Aihearkisto: kana

Kova jätkä soittaa perään – Kananuudeliwok

Posted on by

Sitä niin harvoin yllättyy ja jää sanattomaksi. Onneksi kuitenkin joskus.
Vajaa vuosi sitten, tammikuussa, kirjoitin 22-vuotiaasta Harjoittelijasta, joka ilmiselvästi hukkasi kykyjään väärällä alalla.

Jouduin silloin tilanteeseen, josta en totta vie nauttinut. Kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin – jopa odottamattoman hyvin. Siitä lähtien olen pitänyt linjanani kertoa asiat mieluummin suoraan kuin säälien vastakarvaan silitellen. Välillä se on toiminut – toisinaan taas ei.

Viime keskiviikkona olin juuri palannut kirkonkyliltä kauppareissulta (kuten eräs puutarhurituttavani Helsinkiin suuntautuvia neuvottelumatkoja nimittää). Oli jo myöhä, mutta puhelin soi. En kerinnyt heti vastaamaan, mutta soitin numeroon takaisin. Tuttu ääni menneisyydestä vastasi. Harjoittelijahan tammikuulta se siellä mutisi tervehdyksensä. Olinkin miettinyt, mitä mahtaa miehelle kuulua, mutta en odottanut soittoa. Keskustelu oli lyhyt, asiallinen ja vähäeleinen, kuten Harjoittelijan luonteeseen kuului. Dialogi eteni kutakuinkin näin:

– Noo, mä nyt sitten tein kuten sä sanoit. Eli mä sitten luin koko kevään ja nyt mää opiskelen tätä englannin filologiaa täällä yliopistolla
– Siis teit! Lopetit koulun ja tsemppasit tosissasi pääsykokeisiin?
– Noo, joo. Mää luin koko kevään. Heti kun olin teiltä lähtenyt, niin aloitin. Oli tosi tiukat kokeet ja mää pääsin sisään just ja just. Mut pääsin kuitenkin. Et täällä mää nyt oon, Åbo Akademissa.
– Vau! Hienoa! Että nyt sitten olet siellä mihin halusit. Onnea!
– Noo. Kiitos. Mutta en mä tehnyt silleen kun sää sanoit. Tai siis neuvoit.
– Jaa. Eli mitä sitten teit?
– Noo, tai tein mä siten, että aloin heti lukemaan ja luin paljon. Mutta en mää sitä turistikoulua lopettanut kesken. Et mää painoin senkin loppuun ja nyt mää oon sieltäkin valmis.
– No sehän on vielä parempi! Miten kävi perheesi kanssa? Sitähän jännitit aika paljon, että miten vanhempasi ajattelevat, kun tulet maitojunalla harjoittelusta kotiin.
– Noo, miten sen ny sanois. Noo, isä on lääkäri ja äiti kielten ope, et kyl mää uskon, et ne on nyt musta tosi ylpeitä. Tai siis on ne ylpeitä. Et halusin vaan kiittää, et juteltiin.

Voitte arvata, että oli kirkonkylillä käynyt kauppaneuvotteluissa miten päin tahansa, niin masentuneena en untenmaille matkannut. Nostin hiljaa hattua Harjoittelijalle ja toivoin, että itsellänikin riittäisi aina rohkeus tehdä kuten sydän sanoo – eikä niin, kuin järki tai ympäristö sanelevat.

Tunnehommia – sanoi insinööriystäväni auton ostosta.

Kananuudeliwok

Tunteella se on tämäkin ruoka tehty. Ilman etukäteissuunnittelua, varsinkin tuo maustaminen. Onneksemme kaapistamme löytyy oriental-mausteita yllin kyllin aikoinaan Sri Lankaan suuntautuneen häämatkan jäljiltä. Mikäli näitä kaikkia ei omassa kaapissasi ole, niin ei hätää. Mausta rohkeasti tunteella – sillä mitä käsillä on!

AINEKSET

– 4 broilerin rintafileetä
– 2 paprikaa
– 150 g fetajuustoa
– 1 parsakaali
– 4 kevätsipulin vartta
– 300 g munanuudeleita
– öljyä paistamiseen
– keltaista currya
– paahdettua, tummaa currya
– fenkolinsiemeniä
– curryn lehtiä
– suolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Kuumenna vettä isossa kattilassa kiehuvaksi. Pilko kanat, paprika, feta, parsa ja sipuli pieniksi paloiksi. Laita wokkipannuun tilkka öljyä, kuumenna se lähes savuavaksi ja paista kanat melkein kypsiksi pannulla. Lisää kasvikset ja pyörittele aineksia tiheään. Lisää mausteet – kutakin noin teelusikallinen.
Laita nuudelit kiehuvaan veteen ja ota levy pois päältä. Odota muutama minuutti, kaada vesi pois ja valuta nuudelit esimerkiksi siivilässä. Lisää nuudelit wokkipannuun samaan aikaan pilkotun fetan kanssa. Pyörittele muutama kerta ja tarjoa kuumana.

Herkullista viikonloppua

Perjantaikokki

Videoviihdettä – Jallulla glaseerattua suppilovahverokanaa

Posted on by

Maailma muuttuu vauhdilla – tekniikka varsinkin. Monilla on hankaluuksia pysyä tahdissa mukana. Sitä ei kannata juuri murehtia, sillä näinhän on aina ollut. Uusi sukupolvi on aina edeltäjäänsä taitavampi. Muutenhan kulkisimme takaperin.

Eräs hauskimmista puheluistani on ollut, kun olen yrittänyt etänä opettaa äitiäni käyttämään tietokonetta. Lopetimme projektin yhteisestä päätöksestä varsin lyhyeen. Oma operaationsa on ollut myös videoiden ajastuksen ohjelmoinnin opettaminen – DVD-laitteen käytöstä puhumattakaan. Omat lapseni ovat jo kaksivuotiaasta osanneet ladata soittimeen lempi Muuminsa kesken iltauutisten tai laittaa läppärini DVD-asemaan oman levynsä kesken laskujen maksamisen. Välillä toivoisi jopa hieman taitamattomampaa jälkikasvua tässä asiassa.

Tekniikka ei ole pelkästään pahasta, sillä esimerkiksi muistojen tallentaminen jälkipolville on tullut mahdolliseksi lähes missä vain. Toki kännykkäkameroiden olemassaololla on myös nurja puolensa, mutta millä ei olisi. Itse kuvaan kännykälläni kaikennäköistä. Usein nappaan kännykän kouraan kuvaamista varten, kun eteen tulee joku uusi idea ja kirjoittaminen olisi liian hidasta. Myös lasten seikkailuja tulee tallennettua aivan eri tavalla, kun kamera kulkee aina taskussa. Oma lukunsa on laitteen hyödyntäminen nukutusprosessissa. Itselle on suotu laulutaitoa vähemmän kuin flunssaiselle norsulle, joten youtube auki ja 90-luvun Tenavatähdet kehiin, niin johan toimii. Konsta Hietasen vetämää ”Yleisessä saunassa”-rallia kun luukuttaa kolmatta kertaa, niin on jo usein voiton puolella! Kukapa ei siihen nukahtaisi…

Päätin tämän perjantain kunniaksi tarjoilla teille muutaman helmen kännykkäni videogalleriasta. Ensimmäinen on ehdotonta parhaimmistoa. Siitä käy ilmi varsin selkeästi pojan ja tytön erot. Pääosissa ovat omat lapsemme ja uskokaa tai älkää, näyttelijätyö on täysin spontaania. Toisen videon laitoin todisteeksi taannoiselle kirjoitukselleni, sillä väitteeni yksipyöräisellä ajelusta sai monet epäilemään Perjantaikokin laskevan luikuria.
Katsokaa ja ihmetelkää 🙂

Tytön ja pojan ero

Köyhän miehen fillarointia

Jallulla glaseerattua suppilovahverokanaa

AINEKSET
–    4 broilerin rintafileetä luulla
–    ½ pkt pekonia
–    2 dl suppilovahveroita
–    1 sipuli pilkottuna
–    2 rkl kuoretonta chevreä tai maustamatonta tuorejuustoa
–    merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Kastike
–    4 siivua pekonia
–    ½ dl *-Jaloviinaa tai konjakkia
–    2 valkosipulinkynttä
–    oliiviöljyä

VALMISTUS
Valmista täyte: paista pilkotut sipulit, sienet ja pekonit pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää sidosaineeksi chevre tai tuorejuusto.
Kastike: paista toisella pannulla pekonisiivut rapeaksi (laita kylmään pannuun oliiviöljyn ja valkosipulinkynsien kera). Kun pekonit ovat rapeat, poista ne pannulta ja kaada kuumaan pannuun Jaloviina. Kiehuta kasaan.

Laita täytettä rintafileisiin nahan alle. Laita nahan alle yksi pekonisiivu (siivuja, joita juuri paistoit kastiketta varten). Voit myös täyttää sisäosan seuraavasti. Tee fileen kylkeen pisto veitsellä ja taita veistä vasemmalle ja oikealle siten, että veitsi ei puhkaise fileetä toiselta puolelta eikä reikä suurene. Voit sormella laajentaa fileen sisään jäävää ”taskua”. Tunge täytettä myös fileen sisään tästä reiästä.

Laita fileet uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin. Paista 35 minuuttia 200 asteessa.

Kuumenna lopuksi vielä kastike ja nostele sitä lusikalla siivuiksi leikattujen kanafileiden päälle. Tarjoa salaatin ja uunissa valmistettujen lohkoperunoiden kera.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Yrttiset kana-kevätsipulivartaat – Eläimellinen juhannustarina

Posted on by

Silloin tällöin sattuu sellaista, jota ei usko, ellei itse näe. Tämä tarina on kerrottava nyt, sillä juhannuksen jälkeen luulisitte perjantaikokin hengittäneen vahingossa sateessa savuavaa kokkoa ja nähneen näkyjä.

Olen joskus kirjoittanut salanimistä ”appi” ja ”anoppi”. Olen myös tainnut mainita, että heillä on piilopaikka saaristossa, jonne perjantaikokkikin silloin tällöin vetäytyy. Jälleen kerran viime viikonloppuna suuntasimme anopin hellään huomaan. Appi tuli pihatiellä velmusti hymyillen vastaan ja pyysi meitä heti tarkastamaan hiekkarannan. Yleensä rannalla on suvun pelihimoisimpia varten kaksi jalkapallomaalia ja kasa palloja. Nyt palloja ei näkynyt, ranta oli kuin jyrsijällä ajettu ja toinen maali oli tiessään.

Tuo velmusti hymyilevä salanimi ”appi” kertoi saapuneensa saarelle päivää aiemmin ja huomanneensa rannan tuhon. Sappi oli kiehunut ja mieli oli listannut potentiaalisia tihutyöntekijöitä. Kuka kehtaa tulla saareen saakka varastamaan lasten leluja ja sotkemaan jalkapallokentän! Totuus oli selvinnyt tutkimalla hiekkaan jääneitä jälkiä. Rannalla oli käyty taistelu saariston jalkapalloherruudesta, pelaajina olivat tosin jäljistä päätelleen olleet naapurien sijaan hirvet ja peurat.

Pallot löytyivät sieltä täältä ympäri tonttia ja mikä ihmeellisintä, oli toisesta maalista revitty verkko riekaleiksi ja maali oli raahattu viitisenkymmentä metriä alkuperäiseltä paikaltaan, polven syvyiseen veteen.

Emme tiedä ottelun lopputulosta, mutta hävinneeltä osapuolelta näytti puuttuvan juhannusmieli…

Yrttiset kana-kevätsipulivartaat

Jos joskus kuuluu grillata, niin jussina. Tässä siihen maistuva vinkki neljälle.

Löydät reseptin tulostettavassa muodossa alempaa.

AINEKSET
– 4 kpl kanan marinoimattomia rintafileitä (tai esim. 8 kpl Kariniemen minuuttipihvejä)
– 1 pkt halloum-juustoa
– 1 pkt pekonia
– 4 kevätsipulia
– 1 paprika

Kastike
– 1 dl oliiviöljyä
Tuoreita yrttejä:
– kourallinen basilikaa
– kourallinen persiljaa
– vajaa kourallinen rakuunaa
– vajaa kourallinen oreganoa

– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
– 8 kpl varrastikkuja

VALMISTUS
Liota (mikäli puiset) varrastikkuja vedessä puolisen tuntia, etteivät ne pala. Puolita rintafileet (elleivät ”Minuuttipihvejä”) siten, että saat yhdestä kaksi samankokoista filettä, mutta puolet alkuperäistä ohuempina. Leikkaa sipulit, paprikat ja halloum-juusto isohkoiksi paloiksi, jotka voit pujottaa vartaaseen.

Laita yrtit ja oliiviöljy astiaan ja soseuta sauvasekoittimella.

Laita siivu pekonia kunkin broilerinpalasen päälle ja pujota vartaaseen aaltoillen. Lisää jokaiseen väliin vuorotellen paprikaa, halloumia ja sipulia. Valele vartaat yrttiöljyllä ja grillaa kypsiksi. Lisää yrttiöljyä kaksi – kolme kertaa grillauksen aikana. Tarjoa uusien perunoiden, kesän salaatin ja juhannusmielen kera.

Hyvää juhannusta

Perjantaikokki