Kana-chorizosalaatti – Ihana äiti!

Äitienpäivä on aina ollut tärkeä päivä perjantaikokille. Lapsena se tarkoitti aamua, jolloin yritettiin hiipiä yhdeksän maissa (muka aikaisin…) keittiöön keittämään äidille aamukahvia ja koristelemaan kakkua. Ja aina äiti onnistui näyttämään yllättyneeltä sängyssään, vaikka samaan aikaan kätkikin epätoivoisesti aamuvarhaisella keittämäänsä kahvikupposta ja postilaatikosta haettua aamun lehteä peiton alle piiloon. Olimme ylpeitä! Olimmehan onnistuneet herättämään äidin herkullisen aamupalan kera.

Nyt äitienpäivä tarkoittaa, että yritämme kuumeisesti vajaan puolitoistavuotiaan prinsessamme kanssa keksiä lahjaa äidille ja isoäidille. Aamulla ei kuitenkaan tarvitse hiippailla sinne keittiöön, sillä kokin vaimolla on lähiseudun parhaat unenlahjat. Saamme siis keitellä kahvit ihan rauhassa 🙂

Otsikolla on muuten tarina. Yritin maanantaina kuumeisesti miettiä otsikkoa paikallislehti Turkulaisen keskiviikon etusivun mainokseen. Mainos käsitteli tietenkin äitienpäivälounasta ja -risteilyjämme. Ihmettelin, että millä keksin aiheeseen liittyvän otsikon välttäen sanahelinää.

Samalla pieni tyttäreni taapersi vaippasillaan äitinsä perässä kohti ”peuhua” (eli sohvaa) ja huusi kirkkaalla lapsen äänellä: ”IHANA ÄITI!”.

Oli totta joka sana, eikä mitään sanahelinää. Otsikko oli valmis.

Hyvää äitienpäivää ihanat äidit!

Kesäisen herkullinen kana-chorizosalaatti vaikka äidille

Viime viikolla kerroinkin, kuinka olin valinnan paikan edessä – tarjoillako teille kanasalaattia vai ahvenia. Ahvenet saitte, mutta nyt on sen kanasalaatin aika. Tee vaikka etukäteen, vie äiti brunssille luonnonhelmaan ja tarjoa kana-chorizosalaattia. Siinä lahjaa kerrakseen…

AINEKSET neljälle

– friseesalaattikerä ja Lollo Rosso-kerä tai useampiakin salaattilaatuja (nyt jos koskaan on sitten aika panostaa salaattiin – hae mieluummin lähituottajalta torilta kuin lähimarketista)
– 3 kanan rintafilettä
– 4 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja
– 50 g chorizomakkaraa ohuina siivuina
– 1 iso punasipuli
– 2 mozzarellapalloa
– kourallinen kirsikkatomaatteja
– puolikas kurkku
– 1 rkl pestoa
– 2 rkl oliiviöljyä
– Maldon-suolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Paista kanojen ”pinta kiinni” kuumalla pannulla tai grillissä. Tökkää paistomittari kylkeen ja laita 200 asteiseen uuniin kunnes sisälämpö on 70 astetta. Huuhtele salaatit ja kuivaa ne. Revi suupalan kokoisiksi paloiksi. Pilko myös tomaatit, kurkut ja mozzarellat ja sekoita salaattiin. Pilko punasipuli siivuiksi ja paista chorizon kanssa pannulla.

Kun kana on valmis, siivuta se ja asettele salaatin päälle. Kaada kuumat sipulit ja chorizot suoraan salaattiin ihan lopuksi. Idea on, että sipulit eivät lötkisty, vaan ottavat vain hieman makua chorizosta ja lempeyttä lämmöstä.

Sekoita pesto ja öljy. Kaada salaatin joukkoon. Rouhi pinnalle mustapippuria ja tarvittaessa jokainen ruokailija voi ripotella annokseensa suolaa.

Maistuu myös jäähtyneenä siellä luonnon helmassa. Hyvää ruokahalua!

Kepeän maukasta ahventa – Kevään ongelmat ovat kovin positiivisia

Talven jäljiltä muisti ikään kuin palautuu pikkuhiljaa. Muistaa taas, kuinka mahtavia suomalaiset kasvikset ja vihannekset ovat. Verrattuna tammikuisen markettivalikoiman tuijotteluun, on salaattien shoppailu torilta aivan eri maata! Talvikuukausien paukkupakkasten nuuduttamia ruukun ruhjakkeita ja kevään intoa täynnä olevia koripallon kokoisia salaatinkeriä ei voi edes verrata. Onneksi ei tarvitsekaan.

Perjantairesepti syntyy usein viikon onnistuneimmasta keitoksesta. Tällä viikolla oli perjantaikokilla kova ongelma. Kumman kahdesta hyvästä valkkaisi? Kutsuisin tätä positiiviseksi ongelmaksi. Vatsa täynnä kun on niin kovin hankala harmitella tosissaan. Kokeilkaa vaikka!

Puntarissa olivat loistava grillatusta kanasta ja auringolta maistuvista tomaateista tehty salaatti ja tuoreista ahvenista sekä kasviksista koottu ilotulitus. Molemmat maukkaita kuin mitkä, mutta päädyin tällä kertaa ahveneen. Salaatin tarjoilen myöhemmin 🙂

Kunnia ruuasta menee jälleen muuten vaimolle ja 1,5 v pikkuapurille – perjantaikokilla kun oli kiire ja vastuulleni jäi ainoastaan kalan paistaminen. Mitä tekisinkään ilman näitä upeita naisia…

Kepeän maukasta ahventa
Tämän ruuan voit koota ihan mistä kasviksista ja kaloista vain – pääasia, että kaikki on tuoretta ja veitsi on terävä – sillä pilkkomista riittää! Tässä versiossa vaimo käytti…

AINEKSET NELJÄLLE
12 ahvenfilettä
2 isoa perunaa
3 – 4 porkkanaa
2 punasipulia
1 iso kesäkurpitsa
2 valkosipulinkynttä
1 rasia siitakesieniä (tai esim. kanttarelleja pakkasesta)
1 ruukku ruohosipulia
Suolaa ja pippuria myllystä
Ruisjauhoja fileille
Voita ja oliiviöljyä paistamiseen
Tilkka sitruunamehua

VALMISTUS
Kuori perunat ja porkkanat. Leikkaa ne hieman tulitikkua paksummiksi siivuiksi (n. kolmen julienne-suikaleen kokoisiksi – kaikki kokkikurssilaiset ainakin tietävät ja voivat nyt aamukahvipöydässä pröystäillä tiedoillaan :).

Kuori sipuli, halkaise se ja leikkaa siivuiksi. Halkaise kesäkurpitsa ja pilko 1 cm paksuisiksi puoliympyröiksi. Murskaa valkosipulin kynsi. Pilko ruohosipuli pieneksi. Kaiva jauhot ja kaksi paistinpannua kaapista ja valmistaudu itse kokkaamiseen.

Kaada pannulle oliiviöljyä ja freesaa sipuleita siinä hetki. Heitä joukkoon mukaan ensiksi kovimmat ainekset, eli perunat ja porkkanat. Paista viitisen minuuttia. Sitten joukon jatkoksi kurpitsat ja sienet. Paistele vielä viitisen minuuttia ja kaada lopuksi vielä sekaan hienonnetut ruohosipulit. Mausta suolalla ja pippurilla.

Laita toiselle pannulle voita ja oliiviöljyä. Pyörittele ahvenfileet suolalla maustetussa ruisjauhossa. Paista voi-öljyseoksessa ja mausta tilkalla sitruunamehua.

Kokoa annos: kasvikset pohjalle, kalat päälle. Kevyttä, kepeää ja maukasta! Hyvää ruokahalua.

Vielä lähiruuasta
Ilokseni huomasin, Lapista palattuani ja palautteita luettani, että asia kiinnostaa. Vielä iloisempi olin, kun keittiöpäällikkömme Julien oli laittanut tuulemaan.

Uusiksi menivät toimittajasopimuksemme ja tilalle hankittiin paremmat ja lähempää. On harhaa, että hyvä ja halpa tulee aina ulkomailta. Me esimerkiksi löysimme aivan loistavan lihamestarin niinkin läheltä kuin Turun Kauppahallista. Liha on tuoretta, suomalaista ja vielä saman hintaista brassiversion kanssa. Salaatit saamme kuin saammekin legendaariselta Sorrilta Turun kauppatorilta (tämän parempia ette löydä!) ja puolen metrin makkaratkin tulevat lähialueen makkaramestarilta. Leivokset toimittaa pieni ja paikallinen leipuri – kellon tarkasti lämpiminä.

Niinhän se on, että kun on hyvä tiimi, niin on helppo onnistua. Siksi haluankin esitellä tiimimme jäseniä – näitä pieniä ja paikallisia ruokataitureita. Jos Turussa liikutte, niin käykää tutustumassa!

Terveisin

Perjantaikokki

Pienet ja paikalliset taiturit

Lihaliike Reino Jokinen
Sorrin puutarha (täällä myös loistavia reseptejä!)

Mozzarella-parmankinkkutäytteiset kalkkunarullat – Kokin hommat on niin kiireiset…

Tiesittekö, että perjantaikokkinne elää vuoden ehkä kiireisintä aikaansa. Se alkoi viikko sitten, Lapin reissun jälkeen ja päättyy syyskuun puolivälissä. Se on todella kivaa aikaa. Se on kesää!

On aika avata kesäravintolamme Vaakahuoneen Paviljonki – 500 asiakaspaikkaa, 120 iltaa yhtä soittoa (kirjaimellisesti tarkoittaen 600 tuntia musiikkia), 8000 pulloa viiniä, n. 50 000 upeaa asiakasta, 1500 kiloa saaristolaislimppua, 11 000 kiloa savukalaa, 16 000 litraa olutta ja 40 hienoa työkaveria.

Höyrylaivalla kesä tarkoittaa 1500 risteilytuntia, 400 kertaa löydettyä kultaraha-aarretta, 6000 kyläilijää Loistokarin pariskunnan luona, 24 000 erilaista annosta saaristolaistapaksia ja toivottavasti myös 26 000 entistä iloisempaa ja tyytyväistä asiakasta.

Aika iso potti kerralla nieltäväksi, eikö? No, onneksi meillä on hyvä tiimi ja neljä kuukautta aikaa, joten eikun hommiin! Vappuna se alkaa…

Aina on kuitenkin aikaa herkutella!

Koskaan ei saa olla niin kiire, etteikö henkilökohtaiseen herkutteluun olisi aikaa. Perjantaikokki suostui paljastamaan pienen salaisuuden paikallisen valtalehden toimittajalle – nimittäin henkilöllisyytensä. Mikäli satuit lukemaan Turun Sanomien Treffi-liitteen pari viikkoa sitten, niin tiedätkin jo, että alla olevat reseptit esiteltiin hieman perjantaireseptiläisiä suuremmalle lukijajoukolle. Saaristolaisuuden lisäksi on Italian keittiö kovin kokin vatsaa lähellä. Se näkyy myös tämän viikon resepteistä. Kiireen alkamisen kunniaksi tarjolla on jopa kolme reseptiä! Mukavaa kokkailua.

Reseptit ovat neljälle ja pieni varoituksen sana on paikallaan – nyt et ihan muutamassa minuutissa hommasta selviä! Varaa aikaa ainakin n. puolitoista tuntia ja aloita tomaateista. On kyllä vaivan arvoista.

Mozzarella-parmankinkkutäytteiset kalkkunarullat

600 g kalkkunan paistia
4 siivua parmankinkkua
125 g mozzarellaa
2 kpl aurinkokuivattua tomaattia
suolaa ja pippuria myllystä

Leikkaa paisti poikkisyin neljään yhtä isoon pihviin. Laita pihvi kerrallaan kelmun alle ja nuiji hellävaroin ohueksi. Varo, ettei kalkkuna hajoa. Pilko aurinkokuivatut tomaatit ja mozzarella siivuiksi. Laita jokaiselle kalkkunalle parmakinkun siivu ja jaa tomaatit sekä mozzarellat tasan kalkkunaleikkeiden kesken. Kääri kalkkunat rullalle ja kiinnitä rullat hammastikulla.

Paista pinta ruskeaksi paistinpannulla ja kypsennä uunissa 200 asteessa 25 minuuttia (tai kunnes sisälämpötila on 70 astetta).

Pekoni-persiljatäytteiset sipulit

4 isoa sipulia
½ pakettia pekonia
1 dl korppujauhoja
2 rkl oliiviöljyä
1 kananmuna
1 dl pilkottua persiljaa
2 dl raastettua parmesaania
suolaa ja pippuria myllystä.

Kuori sipulit, mutta älä leikkaa kantoja rikki. Keitä sipuleita 20 minuuttia. Jäähdytä runsaassa kylmässä vedessä 15 minuuttia ja valuta.

Pilko pekoni pieneksi ja paista pannulla. Jäähdytä. Sekoita kulhossa korppujauho, muna, öljy, persilja ja pekoni sekä 1,5 dl parmesaania. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa sipuleista kanta pois, mutta varo tekemästä isoa reikää. Leikkaa sipulin yläosaan reikä ja koverra sipulin sisuksesta 1/3 pois terävällä veitsellä. Täytä sipuli pekoni-persiljatäytteellä ja laita päälle loput parmesaanista. Gratinoi 220 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes juusto ruskistuu.

Yrtti-valkosipulitomaatit

300 g kirsikkaterttutomaatteja
5 valkosipulin kynttä
4 timjamin oksaa
4 rosmariinin oksaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria myllystä

Huuhtele tomaatit. Laita ne pienehköön uunivuokaan (jotta tomaatit ovat tiiviisti). Kaada päälle oliiviöljy. Lyö valkosipulinkynnet kuorineen veitsen lappealla sivulla rikki (avita nyrkillä) ja asettele kynnet tomaattien sekaan. Asettele yrtit väleihin ja rouhi pinnalle mustapippuria ja suolaa.

Paista 150 asteisessa uunissa n. tunti.

Palautetta viime kirjeestä
Kokin kommentit lähiruuasta saivat sen verran paljon palautetta, että en ole vielä kaikille kirjoittajille kerennyt vastaamaan. Kiitän kaikki palautteen antajia posteista ja vastailen lopuillekin lähipäivinä. Oli hienoa huomata, kuinka lähiruoka-aate koettiin tärkeäksi ja kokemukset monilla markettien valikoimista olivat samanlaiset kuin perjantaikokilla.

Ristiriitaistahan on laittaa heti seuraavana perjantaina italialaista ruokaa – vai onko! Muistakaa, että tässäkin voitte käyttää naapurikylän kalkkunaa, lähitilan tomaatteja ja torilta ostettuja suomalaisia, makeita sipuleita. Reseptin alkuperällä ei ole niin väliä – raaka-aineilla on.

Kiireistä kesää toivottaen!

Perjantaikokki

Ps. jos jaksoit lukea tänne saakka, niin olet varmasti ansainnut saada selville kuka sinulle joka perjantai kirjoittelee… vilkaise alla olevasta linkistä lehtijuttu perjantaikokista.

TS Treffin artikkeliin.