Puoli vuotta sitten aloitin adressin marinoimattoman lihavalikoiman parantamisen puolesta. Adressi keräsi lyhyessä ajassa yli 10 000 nimeä, eli samankaltaisesti ajattelevia Suomesta löytyi aika paljon. Kyseinen adressi on vieläkin auki www.adressit.com -sivustolla ja nimiä on nyt hieman yli 11 700.

Sain vähän aikaa sitten kyselyn adressin kohtalosta. Onko se jo luovutettu ja kenelle? Adressi herätti alkuvuodesta kohtalaisen laajaa keskustelua aiheesta, joten mielestäni se teki jo keskustelun herättäjänä tehtävänsä. Loppujen lopuksihan kaikki lähtee meistä kuluttajista – siitä mihin rahamme käytämme. Jätin adressin avoimeksi, eli sen voi halutessaan vieläkin allekirjoittaa, enkä sitä toimittanut kaupan tai teollisuuden edustajille. Heidät otettiin keskusteluun mukaan median toimesta ja siten tietoisuus suuren joukon mielipiteestä levisi myös kaupan ja teollisuuden edustajille.

Laitoin adressin liikkeellä katsoen lähinnä tulevaisuuteen. Jos kaikki ruokamme on valmiiksi pilkottu, pakattu, maustettu ja melkein jopa pureskeltu, niin eipä taida seuraava sukupolvi enää edes tietää mikä on maaseutu ja miltä ihan aito elävä kana näyttää.

Muutama päivä keskustelun heräämisen jälkeen huomasin lähi-Citymarketissamme ison kyltin lihahyllyn vieressä. Siinä luki kissan kokoisin, pikaisesti tussatuin kirjaimin: ”Täältä löytyy laaja marinoimattomien lihojen valikoimamme!” Pieni hymy kävi suupielessäni – ainakin joku oli asiaan reagoinut. Markkinointihenkinen kauppias.

Pelkoni raaka-aineen alkuperän ja alkuperäisen olomuodon tunnistamisesta ei ollut aivan turha. Tosin ei aivan tarvinnut odottaa yhtä sukupolvea, vaan puoli vuotta riitti.

Ravintolassamme ruokaili muutama viikko sitten eräs etukäteen tilaisuutensa varannut ryhmä, joka oli tilannut listaltamme maissikananrintaa. Keittiöpäällikkömme käyttää kyseisessä annoksessa rintafileetä, jossa on luu mukana. Se pitää lihan maukkaampana, kun liha ei kuivu kypsennettäessä.

Ryhmä koostui aivan normaaleista suomalaisista aikuisista – ei siis ollut kyse mistään uusavuttomien sukupolven edustajista. Ilta sujui heiltä muuten hyvin, mutta vastaanotin seuraavana päivänä kirjallisen reklamaation. Kana oli kuulemma ollut erityisen hyvää, mutta miten kehtaamme tarjota koipireittä listassa lukeneen rintafileen sijaan. Siinähän oli luu!

Valkosipuli-limemarinoitua kananrintaa ja feta-vihannesnyytti

Arvoisa lukija. Mikäli näet kuvassa luun, ei se tarkoita, että käyttäisin koipireittä. Aivan alkuperäisessä versiossa, siis siinä elävässä broilerissa, rintafilee todella kiinnittyy luuhun.

AINEKSET
– 4 broilerin marinoimatonta, luullista rintafileetä
– 1 lime
– ½ valkosipuli (3-4 kynttä)
– ½ punttia persiljaa
– 1 ½ dl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Feta-vihannesnyytti
– 200g fetaa
– 4 porkkanaa
– ½ parsakaali
– ½ kukkakaali (pieni)
– 1 punasipuli
– oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Laita rintaleikkeet esim. muovipussiin tai kulhoon. Pilko persilja ja valkosipuli pieneksi ja laita kulhoon. Leikkaa lime kahdeksaan osaan, purista paloista mehu kulhoon ja heitä vielä palatkin muiden ainesten sekaan. Kaada päälle oliiviöljy, mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita marinadiainekset ja rintaleikkeet keskenään. Anna marinoitua ainakin neljä tuntia.

Pyyhi rintaleikkeistä ylimääräiset marinadit pois ja grillaa pinta kauniin ruskeaksi kuumassa grillissä. Laita leikkeet uunivuokaan ja 200 asteiseen uuniin noin 30 minuutiksi (leikkeen koosta riippuen).

Pilko kaikki ainekset kasvisnyytin ainekset, sekoita ja mausta oliiviöljyllä, sormisuolalla ja pippurilla. Laita folioon ja nosta uuniin kanan kanssa noin 20 minuutiksi.

Erinomaista viikonloppua!
Perjantaikokki

Ps. Tapahtumien järjestäminen on nykyään paljon helpompaa! Tutustu Lyyti-palveluun!