Hernekeittoa postissa – Lämmin kana-feta -salaatti

Noudin pari viikkoa sitten postista hernekeittoa. Luit oikein – eli hernekeittoa postista. Se oli pakko noutaa konttorista, koska purkki ei sellaisenaan mennyt luukusta läpi ja postipoika ei ollut viitsinyt lusikoida sitä suoraan laatikkoomme. Arvostan tätä päätöstä ja hain purkin mukisematta.

Avasin paketin ja löysin sisältä varsin retron näköisen ruokapakkauksen. Mieleeni tuli kirjoitukseni ”Elintarvikemuseossa” muutaman vuoden takaa. Tällä kertaa ruoka ei ollut anopin säästämää vuosikertatavaraa, mutta pakkaus oli. Kyseessä oli Jalostajan uusvanha lanseeraus, jossa rokkaan puhallettiin mielenkiintoa lanseeraamalla retropakkaus vuosikymmenten takaa. Pöperö sisällä oli samaa kuin ennenkin.
Itse syön mieluummin itse tehtyä ja vaimonkin mielestä kyseisen talon keitto ei ole purkkihernareiden parhaasta päästä. Ruoka-arvostelu jää nyt siis tekemättä.

Mutta miksi sain hernekeittoa postista? Kirjoitin viime viikolla Hesarin ruokapalstasta ja sen velvollisuudesta pysyä puolueettomana. Ruokatoimittaja Bäcksbackallekin postipoika oli moisen säilyketölkin kiikuttanut, mutta hänpä ei kirjoittanutkaan siitä mitään. Eikä olisi saanutkaan, sillä Hesarin on toimituksellisessa aineistossaan luonnollisesti pysymään mahdollisimman puolueettomana. Kaupallinen puffaaminen tuotetasolla ilman sen kummempaa syytä syö uskottavuutta valtamedialta.

Elintarvikeyritysten markkinointiosastoilla on näemmä kyllästytty lähettelemään ruokanäytteitä isojen talojen toimituksiin ja huomattu, että on toinenkin, epävirallinen tai ”viraali”, kuten ammattitermi kuuluu, kanava kuluttajien sydämiin ja sitä kautta ostoskoriin. Nimittäin internetin vapaaehtoiset sisällöntuottajat, web-päiväkirjan eli blogin pitäjät.

Jostain olen minäkin päässyt tällaiselle listalle ja siksi siis sain hernekeittoa postista. Taidan kiikuttaa purkin mökille, niin anoppi saa sitten syöttää sen joskus ensi vuosikymmenellä epäilyttävien ruokien koekaniinilleen, eli appiukolle. Minä puolestani alan opetella ranskaa. Josko kielen vaihto blogissa parantaisi lahjuksia. Samppanjasta kirjoittelisin nimittäin oikein mielelläni vaikka viikoittain!

Hyvän hernekeittoreseptin löydät muuten täältä. Sopii erinomaisesti talveen!

Rohkea rokan syö,
Perjantaikokki

Lämmin kana-feta -salaatti
AINEKSET 

– 500 g broilerin marinoimattomia paistisuikaleita
– 1 levy Patros-fetaa (n. 150 g)
– 1 keltainen paprika
– 1 punainen paprika
– 1 punasipuli
– 15 kirsikkatomaattia
– 2 avokadoa
– 1 pieni kesäkurpitsa
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
– oliiviöljyä
– tilkka balsamiviinietikkaa
– pinnalle tuoretta basilikaa

VALMISTUS 

Leikkaa avocadot ”halki” seuraten veitsellä kiveä. Irrota puoliskot toisistaan ja poista kivi. Irrota hedelmäliha lusikalla. Halkaise tomaatit ja pilko muut kasvikset suupalan kokoisiksi paloiksi. Paista sipuleita ja kanoja hetki pannulla oliiviöljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita muut raaka-aineet uunivuokaan ja pirskottele päälle balsamicoa ja oliiviöljyä sekä mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon paistetut kanat ja sipulit. Leikkaa feta erittäin ohuiksi siivuiksi ja asettele paistoksen pinnalle.

Paista uunissa keskiosassa 200 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä ja juusto sulanut.

Herkullista talviviikonloppua!

Grillattua poron ulkofileetä ja raikas minttusalaatti – Äitinä olemisen taito

On se hieno taito, se äitinä olemisen taito! Vaikka eihän sitä ennen ymmärrä, ennen kuin on itse äiti (tai vähintäänkin isä, joka saa sitä taitoa vierestä ihailla). Itsekään en oikein äidin toimia ja vastuita ymmärtänyt, ennen kuin tulin isäksi ja huomasin, minkälaista palettia ne äidit oikein pyörittävät. Olen lasteni myötä havainnut, että jos pelkän isän panoksella mentäisiin, niin kyllä hukassa oltaisiin – ainakin meidän perheessä.

Mitä jos äitiä ei olisi? Asian tärkeyden ymmärtää usein vasta, kun se puuttuu. Lähestyvän äitienpäivän kunniaksi aloin pohtimaan, mitä meidän perheen kolmelle muulle jäsenelle kävisi, jos äiti ottaisi vaikka kolmen viikon kesäloman äidin roolistaan. Potentiaalisia uhkia tilapäisessä äidittömyydessä on helppo listata.

Kolmen viikon aikana:

– veisin väärän lapsen päiväkotiin ainakin kerran – veisin lapsen myöhässä päivittäin ja noutaisin sitäkin myöhemmin. Ainakin kahdesti unohtaisin noutaa kokonaan tai kiireessä ottaisin väärän lapsen väärästä päiväkodista – lapsilla ei olisi koskaan oikeita vaatteita päällä. Vaatteita olisi joko liikaa, liian vähän tai ainakaan ne eivät sopisi kauden väreihin – jo viikon jälkeen loppuisivat kaikilta puhtaat vaatteet (en vain ymmärrä, missä välissä äidit pyykinkin pesevät!) – kahden viikon päästä kaikki vaatteet olisivat vaaleanpunaisia. Paitsi tummat, jotka olisivat harmaita – muutamaan otteeseen unohtaisin ainakin toisen lapsen autoon tai kauppaan kauppareissulla – neljästi hukkaisin autonkin kaupan parkkipaikalle – kertaakaan en muistaisi kaupunkireissulle ottaa varavaippoja, pyyhettä, vaatteita tai muutakaan tähdellistä mukaan – kauppareissut tehtäisiin aina kahdesti, kun suurin osa tavaroista unohtui. WC-paperi olisi alituiseen loppu ja kotiin saakka kannetut vaipat väärän kokoisia – toisen viikon jälkeen ei asuntoomme mahtuisi ovesta sisään sekamelskan johdosta – meillä syötäisiin vain ”juttuja grillistä” – kesät talvet
Onneksi tätä ei pääsisi tosielämässä käymään, koska jo ensimmäisen viikon puolivälissä soittaisin mummit apuun…

Äidit, onneksi olette olemassa! Toivotan sunnuntaille kaikille arkemme sankareille erittäin hyvää äitienpäivää. Nauttikaa ja laittakaa miehet pyörittämään arkea, edes kerran vuodessa…

Grillattua poron ulkofileetä ja raikas minttusalaatti

Voi kuulostaa siltä, että valmistusmenetelmät ja raaka-aineet alkavat toistaa itseään. Viime viikolla oli lammasta ja salaattia, nyt poroa ja salaattia. Mutta niinhän se on, että kauden parhaista tuotteista täytyy ottaa kaikki irti! Kolmisen kuukautta pakkasessa riippunut poro on juuri nyt taivaallisen mureaa ja torin tuoreet salaatit puolestaan superhyviä. Pidetään grilli kuumana ja salaattilinko pyörimässä! Haudutettavien pataruokien aika tulee sitten syksymmällä.

AINEKSET

– 600 g poron ulkofileetä
– 1 punasipuli
– 1 limen mehu
– ¼ vesimeloni
– 1 paketti Patros-fetaa
– ½ purkkia mustia oliiveja
– kourallinen tuoretta minttua
– kaksi kourallista lehtipersiljaa
– tilkka oliiviöljyä salaattiin
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Pilko sipuli siivuiksi ja purista päälle limen mehu. Anna marinoitua kymmenisen minuuttia. Pilko vesimeloni, minttu sekä lehtipersilja ja sekoita keskenään. Murusta joukkoon feta ja ripottele pinnalle limemarinoituja sipuleita, merisuolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä.

Grillaa poroon kaunis pinta. Laske lämpötilaa, rouhi pinnalle suolaa ja mustapippuria. Grillaa, kunnes sisälämpötila on n. 55 astetta. Kääri folioon vetäytymään kymmeneksi minuutiksi. Tarjoa raikkaan minttu-lime-vesimeloni-fetasalaatin kera.

Erinomaista äitien viikonloppua!

Perjantaikokki

Paistettuja jättikatkarapuja feta-melonisalaattipedillä – Lienee syytä juhlaan…

Hassua miten asiat tuppaavat kasaantumaan. Jos on kiire, niin on tosi kiire. Ja jos tuntuu siltä, että elämässä on murheita, niin sitten niitä on ihan läjittäin. Toisaalta, onneksi ainakin välillä tuntuu siltä, että myös ne mukavat asiat kasaantuvat. Että on onnea ihan roppakaupalla.

Perjantaikokki on persoonana äärimmäisen sosiaalinen. Vaimoni sanoisi, että en ole oppinut yksinolemisen taitoa. Syytän tästä aina kaksoisveljeäni, sillä seuraa on ollut kohdusta saakka. Armeija-aikanakin päädyttiin saman laivan samaan skanssiin nukkumaan – ja vielä vierekkäisiin punkkiin. Taisi olla varsinainen vitsiniekka jakamassa sijoituspaikkoja…

Seurassa on siis kivaa, enkä ole ikinä tarvinnut sen kummempaa syytä juhlien tai illallisen järjestämiseen. Syyksi riittää, että se vaan on mukavaa.

Mutta nyt on ihan aitokin syy juhlia. Itse asiassa syitä on viisi!

Ensimmäinen syy: kanssani ihan samana päivänä syntynyt kaksoisveljeni täyttää tänään vuosia. Toinen syy: kolme vuotta nuorempi pikkuveljeni tekee samoin. Heille suuret onnittelut!

Kolmas syy: eilen tapahtui asia, jota en kyllä villeimmissä kuvitelmissanikaan osannut arvata mahdolliseksi muutama vuosi sitten. Teitä perjantaireseptiläisiä on tänä aamuna kirjettä avaamassa tasan 10 223 henkeä! Että huomenta vaan kaikille.

Neljäs syy on, että saimme keskiviikkona valmiiksi erään uudistuksen, johon uskon teistä monen olevan varsin tyytyväinen. Teimme perjantaireseptille oman sivuston, jonne on koottu mm. kaikki 91 tähän mennessä julkaistua kirjettä. Sivuilla on lisäksi listattu hakusanat, joilla löydät etsimäsi raaka-aineen tai siihen liittyvän reseptin helposti. Jatkossakin saat reseptikirjeen tuttuun tapaan sähköpostiisi perjantaiaamuisin, mutta pääset selailemaan vanhoja kirjeitä myös suoraan sivustolta. Löydät lisäksi yhdellä klikkauksella vaikkapa kaikki reseptit, joissa on raaka-aineena hauki.

Sivuilla on myös ”kerro kaverille” –toiminto, jota monet ovat kaivanneet. Mikä parasta, jos ja kun unohdan jonkun raaka-aineen listasta ja saan siitä palautetta (kiitos siitä!), niin voin korjata reseptin tuolle nettisivulle. Sieltä voi siis käydä jatkossa tarkastamassa, että kuinka paljon sitä puuttuvaa kesäkurpitsaa oikein piti laittaa tai mihin se parmesaani menikään. Samaan syssyyn uudistimme tämän kirjeen ulkoasun täysin. Toivottavasti pidätte siitä! Minä ainakin pidän.

Mikä se viides syy oli? No, sen saatte päätellä ihan itse 😉

Ps. lupasin aikoinani, että paljastamme saaristolaisleipämme reseptin, mikäli tilaajia on yli 10 000. Pomoni kyseenalaisti lupaukseni järkevyyden. Liikesalaisuus, hän sanoi. Sanoin, että huoli pois – ei toteudu ikinä. Mutta kun toteutui! Saatte leivän reseptin ensi viikolla, koska minun täytyy tehdä siitä kotiuunimitoituksella oleva versio. Harva teistä kun leipoo sitä kerralla 20 kiloa.

Paistettuja jättikatkarapuja feta-melonisalaattipedillä

Tämän viikon resepti on vielä peruja perjantaikokin kesän purjehduskokkipestiltä. Nämä ruuat on testattu toimiviksi pienissä tiloissa ja rajallisella säilytyskapasiteetilla. Jättikatkaravut kannattaa ostaa jäisinä ja pitää purjeveneen tai mökin jääkaapissa vain niin pitkään, kunnes ovat sulaneet ja käyttää sitten mahdollisimman pian.

AINEKSET
– 20 jättikatkaravun pyrstöä
– 1 rkl sweet chili-kastiketta
– 400 g fetaa
– puolikas cantaloupemeloni
– puolikas hunajameloni
– 50 g pinjansiemeniä
– kourallinen herneenversoja tai rucolaa
– puoli kerää friseesalaattia tai muuta salaattia
– 3 rkl oliiviöljyä kastikkeeseen ja hieman paistamiseen

VALMISTUS
Kuori ravunpyrstöt ja poista peräsuolet (leikkaa ravunpyrstön yläpuolelle muutaman millin syvyinen viilto pitkittäin ja poista vaossa oleva tumma suoli). Huuhtele salaatti ja kuivaa se. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi ja asettele lautaselle. Leikkaa melonit ohuiksi lohkoiksi, feta siivuiksi ja lado salaatin päälle. Hienonna versot tai rucola tehosekoittimessa öljyn kanssa, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada melonien päälle. Paahda pinjansiemeniä hetki pannulla. Paista ravunpyrstöjä tilkassa öljyä, kunnes ovat punaisia. Mausta chilikastikkeella. Asettele ravut lautaselle ja koristele pinjan siemenillä.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Grillattua lohta feta-jogurttikastikkeessa

Torstai on vain toivoa täynnä, mutta perjantaissa on jo selvästi lupaavampi fiilis… Kohta saa laittaa pillit pussiin pariksi päiväksi (paitsi ravintolan keittiössä:) ja ladata akkuja seuraavaa viikkoa varten. Parhaiten akut latautuvat hyvän ruuan parissa, joten alla taas vinkkejä viikonlopun ruokaostoksiin.

Grillattua lohta feta-jogurttikastikkeessa
Aineksia neljälle tarvitset seuraavasti:

– neljä isohkoa lohimedaljonkia
– maustamatonta jogurttia (ruuanlaittojogurttia tai ihan tavallista luonnonjogurttia)
– 100 g fetaa
– teelusikkallinen hunajaa
– aurinkokuivattuja tomaatteja
– persiljaa silputtuna
– suolaa
– mustapippuria myllystä

Lisukkeeksi esim. uusia perunoita keitettynä tai, kuten kuvassa, kesäkurpitsaa ja kyssäkaalia paahdettuna. Kuvan annoksessa lisukkeena myös kukkakaalipyrettä, jonka reseptin olen julkaissut jo aiemmin.

Hyvin misattu on puoliksi tehty
Aina on tärkeää valmistaa annos siten, että kaikki osaset saapuvat lautaselle kuumina ja kypsyysasteeltaan oikeina. Tässä tapauksessa esivalmistelu, eli ”misaaminen”, kuten ravintolaslangissa asia ilmaistaan, etenee seuraavasti:

Valmista kastike tekeytymään:
– murskaa fetajuusto sormilla kulhon pohjalle
– kaada päälle n. 1 dl jogurttia
– pilko aurinkokuivatut tomaatit pieneksi ja lisää kulhoon
– sekoita joukkoon hunaja, persilja ja rouhi myllystä mustapippuria
– sekoita lusikalla sekaisin. Jos kastike on liian tönkköä, lisää jogurttia. Laita jääkaappiin odottamaan.

Pilko kasvikset haluamasi kokoisiksi paloiksi. Paahda kuumalla pannulla pienen oliiviöljytilkan kanssa ”al dente”. Pidä lämpimänä.

Viimeiseksi grillaa lohi. Mausta suolalla ja pippurisekoituksella. Kokoa annos ja herkuttele!

Herkullista viikonloppua! Ja hei, kesä jatkuu vielä 😉

Ensi viikkoon!

T. Perjantaikokki