi välillä tuntuu. Joka kerta, kun tyhjän kirjeen avaa eteensä, tuntuu siltä kuin ruudulle pitäisi saada aikaiseksi jotain henkilökohtaista. Ainoastaan aidot ajatukset ovat kiinnostavia. Vaahtokarkkimainen markkinointiteksti ei toimi ja takertuu kitalakeen. Tytär ja kirje ovat siis kokille kovin henkilökohtaisia asioita. Myönnettäköön myös pomolle…

Harva tietää, että muutakin yhtäläisyyttä on. Ensimmäinen perjantairesepti syntyi 29.11.2005 ja on siten vain 12 päivää omaa tytärtä vanhempi. Molemmat ovat siis reippaita ja joskus yllättäviäkin yksivuotiaita. Kummatkin hakevat vielä sitä omaa linjaansa, mutta selkeät luonteenpiirteet ovat jo nähtävissä.

Erojakin on. Kokki on tällä hetkellä Ranskassa, ensimmäisellä matkalla ilman tytärtään. Kova paikka – kokille. Tytärtä ei voi kasvattaa etänä, mutta onneksi edes perjantairesepti ja sen myötä yli 7000 ystävää on matkalla mukana.

Koskaan ei voi tietää, mitä omasta tyttärestä tulee, mutta aavistella voi. Hyvältä näyttää. Ja monien Matkamessuilla treffattujen ”perjantaireseptiläisten” palautteistakin voisi varovaisesti päätellä, että kauhea häirikkö ei reseptikirjekään ole. Joskus jopa odotettu perjantaivieras.

Kiitos kaikille sähköpostiosoitteille, joille messuilla sain kasvot. On kiva nähdä aina välillä, kenelle kirjoittelee 🙂 Toivottavasti jatkossakin kirje tuo hymyn naamalle, kuten innokkaan yksivuotiaan kuuluukin!

Ja takaisin päivän epistolaan…
…kuten sanonta kuuluu. Kokilla on tapana puhua lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuten myös tänään 🙂

Tämän viikon resepti syntyi viime viikonloppuna saaristossa, kun pakkasta oli -7 astetta, meri avoinna ja tuuli puhalsi myrskylukemissa kerryttäen kymmeniä kiloja jäätä kokin verkkoveneeseen. Siiat saatiin merestä, kiitos appiukon sormien pakkaskestävyyden. Muuten olisi herkku jäänyt syntymättä. Lisukkeena tarjotaan pari ennenkin reseptikirjeissä esiteltyä kokin suosikkia, mutta kun hyviä ovat, niin olkaa hyvät jälleen kerran.

Siikaa parmakinkun, punajuuren ja kukkakaalikuskuksen kera
Neljälle hengelle tarvitset

AINEKSET

– 4 siikafilettä suomustettuna
– yksi iso keltasipuli
– 15 lehteä basilikaa
– 4 siivua parmakinkkua
– voita paistamiseen

Punajuuret

– 2 isoa punajuurta
– hyppysellinen salviaa
– voita paistamiseen

Kukkakaalikuskus

– keskikokoinen kukkakaali
– keskikokoinen keltasipuli
– oliiviöljyä paistamiseen
– sahramia tai kurkumaa

Lisäksi kaikkiin merisuolaa ja mustapippuria myllystä.

ESIVALMISTELU
Keitä punajuuret kypsiksi. Kuori ja pilko ne siivuiksi. Pilko sipulit pieneksi. Kuullota miedolla lämmöllä. Ota puolet sipulista syrjään ja säästä se kuskukseen. Pilko basilika ja lisää loppujen sipulien kanssa pannulle. Paista vielä hetki. Leikkaa kukkakaalista sisus pois ja laita loput tehosekoittimeen. Aja koneella ”ryynimäiseksi” (kestää muutamia sekunteja). Voit vaihtoehtoisesti pilkkoa kukkakaalin puukolla erittäin pieneksi. Laita kalafileet pellille leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Jauha fileiden pinnalle suolaa ja mustapippuria ja levitä sipuli-basilikaseos tasaisesti fileille. Laita koko komeuden päälle siivu parmakinkkua.

ITSE VALMISTUS
Lämmitä uunin grillivastus 240 asteeseen. Lämmitä kaksi pannua, toinen punajuurille ja toinen kuskukselle. Laita kalat uuniin n. 7 – 10 minuutiksi (riippuen kalojen koosta). Paista sillä välin punajuuria kevyelti voissa. Mausta suolalla, pippurilla ja salvialla. Paista kukkakaalia oliiviöljyssä muutama minuutti kohtalaisellä lämmöllä. Lisää joukkoon sipuli ja mausta suolalla, pippurilla ja sahramilla.

Kokoa annos ja herkuttele.

Ranskanmaalta teitä tervehtien

Perjantaikokki

Lämmin savukalasalaatti ja sitruunaista jogurttikastiketta

Kokki on salaattifriikki

Mikään ei ole mukavampaa, kuin kierrellä kesällä torilla ja ihmetellä rantapallon kokoisia salaatinkeriä ja muita maan herkkuja. Talvellakin salaatinhimo iskee aika usein ja silloin salaatti saa kaverikseen hieman tuhdimpaa seuraa. Tällä kertaa vein suoraan savustusuunista palasen lohta, mutta esim. siika, silakka tai muutkin rasvaiset kalat käyvät.

Salaattejakin onneksi saa ympäri vuoden. Tammikuussa ruukkusalaatit tosin toimivat lähinnä kauppareissun huvituksena kaikessa pienuudessaan. Jäävuorisalaatti puolustaa paikkaansa talvisin rapeutensa ja hintansa puolesta oikein ansiokkaasti. Ja rapeaa seuraa se saa myös iduista.

Lämmin savukalasalaatti ja sitruunaista jogurttikastiketta

AINEKSET
Neljälle hengelle tarvitset

– neljä palaa savukalaa (esim. lohta), n. 120 g / pala
– salaattia, esim. yksi reilu kerä jäävuorisalaattia
– 6 luumutomaattia
– 150 g ituja (esim. mung-pavun ja linssien idut sopivat hyvin)
– 1,5 dl kivettömiä oliiveja
– 4 kanamunaa
– ruokajogurttia (tai kermaviiliä)
– vajaa 1/2 sitruunan mehu
– hyppysellinen kuminansiemeniä
– oliiviöljyä
– Maldon-suolaa
– mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Mikäli kala ei ole juuri savustusuunista tullut, niin laita se lämpiämään 200 c uuniin n. 10 minuutiksi. Keitä kananmunia n. 8 minuuttia ja jäähdytä ne. Pilko lohkoiksi. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele ja valuta tai linkoa kuivaksi. Pilko tomaatit lohkoiksi. Kokoa annos siten, että alle tulee salaatti, sitten tomaatit ja kananmunat. Ripottele päälle oliiveja ja ituja. Mausta salaattipohja nyt hyppysellisellä Maldon-suolaa, parilla rouhaisulla pippuria ja tilkalla oliiviöljyä.

Purista puolikkaasta sitruunasta mehu ja kaada se jogurtin joukkoon. Tarjoa jogurttikastike erillisestä kiposta kullekin ruokailijalle erikseen. Koristele jogurttikastike kuminansiemenillä.

Nosta kuuma kala salaattipedin päälle ja herkuttele!

Bongaa kokki tänään MATKA2007-messuilla
Terveiset Matkamessuilta! Kokilla on ollut suuri ilo tavata torstaina kymmeniä perjantaireseptiläisiä. Aivan älyttömän hauskaa saada kasvoja sähköpostiosoitteille! Olen messuilla vielä tänään perjantaina, joten jos olet maisemissa, niin tule moikkaamaan osastollemme 1C1. Messujen kunniaksi perjantaireseptikirja on myynnissä osastollamme hintaan 5 euroa. Omistuskirjoitus kaupanpäälle 🙂

Terveisin

Perjantaikokki

Avomalliset lohipiirakat

Eläköön naistenlehdet!

Turhaan me miehet ylenkatsomme naistenlehtiä. Niissä on aika usein ihan täyttä asiaakin. Nyt en tarkoita jokakeväisiä ”kymmenen keinoa bikinikuntoon” tai ”testaa suhteesi laatu tällä sudokulla” -tyylisiä artikkeleita, vaan artikkeleita, jolla siitä bikinikunnosta pysytään erossa. Siis hyvää ruokaa käsitteleviä juttuja. Nyt en muista mistä lehdestä vaimo reseptin bongasi, mutta kunniaa en tästä reseptistä voi ottaa itselleni. Jouluna kokeilimme ja sen jälkeen olen sitä usein ajatellut. Sen verran on hyvää 🙂

Eikö muuten ole ristiriitaista, että naistenlehdissä alkaa heti laihdutusjuttujen jälkeen ruoka-artikkelit? No, pitänee vain todeta kuten ”iso-appiukkoni”, että ei naisia pidä ymmärtää – niitä pitää rakastaa! Fiksu mies…

Avomalliset lohipiirakat neljälle
Taas tuli nälkä tätäkin illallista muistellessa. Ei kai auta kun huomenna hakea kaupasta tai pakkasesta:

– 2,5 voitaikinalevyä
– kahdeksan siivua graavi- tai kylmäsavulohta
– kaksi kananmunaa keitettynä
– 1 dl keitettyä riisiä (tai riisipuuroa)
– voita
– tilliä
– yksi kananmuna voiteluun

VALMISTUS
Leikkaa kaksi taikinalevyä puoliksi, jolloin saat neljä minipiirakan pohjaa. Kasaa pohjille n. 1 rkl keitettyä puuroriisiä (ei ihan laitoihin saakka). Levitä riisin päälle puolikas keitetty kananmuna siivutettuna ja kananmunan päälle lohisiivut. Leikkaa viides voitaikinaneliö neljään siivuun ja ”venytä” siivu kunkin neliön yli – kulmasta kulmaan. Kostuta taikinaa hieman ja paina päät kulmiin kiinni. Voitele piirakat kananmunalla.

Paista uunissa 225 asteessa, kunnes pinta rusehtaa kauniisti (n. 10 min). Pilko sillä välin 2 rkl tilliä hienoksi. Sulata voita 0,5 dl ja sekoita sula voi ja tilli keskenään. Kun piiraat tulevat uunista, voitele ne tillivoilla. Tarjoa heti ja nauti!