Kaikki tuntevat termin ”naisen logiikka”. Sitä käytetään usein vähättelevässä mielessä. En tiedä miksi. Mutta mites tuo miehen logiikka?

Tunnetustihan me miehet olemme loogisia, analyyttisiä, teknisiä ja kaikin puolin taitavia. Siksi tekniset (tai ainakin työkaluja vaativat) ongelmat perheissä annetaan hoidettavaksemme. Ja me tartumme näihin projekteihin innolla. Mikäs sen kivempaa, kuin osoittaa luolamiehen tavoin oma tarpeellisuutensa arjen askareissa. Parasta vielä, jos avunpyyntöprojektiin liittyy joku työkalu, jota meillä ei ole. Pääsee kattokaas bauhaussiin ostoksille ja kohta ammutaan kärpäsiä singoilla.

Ei ole teknistä ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima ei ratkaisisi

Kerron kaksi esimerkkiä miehen logiikan riemuvoitosta.

Episodi 1: Dysonin imuri ei toimi

Porailin kodissamme lamppuja kattoon ja kaappeja seiniin. Imuroin näppäränä pölyt suoraan porausreiän vierestä, että en sotke. Palautin vaimon väitöslahjaksi saaman Dyson-superhyperpölynimurin kaappiin ja odotin seuraavaa teknistä haastetta.

Seuraavana päivänä piti taas imuroimani, mutta rakkine ei käynnistynyt. Syytin sveitsiläisiä pistorasioita ja kokeilin johtoa eri rasioihin ympäri taloa. Ei toimi, vaikka lamppu samassa rasiassa palaa. Siis syy imurissa.

Päättelin syyn salamannopeasti (kuin vain teknisesti taitava mies logiikallaan pystyy): sähköä tulee seinästä, mutta sitä ei mene imuriin saakka. Imuri rikki. Imuri tutkittava ja korjattava.

Päättelyketjuni tueksi löysin pienen, valkoisen sulakkeen imurin parkkipaikalta. HAH! Maailman parhaaksi väitetty Dyson tiputtelee sulakkeita ja menee rikki. On siinäkin imuri! No, saanpa näyttää tekniset taitoni sen korjaamalla.

Google auki, mutta ”räjäytyskuvaa” tai purkuohjeita ei löydy mistään. Kiroilen. Hetken päästä vaimo tuo toisen läppärin, jossa on valmiiksi avattuna YouTube-video siitä,  kuinka Dyson puretaan.

Video käsittelee moottorin vaihtamista, mutta teknisesti taitavana miehenä tiedän, että sulakkeet ovat imurin sisällä, siellä missä moottorikin on. Paitsi meidän imurissa, sillä sulake on kourassani. Ja siksi se ei toimi.

Katson videon puoliväliin, sillä loppu on kannaltani turhaa (kokoamista ja sen sellaista) ja rupean töihin. Raa’alla voimalla ja tietämättömyydellä on imuri kohta palasina. Mutta yhtään paikkaa sulakkeelle ei löydy. Kiroilen taas. Hiiskatin Dyson – kehtaakin piilottaa sulakkeen paikan!

Vaimo katselee vierestä touhuani. Kun imuri on osina, kysyy hän, että olenko varma, että sulake on imurista, eikä esim. adapterista (me kun joudumme käyttämään adaptereita maadotetuissa johdoissa, että ne saavat sähköä näistä hassuista kolmireikäisistä sveitsiläispistorasioista).  Ei adaptereissa ole sulakkeita, totean teknisesti tietäväisenä miehenä. Vaimo pyörittelee adapteria kädessään ja kysyy, että mikä kolo se tuossa on?

Lopun arvannette. Sulake napsahti adapteriin paikoilleen alle sekunnissa ja sähkö taas kulki. Minä kokosin imuria vielä toisen tunnin. Onnekseni en sitä onnistunut hajottamaan teknisellä taidokkuudellani.

Lue myös episodi 2: ”kuulakärkikynätahran poisto miehisin keinoin”.

Perjantaikokki

Kylmäsavulohi – kesäkurpitsapasta

Vähähiilihydraattinen resepti sai paljon positiivista palautetta, joten jatketaan samalla linjalla! Toki voit korvata osan tai kaiken kesäkurpitsasta myös tavallisella spagetilla, niin saat perinteisemmän version.

AINEKSET

–       3 pientä kesäkurpitsaa

–       200 g kylmäsavulohta

–       1 keltasipuli

–       2 dl kermaa

–       1 rkl kalafondia

–       2 rkl kapriksia

–       merisuolaa ja mustapippuria myllystä

–       oliiviöljyä

VALMISTUS

Mitä pienempiä kesäkurpitsoja käytät, sitä parempi. Pienistä voi käyttää kaiken, mutta isoissa jätä keskustan valkoinen höttö käyttämättä ja hyödynnä vain kuoriosa.

Pese kesäkurpitsat. Leikkaa ohuiksi siivuiksi ja edelleen pitkitäin nauhamaiseksi ”pastaksi”. Valmista kastike: pilko sipuli ja kuullota sitä hetki oliiviöljyssä. Lisää kerma, kalafondi ja kaprikset. Pidä levyllä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia, että kastike sakenee.

Keitä kesäkurpitsa”pasta”: kuumenna isohkossa kattilassa reilusti vettä kiehuvaksi. Mausta suolalla. Keitä kesäkurpitsapastaa muutama minuutti ja valuta. Sekoita kastikkeen kanssa ja revi päälle kylmäsavulohisiivuja.

Herkullista viikonloppua!