Avainsana-arkisto: joulu

Uuden perunan pakastaminen – Lösähdys ja plösähdys

Posted on by

Kehitystä suurin eteenpäin vievä voima on ollut ihmisen laiskuus. Keksinnöt syntyvät usein helpottamaan eloa, mutta loputtomiin jatkuessaan ei helppouden tavoittelu ole pelkästään hyväksi.

Eilen väsytti, sekä minua että vaimoa. Töistä kotiin palattuamme haukottelimme ja silmät lupsuivat, vaikka olimme nukkuneet hyvät yöunet. Lapset pomppivat päällämme sohvalla ja antoivat ”herätyskutituksia”. Ihmettelin vireystilaa ääneen ja vaimo tiesi vastauksen: menimme autolla töihin. Totta! Olin aiemminkin huomannut, että silloin tällöin kohdalle sattuvina autopäivinä ei töissä tai kotona tunnu oikein pysyvän hereillä. Ei se fillarilla vastatuuleen sotkeminen aina ole helpoin vaihtoehto, mutta on siinäkin kiistattomat hyvät puolensa.

Luin arkkitehdistä, joka suunnittelee vaikeita taloja. Siis sellaisia, joissa asukkailla piisaa tavallista enemmän haastetta arkisissakin askareissa. Siellä täällä on ylimääräisiä portaita, lattia saattaa olla epätasainen ja vesi pitää kantaa keittiöön viereisestä huoneesta. Väittävät, että elo vaikeassa talossa pitää terveempänä, kun kaikkea ei anneta valmiina. Olisikohan idea kopioitu suomalaisesta mummonmökistä?

Uskon, että myös keittiössä on syytä pitää haasteita. Jos tyytyy vain avaamaan paketin ja odottelemaan blingiä mikrosta, taatusti lösähtää (= laiskistuu). Ja mitä useammin sitä blingiä mikrosta odottelee, sen varmemmin myös plösähtää (= pulskistuu). Käy pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla torilla, jää bussista pois muutama pysäkki liian aikaisin, kanna raaka-aineet alkuperäisessä olomuodossaan kotiisi ja käytä omaa veistäsi niin elät pidempään. Tai ainakin pysyt hereillä.

Uutta perunaa jouluna

On uuden perunasadon aika. Syökää ja nauttikaa, nyt kun se on parhaimmillaan! Osan saaliista voi tosin myös säästää ja nauttia esimerkiksi jouluna kalalautasen kera. Silloin kesältä säästetty uusi peruna maistuu taivaalliselta ja (melkein) yhtä hyvältä kuin nyt. Alla anoppini keino tarjota uusia perunoita jouluna (viereinen kuva on viime joululta, jolloin nautimme toista kertaa uusia perunoita keskellä talvea.)

AINEKSET

– uusia perunoita haluamasi määrä (pienen kananmunan kokoiset siiklit ovat parhaita)
– suolaa keitinveteen
– muovipusseja säilömiseen

VALMISTUS

Pese perunat. Keitä suolalla maustetussa vedessä viisi minuuttia. Ota kattila pois levyltä ja anna perunoiden jäähtyä kattilassa. Nostele jäähtyneet perunat pakastuspusseihin. Voit esimerkiksi mehupillin avulla imeä ilmat pois pussista. Sulje pussi huolella ja pakasta.

Käyttäessäsi pakastettuja perunoita, anna perunoiden sulaa rauhassa jääkaapissa esim. vuorokauden ennen käyttöä. Laita perunat sitten kylmään, suolalla maustettuun veteen ja keitä kypsiksi.

Herkullista joulua 🙂

Perjantaikokki

 

Pinaattikuorrutettua meritaimenta ja paahdettuja punajuuria – Laiska laatua tekee

Posted on by

Olimme eilen ehdolla Matkamessujen laatukilpailussa. Kerron kirjeen lopussa miten meille oikein kävi.

On upeaa, että laatuun ja laatukilpailuihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota Suomessakin. Laatuajattelulla ei meillä ole pitkää ja kunniakasta historiaa, sillä silloin kun resursseja on ollut muillekin jakaa, ei laatuun ole sen kummemmin tarvinnut kiinnittää huomiota. Asiat on hyvin voitu tehdä kahteenkin kertaan.

Jotenkin tähän katajaiseen kansaan on uponnut ajatus, että laatu maksaa ja halpa on parempaa. Miten muuten voi selittää halpahallien ja lidlien suosion rikkaassa valtiossa? Tunnen varsin varakkaita ihmisiä, jotka käyvät ostamassa halpahalleista talvivaatteita, jotka kestävät puoli talvea – eivätkä edes pidä kuivana tai lämpimänä. Miksi? Koska ne ovat niin halpoja – kuuluu usein vastaus. Mikä lienee kustannus laadukkaan ja halpahallivaatteen välillä, kun tarkastellaan vaikka viittä vuotta? Totuus lienee taas tarua ihmeellisempi ja laatu tulee pidemmän päälle halvaksi.

Hullunkurista se on, mutta huippulaadun tuottaminenkin maksaa usein vähemmän kuin sekundan pukkaaminen. Kahteen kertaan tekeminen tarkoittaa tuplakuluja ja sitä myötä kalliimpaa hintaa. Ja palvelupahanen kun on vielä siitä huono tuote, että harvemmin tarjotaan toista mahdollisuutta. Vai kuinka moni meistä palaa paikkaan, jossa palvelu meni ensimmäisellä kerralla penkin alle?

Miksi meillä sitten on niin usein aikaa tehdä asiat kahteen kertaan, mutta ei koskaan riittävästi aikaa, että saisi kerralla aikaiseksi hyvää? Laiskahan laatua tekee, voisi tästä päätellä. Kyse on pitkälti ajattelumallista ja tietenkin siitä kuuluisasta asenteesta. Palvelualalla täytyy päivittäin hypätä asiakkaan saappaisiin ja miettiä asiat etukäteen palveltavan näkökulmasta. Odottelen sitä päivää, että kaupan kalatiskilläkin raaka-aineita käsiteltäisiin niiden arvoa kunnioittavasti, eikä piikiteltäisi ja paiskottaisi piloille. Fileen nostaminen hellävaroin vie saman verran aikaa, kuin nopea riuhtaisu kalapiikillä, mutta lopputulos on aivan eri.

Saavutimme paikan laatukilpailun finaalissa yleisöäänestyksen voittajina. Tämän kuullessani olin ylpeä. Henkilökuntamme on ilmeisesti osannut seistä asiakkaan saappaissa ja nähdä toimintansa vieraan näkökulmasta. Asenne taitaa olla asiakkaiden mieleen!

Kiitän kaikkia äänestäneitä luottamuksesta ja henkilökuntaamme oikeasta asenteesta! Rimaa on taas nostettu – ei auta kuin jatkaa parantamista. Ja suuret onnittelut myös pääpalkinnon saaneelle Kristina Cruisesille! Oikeaan osoitteeseen meni palkinto. Herrankukkaro tuli jaetulle toiselle sijalle.

Pinaattikuorrutettua meritaimenta ja paahdettuja punajuuria

Joulun välipäivinä nautimme talvisesta, tyynestä ja kuvankauniista saaristosta. Veneemmekin moottori hyytyi, mutta se ei verkkoreissuja haitannut, sillä olihan vesi peilityyni. Saaliina saimme muutaman verkollisen simppuja, mutta myös kaksi yli nelikiloista meritaimenta. Eipä soudeltu turhaan! Juurekset taas ovat talviruokaa parhaimmillaan. Uunissa paahtamalla punajuurista tulee taivaallisen makeita.

AINEKSET
– 600g meritaimenen tai lohen fileetä
– 8 punajuurta
– 0,5 dl oliiviöljyä
– 250 g tuorepinaattia (tai pakastepinaattia)
– 2 salottisipulia (tai yksi tavallinen sipuli)
– 0,5 rkl voita
– 1 dl kermaa
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Poista pinaateista lehtiruodit. Nypi lohesta piikit. Kuori punajuuret ja lohko 6 – 8 osaan.

Laita punajuuret uunipellille, ripottele pinnalle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Paista 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Pilko sipuli ja kuullota se voissa. Lisää pannulle pinaatti ja paista sekoitellen, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää pannulle kerma ja anna hautua hetki. Mausta suolalla ja pippurilla.

Mausta kala suolalla ja grillaa tai paista kala uunissa kypsäksi. Parhaan tuloksen saat, kun kala jää aivan keskeltä vielä hitusen punertavaksi. Levitä pinnalle pinaattimuhennos ja tarjoa paahdettujen punajuurten kera.

Laadukasta viikonloppua!
Perjantaikokki

Talvikuvia saaristosta

Kun valo ja luonto näyttävät parhaimpia puoliaan, niin saattaa amatöörikuvaajallakin käydä tuuri. Tästä aukeaa Perjantaikokin talvikuvia saaristosta.

Osso Buco ja linssimuhennos – Juhlien taival

Posted on by

Pienenä kauhistelimme jouluntienoilla syntyneiden luokkakavereiden kohtaloa. Ei kaksia lahjoja eikä kaksia juhlia, vaan kaikki kerralla. Se oli lapsena kova pala.

Esikoisemme Julia syntyi keskellä joulukuuta ja vietti eilen kolmivuotispäiväänsä. Päätin jo syntymähetkellä, että synttäreitä ja joulua ei hänen kohdallaan paketoida samaan, vaan juhlat on juhlittava – molemmille syille omansa. Niinpä odotamme huomiseksi taloa täyteen ystäviä ja kunnon karkeloita. Perjantaireseptille ei sentään erikseen juhlia järjestä, vaikka sekin täytti kolme vuotta reilu viikko sitten.

Lapsena juhlia odotettiin viikkotolkulla ja joskus jännitys purkautui kaikkena muuna kuin ilona. Niin kävi myös meidän ilopillerillemme eilen. Aamulla onnittelulaulua laulavat vanhemmat käännytettiin päättäväisellä, pitkäkestoisella ja kovaäänisellä komennolla suoraan ovelta. Meidät tuntevat arvelevat, että laulun epävireisyydellä saattoi olla osansa asiassa, mutta tasapainottaaksemme tilannetta, oli sylimme täynnä lahjoja. Sekään ei auttanut.

Sattumalta sankarin kolmivuotisneuvola oli synttäreiden aamuna heti kahdeksan jälkeen. Normaalisti neuvolantädit hurmaava juhlakalu halusikin nyt hoitaa tarkastuksen oman kaavansa mukaan. Lasten näköä ei testata E-taululla, vaan taululla, jossa on erilaisia ja -kokoisia kuvioita, kuten palloja, neliöitä ja taloja. Julia halusi nähdä taulussa kaikkea muuta, kuin siinä olevia kuvioita. Kun täti näytti taloa, vastasi Julia ”ruohikko.” Aika tarkka näkö!

Huipennus oli punnitseminen, joka päädyttiin epäonnistuneiden yritysten jälkeen suorittamaan äiti-tytär – yhteissuorituksena. Ensiksi vaa’alla seisoivat molemmat, sitten vain äiti ja pikaisella vähennyslaskutoimituksella saatiin selville samanaikaisesti traktorilla huoneeseen huristavan tyttären paino. Tytär painoi 13,5 kiloa. Äidin painoa en julkista.

Miten me aikuiset sitten käyttäydymme? Usein mekin lataamme juhliin ja juhlallisuuksiin suuria odotuksia, jotka sitten purkautuvat juhlahetkenä erikoisena käytöksenä. Mitä suurempi juhla, sitä herkemmin yliammutut odotukset jäävät toteutumatta. Seuraavan kuukauden aikana on juhlapyhiä vaikka muille jakaa. Ottakaahan rennosti ja muistakaa, että ylenmääräisellä siivoamisella, touhuamisella ja stressaamisella ei sitä joulun rauhaisaa tunnelmaa taata. Hyvällä ruoalla kylläkin…

Osso Buco ja linssimuhennos
AINEKSET

Osso Buco
– 4 kpl naudan potkapalaa
– 2 keltasipulia
– 2 rkl oliiviöljyä
– 2 sellerin vartta
– 2 porkkanaa
– 2 kynttä valkosipulia
– 400g purkki tomaattimurskaa
– 3 dl kanalientä
– 3 dl valkoviiniä
– 1/2 sitruunan raastettu kuori
– 2 laakerinlehteä
– 2 dl vehnäjauhoja

Linssimuhennos
– 2 dl punaisia linssejä
– 1 rkl oliiviöljyä
– 1 iso sipuli
– 1 rkl kasvisfondia
– 2 dl vettä
– 2 dl kermaa

Merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Valmista ensiksi Osso Buco ja anna hautua kypsäksi. Valmista linssimuhennos vasta ennen ruokailua.

Pilko yksi sipuli renkaiksi. Pyörittele potkat vehnäjauhoissa. Kuumenna isohko pannu tai paksupohjainen kattila. Lisää öljy ja ruskista lihat. Lisää sipulirenkaat ja paista hetki. Ota lihat syrjään lautaselle, lisää kattilaan toinen sipuli pilkottuna ja pilkotut porkkanat, sellerit ja valkosipulit. Paista n. 5 minuuttia tasaisesti sekoitellen.

Lisää tomaattimurska, kanaliemi, viini, sitruunankuori raastettuna ja laakerinlehdet. Kiehauta ja lisää lihat. Mausta suolalla ja pippurilla. Laske lämpöä ja anna hautua hyvin miedolla lämmöllä kaksi tuntia.

Pilko sipuli linssimuhennosta varten. Huuhdo linssit. Paista sipulia hetki oliiviöljyssä. Lisää linssit ja hetken päästä fondi ja vesi. Keitä 6-7 minuuttia. Lisää kerma ja laske lämpöä. Hauduta kypsäksi. Muhenna haarukalla osa linsseistä ja tarjoa osso bucon kera.

Rentoa viikonloppua toivottaen!

Perjantaikokki

***

Teillekin voidaan laittaa tapahtumakalenteri nettisivuille – Tutustu Lyytiin!