Meetvurstilla ja kevätsipulilla täytetyt silakkapihvit – Sana-arvoitus

Mikä saa alkunsa koko vuorokauden kestävän hauskanpidon tuloksena ja valmistuu yhdeksän kuukauden odotuksen jälkeen?

Annan vinkin. Sen tekeminen aloitettiin 1.9.2007 ja se on kaikkien nähtävillä 6.6.2008. Harras odotus kestää siis viisi päivää yli lasketun ajan.

Joko tiedät?

Seuraava vinkki. Näin siitä vilauksen jo viime viikon perjantaina ja näky veti hiljaiseksi. Kerrassaan hienoa ja ammattimaista jälkeä! Ihan kuin itse tehty.

Jos et vielä arvaa, niin paljastan. Ensi viikon perjantaina julkaistaan perjantaikokin ja keittiöpäällikkömme Julienin yhteinen keittokirja ”Antaa Palaa”. Sain siitä uunituoreet versiot kouraani viikko sitten ja lähellä oli, etten silloin innoissani kirjoittanut teille ylimääräistä postia, sillä niin komea siitä tuli! Suorastaan hämmennyin taittajan taitavan työn ja valokuvaajan ammattimaisuuden edessä.

Koko viikon olen niitä nyt hypistellyt ja odotellut, että pääsen kirjasta perjantaireseptiläisille kertomaan. Lähtihän se idea liikkeelle monenkin perjantaireseptiläisen kannustuksesta! Vilpitön kiitos siitä teille. Nyt on tämä projekti saatu päätökseen ja julkaisu tapahtuu ensi viikon perjantaina. Samalla alkaa kirjan kauppa. Kerron ensi perjantaina ensimmäisenä teille, mistä kirjaa voi ostaa.

Mikäs seuraavaksi perjantaikokin projektiksi? Ideoita otetaan vastaan ja jos tarpeeksi moni vaatii, niin pakkohan taas on jotain laittaa työn alle.

Alla vielä linkki Julienin eiliseen Iltalehden haastatteluun. Tällä kertaa saatte kaksi reseptiä kerralla, sillä linkin takaa löytyy Julienin ranskalaishenkinen siikaresepti.

Meetvurstilla ja kevätsipulilla täytetyt silakkapihvit

Silakkapihvit on kätevintä valmistaa uunissa ja korppujauhopaneroinninkin voi tehdä siististi pienellä kikalla. Pohjana tällä reseptillä on Antti Vahteran ja Visa Nurmen Skandimania-kirjan versio, joka on ollut myös aiemmin perjantaireseptissä (9.11.2007). Erona tässä on, että tämä on vieläkin yksinkertaisempi.

AINEKSET
– 40 kpl silakkafileitä
– 2-3 kevätsipulin vartta
– 10 siivua meetvurstia
– 1-2 dl ruiskorppujauhoja
– 3 rkl voita
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Lisukkeeksi uusia perunoita ja vihersalaattia.

VALMISTUS
Pilko meetvurstit ja kevätsipulit pieneksi. Levitä puolet fileistä nahkapuoli alaspäin leivinpaperille. Ripottele fileiden päälle pilkottu kevätsipuli ja meetvursti. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita fileiden päälle toinen nahkapuoli ylöspäin. Ripottele reilusti ruiskorppujauhoja silakkapihvien päälle. Nostele lopuksi jokaisen pihvin päälle pieni voinokare.

Paista uunissa 225 asteessa 15 – 20 minuuttia ja nauti kuumana uusien perunoiden ja vihersalaatin kera.

Lämmintä viikonloppua ja onnea kaikille viikonloppuna valmistumistaan juhliville!

Perjantaikokki

Ps. mistä tietää, että ei kannata vaihtaa alaa laulamiseen. Siitä, kun 2,5 -vuotias tytär toteaa iskän hyvänyönlaulantaa kuunnellessaan näin: ”Iskä, en jaksais enää kuunnella. Voisinpa nyt nukahtaa.”

Sinappipossua ja pekoniparsoja grillistä – Onnea iloisen perhetapahtuman johdosta!


Viime viikolla kirjoitin Loistokarillamme asuvasta pariskunnasta, jolla on saarella seuranaan Herra ja Rouva Hanhi sekä Rouva Sorsa. Molemmilla rouvilla oli vielä viikko sitten pesät täynnä munia, vaan eipä ole enää! Kävin eilen torstaina saarella ja kuulin ilouutisen. Saarella tapahtui viikon aikana kaksi onnellista perhetapahtumaa ja Loistokarin asukasmäärä kasvoi kerralla moninkertaiseksi. Tosin vain hetkeksi.

Hanhenpoikasten kuoriuduttua kävi nimittäin outo luonnonnäytelmä. Herra ja Rouva Hanhi valitsivat matkaansa vain yhden poikasen ja jättivät pesäsaarensa. Loput kolme poikasta jäivät orpoina kyhjöttämään hylättyyn pesään.

Loistokarin Ukko ja Akka seurasivat tilannetta etäältä, mutta kun 12 tunnin odottelun jälkeen ei hanhiemoa ja yhtä poikasta pesälle kuulunut, soittivat he eläinsuojeluyhdistykseen kysyäkseen onko tämä normaalia ja voiko ihminen auttaa poikasia jotenkin. Normaalistihan emo ei vastakuoriutuneita poikasia hylkää hetkeksikään. Eläinsuojelijat neuvoivat tarjoamaan poikasille lämpimän kodin pahvilaatikossa, ruokaa ja vettä sekä sopivan tilaisuuden tullen toimittamaan lapsoset eläinhoitolaan.

Kahteen päivään ei ollut Ukolla ja Akalla asiaa mantereelle, joten orpopoikaset nauttivat Loistonvartijan täyshoitolan koiranmakkara-annoksista ja merivesi-levä -juomasta kaikessa rauhassa lämpimän kakluunin vieressä. Tiistaiaamuna oli Ukon ja Akan määrä jättää hyvästit ottopoikasilleen. He pakkasivat kolme orpoa turvallisesti pahvilaatikkoon ja astuivat ovesta ulos valmistelemaan merimatkaa mantereelle.

Yllätys oli suuri, kun oven takana Ukkoa ja Akkaa tapitti kolme hanhea – Herra ja Rouva Hanhi sekä yksi heidän tuoreista poikasistaan. Olivat siis kaksi päivää kolmistaan uiskenneltuaan todenneet, että jotain puuttuu ja lähteneet hakemaan untuvikkoja takaisin emon huomaan.

Ukko ja Akka laskivat ottopoikaset pahvilaatikosta kalliolle, josta onnellinen hanhiperhe vaappui jonossa suoraan rantaan ja yhteistä perhe-elämää viettämään Airiston aalloille. Ei ole sitä hanhiperhettä sen koommin näkynyt.

On se luonto ihmeellinen. Ja saaristoluonto varsinkin.

Luitko jo Loistokarin pariskunnan haastattelun? Jos et, lue se tästä.


Sinappipossua ja pekoniparsoja grillistä

Perjantaikokki se ei pääse grillistään kesällä eroon, ei millään. No, parempi näin, sillä talvella touhussa jäätyvät näpit!

AINEKSET
– 600 g porsaan sisäfileetä
– 2 rkl sinapinsiemen-Dijonia (tai vaihtoehtoisesti jotakin mietoa sinappia)
– 3 rkl pilkottua persiljaa
– 1 valkosipulinkynsi raastettuna
– 2 rkl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

– 8-12 kpl vihreitä parsoja
– 4 siivua pekonia

VALMISTUS
Hiero porsaan sisäfileen pintaan sinappi, persilja, valkosipuli ja oliiviöljy. Rouhi pinnalle vielä suolaa ja mustapippuria. Laita liha pussiin, jonka suljet tiiviisti. Anna marinoitua muutama tunti – mielellään vaikka yön yli.

Katkaise parsoista puumainen alaosa pois. Keitä 5-6 minuuttia ja jäähdytä esimerkiksi kylmässä vedessä. Kääri 2-3 parsaa nipuksi yhdellä pekonisiivulla.

Pyyhi lihasta persiljanlehdet ja ylimääräinen marinadi. Grillaa kuumassa grillissä kaunis pinta ja laske hieman lämpöä. Grillaa, kunnes sisälämpötila on 65 astetta ja kääri folioon vetäytymään 10 minuutiksi. Grillaa sillä välin pekoniparsoja, kunnes pekoni on kypsää. Leikkaa sitten liha siivuiksi ja tarjoa esimerkiksi minttu-melonisalaatin kera.

Juhlavaa viikonloppua

Terveisin

Erään hienon miehen häihin lauantaina suuntaava Perjantaikokki

Paistettuja muikkuja, sattumasalaattia ja aїolia – Unelmien kesäduuni?

Erinomaista perjantaita, hyvä ystäväni! Pidän iloisten asioiden kirjoittamisesta. Sen lienee joku huomannutkin. Tällä viikolla halusin kirjoittaa kahdesta ihmisestä, jotka ovat saaneet minut ja monet muut iloiseksi kuluneen kuukauden aikana – useammankin kerran. Haimme maaliskuussa pariskuntaa Loistokarin saarellemme. Työtehtävä on mitä erikoisin: elä ja asu viisi kuukautta pienellä puuttomalla saarella, tyrskyjen ja tuulten armoilla ja savusta kesän aikana useampi tuhat kiloa kalaa. Ja kestitse siinä sivussa 6000 iltaristeilyvierasta. Voisi kuvitella, että työ kiehtoo vain entisiä, elämästä karaistuneita merimiehiä ja heidän pitokokkivaimojaan. Vielä mitä, me löysimme jotain ihan muuta!

Löysimme saarellemme nuorenparin Pohjanmaalta. Ikää neidillä on 19-vuotta ja herralla mahtavat 22. Työhaastattelussa vakuutuin ensi sekunnilla, mutta pitkään pohdin, miten voin palkata ”Loistokarin Ukon ja Akan” tehtäviin parikymppiset nuoret. Eihän heitä yksikään asiakas usko vanhaksi saaristolaiskalastajapariskunnaksi! Varsinkaan, kun pariskunta kommunikoi sujuvasti pohojaalaasittain…

Hiiteen ennakkoluulot! Väliäkö sillä näyttääkö kalastajalta tai osaavatko vakuuttavaa saaristosvenskaa, kun sydämet sulavat valloittavaan hymyilyyn heti ensi kättelyssä!

Pääset tutustumaan Loistokarin Ukkoon ja Akkaan tarkemmin s/s Ukkopekan kyydissä viitenä iltana viikossa. Tai voit lukea alla olevasta linkistä pariskunnan haastattelun. Siinä on sellainen pari, että asenne on kohdallaan ja pilkettä silmäkulmassa vaikka naapurisaareen jaettavaksi!

Haastattelussa Loistokarin Ukko ja Akka

Paistettuja muikkuja, sattumasalaattia ja aїolia

Nyt menee jo toistoksi, mutta perjantaikokki on armoton salaattifani! Voisin popsia kokonaisen torikojun, jos vaan lupa annettaisiin. Minkäs sitä luonteelleen mahtaa. Tämä salaatti on evoluution tulos. Vaimollani on tapana popsia tavallisesta salaatista sattumat (kurkut, tomaatit jne.) pois, ennen kuin salaatti ehtii pöytään. Ratkaisu ongelmaan: tehdään salaattia, jossa ei ole muuta kuin sattumia.

Perinteisesti muikut ovat idän herkkua, mutta aivan Turunkin läheltä, Säkylän Pyhäjärvestä, nousee erinomaisia muikkuja. Kalat voit syödä kokonaisina, mutta jotkut haluavat poistaa selkäruodin. Tyttäreni sen sijaan rouskuttelee rapeaksi paistuneet pyrstöt ”kalasipseinä”.

AINEKSET
– 24 pientä perattua muikkua
– 1 dl ruisjauhoja
– merisuolaa ja mustapippuria
– voita ja rypsiöljyä paistamiseen

Salaattiin
– ½ kyssäkaali
– 2 pientä hunajanaurista
– nippu retiisejä
– 2 kourallista pilkottuja kevätsipulin varsia
– 2 avomaan kurkkua
– paketti sinimailasen ituja
– oliiviöljyä ja Maldon-suolaa sekä mustapippuria

Aїoli
– 1 keltuainen
– 1,5 – 2 dl rypsiöljyä
– 1 rkl sitruunamehua
– 1 tl Dijon-sinappia
– 1 – 2 valkosipulinkynttä hienoksi pilkottuna
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Valmista majoneesi. Vatkaa keltuaisen joukkoon öljy. Aloita vain muutamalla tipalla ja kaada lisää öljyä pikkuhiljaa ohuena nauhana valutellen. Näin majoneesi ei leikkaa. Kun koostumus on sopiva, lisää mausteet. Jos majoneesi menee liian löysäksi, voit vatkata joukkoon lisää öljyä.

Pilko kaikki salaattiainekset suupalan kokoisiksi paloiksi (paitsi sipulinvarret, jotka leikkaat hyvin hienoiksi rinkuloiksi ja idut, joita et pilko). Sekoita ainekset keskenään ja ripottele pinnalle suolaa, oliiviöljyä ja mustapippuria.

Lämmitä pannulla reilusti voita ja rypsiöljyä (suhteessa 50/50). Pyörittele kalat suolalla ja pippurilla maustetuissa ruisjauhoissa. Paista kullankeltaisiksi ja tarjoa kuumina aїolin ja salaatin kera.

Kesä oli, kesä meni. Mutta silti huomenna on viikonloppu!

Perjantaikokki