Caprislohta ja suolakurkkuja – Elämän yksinkertaisuudesta

Sesonkiluonteisesta työstä huolimatta yritän nipistää viikon pätkän kesässä, jolloin mielessä pyörivät muutkin kuin työasiat. Ehdottomasti paras keino tähän on purjehtiminen. Kun seilaat ja navigoit, ei töitä edes pysty ajattelemaan, vaikka yrittäisikin.

Meidän purjehdusreissut alkavat aina yhden illan kestävällä istunnolla, jonka aikana selataan kodin keittokirjat läpi ja tehdään viikon menu. Arvata saattaa, että pussikeittolinjalle emme mene. Tälläkin kertaa kauppareissu ennen veneeseen astumista kesti melkein kaksi tuntia kolmen aikuisen voimin.

”Saaristomme on maailman kaunein”, hoetaan siellä sun täällä. Ja hitsi vieköön, se muuten on! Vaikka työnkin puolesta liikun jonkin verran saaristossa, niin kyllä viikko aivan omissa oloissa tuulen viemänä tuo taas mieleen, missä on maailman upein erämaa. Turun saaristossa.

Viikkoon mahtuu paljon. Kamerassa filmiä kuluu, jääkaappi tyhjenee ja matkaa taittuu. Upeita muistoja tallentuu joka päivä – toivon, että pienimmätkin purjehtijat muistavat niistä edes jotain vuosien päästä. Ehdottomiin suosikkeihin on kuulunut tänä kesänä Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvat etäiset luonnonsatamat, joissa on rannassa hiekkaa, kristallinkirkas vesi ja rantaniityillä laiduntaa lauma kesyjä lampaita. Voiko tällaista luksusta olla? Olemme merellä käytännössä katsoen yksinämme. Vastaan tulleita veneitä on viikossa ollut vähemmän kuin perävanaamme ihmetelleitä hylkeitä.

Jonain päivänä teen reissuista kirjan – keittokirjan, jonka nimeä en vielä tiedä. Kuvamateriaalia, tarinoita ja ohjeita on jo neljältä vuodelta. Tältäkin viikolta on taas kertynyt toistakymmentä reseptiä, joita teille syksyn mittaan tarjoilen. Kaikki on veneessä testattu ja isolle porukallekin sopivat. Lapsia on hankalin miellyttää. Vaikka minkälaisia herkkuja pienessä venekeittiössä taioimme, niin yliveto oli torstai-illan päättänyt lättyjenpaistohetki rantakalliolla, aivan Marskin entisen kalamajan naapurissa. Edes kermavaahtoa ei tarvittu – sokeri riitti.

Elämä on parhaimmillaan aika yksinkertaista. Ollapa taas lapsi.

Caprislohta ja suolakurkkuja

Tässä teille yksi oiva alkupala, jonka tekee vaikka veneessä. Reissulla tämä täytyy tehdä ensimmäisenä tai toisena päivänä, sillä lohi ei kauaa hyvänä säily. Varsinkin kun ruoka nautitaan käytännössä raakana.

AINEKSET
– 1 kpl lime
– 1 rkl oliiviöljyä
– Maldon-suolaa
– valkopippuria

– 400 g lohta fileenä
– 4 rkl kapriksia, pieniä
– 6 kpl cocktailkurkkuja
– 3 rkl tilliä, tuoretta
– 800 g uusia perunoita

VALMISTUS

Purista limen mehu kulhoon. Sekoita siihen öljy, suola ja pippuri. Leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi ja levitä pinnalle limeseos. Anna maustua noin vartin verran kylmässä. Leikkaa kurkut puoliksi pituussuunnassa ja levitä lohelle. Ripottele kaprikset pinnalle ja nauti. Yksinkertaista, mutta erinomaista!

Tavallisen yksinkertaista viikonloppua toivoen

Perjantaikokki

Yksinkertaisuus on tavoitteena Lyytillä myös! Lipunmyynti onnistuu myös verkossa. Tutustu!

Paistettuja jättikatkarapuja feta-melonisalaattipedillä – Lienee syytä juhlaan…

Hassua miten asiat tuppaavat kasaantumaan. Jos on kiire, niin on tosi kiire. Ja jos tuntuu siltä, että elämässä on murheita, niin sitten niitä on ihan läjittäin. Toisaalta, onneksi ainakin välillä tuntuu siltä, että myös ne mukavat asiat kasaantuvat. Että on onnea ihan roppakaupalla.

Perjantaikokki on persoonana äärimmäisen sosiaalinen. Vaimoni sanoisi, että en ole oppinut yksinolemisen taitoa. Syytän tästä aina kaksoisveljeäni, sillä seuraa on ollut kohdusta saakka. Armeija-aikanakin päädyttiin saman laivan samaan skanssiin nukkumaan – ja vielä vierekkäisiin punkkiin. Taisi olla varsinainen vitsiniekka jakamassa sijoituspaikkoja…

Seurassa on siis kivaa, enkä ole ikinä tarvinnut sen kummempaa syytä juhlien tai illallisen järjestämiseen. Syyksi riittää, että se vaan on mukavaa.

Mutta nyt on ihan aitokin syy juhlia. Itse asiassa syitä on viisi!

Ensimmäinen syy: kanssani ihan samana päivänä syntynyt kaksoisveljeni täyttää tänään vuosia. Toinen syy: kolme vuotta nuorempi pikkuveljeni tekee samoin. Heille suuret onnittelut!

Kolmas syy: eilen tapahtui asia, jota en kyllä villeimmissä kuvitelmissanikaan osannut arvata mahdolliseksi muutama vuosi sitten. Teitä perjantaireseptiläisiä on tänä aamuna kirjettä avaamassa tasan 10 223 henkeä! Että huomenta vaan kaikille.

Neljäs syy on, että saimme keskiviikkona valmiiksi erään uudistuksen, johon uskon teistä monen olevan varsin tyytyväinen. Teimme perjantaireseptille oman sivuston, jonne on koottu mm. kaikki 91 tähän mennessä julkaistua kirjettä. Sivuilla on lisäksi listattu hakusanat, joilla löydät etsimäsi raaka-aineen tai siihen liittyvän reseptin helposti. Jatkossakin saat reseptikirjeen tuttuun tapaan sähköpostiisi perjantaiaamuisin, mutta pääset selailemaan vanhoja kirjeitä myös suoraan sivustolta. Löydät lisäksi yhdellä klikkauksella vaikkapa kaikki reseptit, joissa on raaka-aineena hauki.

Sivuilla on myös ”kerro kaverille” –toiminto, jota monet ovat kaivanneet. Mikä parasta, jos ja kun unohdan jonkun raaka-aineen listasta ja saan siitä palautetta (kiitos siitä!), niin voin korjata reseptin tuolle nettisivulle. Sieltä voi siis käydä jatkossa tarkastamassa, että kuinka paljon sitä puuttuvaa kesäkurpitsaa oikein piti laittaa tai mihin se parmesaani menikään. Samaan syssyyn uudistimme tämän kirjeen ulkoasun täysin. Toivottavasti pidätte siitä! Minä ainakin pidän.

Mikä se viides syy oli? No, sen saatte päätellä ihan itse 😉

Ps. lupasin aikoinani, että paljastamme saaristolaisleipämme reseptin, mikäli tilaajia on yli 10 000. Pomoni kyseenalaisti lupaukseni järkevyyden. Liikesalaisuus, hän sanoi. Sanoin, että huoli pois – ei toteudu ikinä. Mutta kun toteutui! Saatte leivän reseptin ensi viikolla, koska minun täytyy tehdä siitä kotiuunimitoituksella oleva versio. Harva teistä kun leipoo sitä kerralla 20 kiloa.

Paistettuja jättikatkarapuja feta-melonisalaattipedillä

Tämän viikon resepti on vielä peruja perjantaikokin kesän purjehduskokkipestiltä. Nämä ruuat on testattu toimiviksi pienissä tiloissa ja rajallisella säilytyskapasiteetilla. Jättikatkaravut kannattaa ostaa jäisinä ja pitää purjeveneen tai mökin jääkaapissa vain niin pitkään, kunnes ovat sulaneet ja käyttää sitten mahdollisimman pian.

AINEKSET
– 20 jättikatkaravun pyrstöä
– 1 rkl sweet chili-kastiketta
– 400 g fetaa
– puolikas cantaloupemeloni
– puolikas hunajameloni
– 50 g pinjansiemeniä
– kourallinen herneenversoja tai rucolaa
– puoli kerää friseesalaattia tai muuta salaattia
– 3 rkl oliiviöljyä kastikkeeseen ja hieman paistamiseen

VALMISTUS
Kuori ravunpyrstöt ja poista peräsuolet (leikkaa ravunpyrstön yläpuolelle muutaman millin syvyinen viilto pitkittäin ja poista vaossa oleva tumma suoli). Huuhtele salaatti ja kuivaa se. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi ja asettele lautaselle. Leikkaa melonit ohuiksi lohkoiksi, feta siivuiksi ja lado salaatin päälle. Hienonna versot tai rucola tehosekoittimessa öljyn kanssa, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada melonien päälle. Paahda pinjansiemeniä hetki pannulla. Paista ravunpyrstöjä tilkassa öljyä, kunnes ovat punaisia. Mausta chilikastikkeella. Asettele ravut lautaselle ja koristele pinjan siemenillä.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Toast mangon ja manchegon kera – Miksi ei maanantaikokki?

Sain eilen S&A-messuilla tällaisen kysymyksen. Miksi juuri perjantaikokki? Miksi kirje ei tule maanantaina, jolloin se saattaisi piristää koko viikkoa – ei vain viikonloppua?

Olin otettu. Tarkoittihan kysymys, että kirjeitä luetaan ja ne joitain jopa piristävät. Mutta mietin myös, että miksi juuri perjantaikokki. Muistelen, että ensimmäisen kerran kun kirjeen lähetin vuonna 2005, sattui olemaan perjantai. Siksi perjantaikokki. Sattuman kauppaa.

Perjantaissa on latausta. Niin on maanantaissakin, mutta aivan erilaista. Puhutaan maanantaikappaleista. Olisivatko reseptit silloin ”maanantaireseptejä”. Tulisiko niistä ikinä hyvää ruokaa? Maanantaiaamuja kammoksutaan. Tai ainakin tällaista myyttiä pidetään yllä. Perjantaita taas odotetaan kuin veronpalautuksia. Maanantaikokin kirje olisi siis kuin mätkyt kerran viikossa. Tai parhaimmillaankin liian pieni palautus.

Mennään siitä mistä aita on matalin – ilahdutetaan silloin, kun se on kaikkein helpointa. Viisas pääsee vähemmällä 🙂

Siis: oikein iloista perjantaita, arvon lukija! Toivotan mainiota viikonloppua tämän maukkaan toast-reseptin kera. Se kuuluu vielä sarjaan ”purjeveneruoat”. Siis helppotekoiset, mutta maukkaat.

Toast mangon ja manchegon kera
Manchego on juustojen kameleontti, joka sopii miedon makunsa puolesta oivasti monen eri viinin kera. Tässä se taipuu myös mangon seuralaiseksi. Kerrassaan oivallinen toast!

AINEKSET
– 8 viipaletta paahtoleipää
– 1 kypsä mango
– 4 paksua viipaletta manchegojuustoa
– voita voitelemiseen
– 1 ruukku basilikaa
– 1 ruukku rucolaa tai rapeaa salaattia
– oliiviöljyä
– balsamicoa
– Maldon-suolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Voitele leivät voilla. Kuori mango ja leikkaa se siivuiksi. Muista, että keskellä on lituska kivi. Paahda leipiä pannulla hetki, jotta ne hieman rapeutuvat. Kokoa toast: laita leivälle juustosiivu, mangoviipaleita, basilikaa ja muutama rucolan lehti ja suolaa sekä pippuria. Paahda leipiä grillivastuksen alla (250 c) muutama minuutti – siten, että myös sisältö hieman lämpenee.

Tarjoa toastit salaattipediltä. Ripottele salaatille hieman balsamicoa ja oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria.

Helppoa, mutta herkullista!

Palautetta resepteistä
Monet huomasivat, että viime kirjeessä valmistusohjeissa mainittiin kesäkurpitsa, mutta sitä ei aineksista löytynyt. Johtuupi siitä, että halusin bruschettasta ruokaisampaa ja viime tingassa pilkoin mukaan kesäkurpitsaa. Ja unohdin tietenkin lisätä sen aineslistaan. Pahoitteluni. Kesäkurpitsaa voi laittaa ruokahalun mukaan. Itse laitoin neljälle hengelle puolikkaan pienestä keltaisesta kurpitsasta. Sen voi toki jättää poiskin.

Ensi viikkoon!

Perjantaikokki

Grillattua bratwurstia ja vuohenjuustoperunoita

Kokkaaminen purjeveneessä on helppoa, mutta se vaatii vain vähän enemmän etukäteissuunnittelua kuin kotikeittiössä. Viime kesänä kokki sai haasteen: paatin täyteen herkkusuita ja tehtävänä pitää koko poppoo tyytyväisenä viikon ajan. Purjehdusseurueen palautteen kannustamana esittelen nyt kuluvan kesän aikana muutaman viime purjehduskauden tuotoksen – ruokia, jotka valmistuvat myös pienellä uunilla ja pienissä tiloissa. Kuinka helppoja ne kotikeittiössä sitten ovatkaan!

Grillattua bratwurstia ja vuohenjuustoperunoita
Ja miksei tätä ruokaa voisi tarjota kesäisenä iltana grillijuhlissakin. Neljälle hengelle tarvitset:

– valikoiman makkaraa grilliin. Itse suosin kunnon lihaisia bratwursteja.
– hyvää sinappia (jos et tee itse, niin osta esim. Dijonin hunajaisempaa versiota).
– perunoita, esim. yksi iso Rosamunda per syöjä
– 200g vuohenjuustoa
– purkki hapankaalia
– pippuria
– suolaa
– oliiviöljyä

VALMISTUS
Laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Pese perunat ja siivuta ne n. 3 mm paksuiksi siivuiksi. Lado perunat limittäin uunipellille (mitä vähemmän menevät päällekkäin, sitä parempi). Ripottele chevreä perunoiden päälle, sinne sun tänne. Osan juustosta voit myös laittaa perunasiivujen väliin. Pirskottele perunoiden päälle vielä hieman oliiviöljyä, jauha myllystä suolaa ja pippuria ja laita uuniin n. 20 minuutiksi. Perunoista saa tulla hieman rapsakoita reunoiltaan, silloin ovat valmiit.

Grillaa tällä välin bratwurstit siten kuin vain itse parhaaksi tiedät. Purjeveneessä suosin kertakäyttögrillejä. Ne maksavat halvimmillaan euron kappale ja hoitavat homman moitteettomasti. Mutta älä grillaa kannella tai puulaiturilla, vaan lähetä joku keittiön apumiehistöstäsi rantakalliolle grillimestariksi.

Tarjoa lämmitetyn hapankaalin ja hyvän sinapin kera. Ja ehkä olutkin maistuu tämän ruuan kanssa 🙂

Hyvää kesäkokkailukautta!