Iloa pimeyteen – Perunasalaatti á la Mami

Olen vahvasti sitä mieltä, että vuoden paras aika on aina se päivä, jota juuri nyt elämme. Muita kun ei oikein ole. Silti vuoden pimeimpänä kuukautena on välillä mukava piristää itseään ja kullakin on siihen omat keinonsa. Minä saan valtavasti voimaa ja iloa seuratessani jälkikasvuni ennakkoluulotonta menoa ja meininkiä – satoi tai paistoi!

Olen puolen vuoden ajan tallentanut muistoja (kiitos erään lukijan kannustuksen!) heistä toiseen blogiini (www.lastenisuusta.fi), josta nyt poimin iloksenne parhaimpia. Tarinoiden sankarit ovat Julia (kohta 5-v) ja Oliver (3,5 v). Tämän perjantain blogini tarkoitus on vain ja ainoastaan nostaa suupielet astetta jyrkempään kulmaan kohti kattoa. Toivottavasti toimii!


Päivän tekijä

 

Oliver herää kuulaaseen syysaamuun, siristää silmiään auringon valaistessa taivaanrantaa ja katsoo ulos.

Oliver: Iskä, mä taioin tän päivän tuollaiseksi. Otin Julian taikasauvan, osoitin siihen mun valolla ja sit toi aurinko nousi.

Poikani, satoi tai paistoi, taiot jokaisen päivän aurinkoiseksi.


Puhelu kotiin

 

Olin parin päivän työmatkalla Lapissa. Soittelin kotiin matkalla lentokentälle. Luuri annettiin Julialle.

Julia: Moikka iskä, mä en nyt ehdi puhuu. Sain just uuden Peppi-lehden

Minä: Ai, no… ajelen tässä juuri kohti lentokenttää ja näin poroja! Haluaisikohan Oliver jutella iskän kanssa?

Julia: OLIVER!! HALUAKS SÄ PUHUU ISKÄN KANSSA POROISTA!!??

Oliver: EN!

Puhelu loppui lyhyeen…


Tiukka paikka

 

Pihalle tehtiin temppurata fillarille. Keilaportteja ja sellaisia. Oliver veti mutkat suoriksi ja radan läpi vailla sääntöjä. Saapui maaliin ennätysajassa. Jarrutti, laski jalan maahan ja totesi:

“Huh huh. Henkikulta sentään säästyi!”


Toimiko? Lisää löydät täältä www.lastenisuusta.fi

 

Mamin perunasalaatti

Mami kisaa ehdottomasti Turun parhaan ravintolan tittelistä.  Pidän sen linjasta: rehdit annokset, tuoreet raaka-aineet ja konstailematon meininki. Pari viikkoa sitten vaimo kävi siellä ystäviensä kanssa syömässä ja toi mukanaan idean seuraavaan reseptiin. Söimme tätä ruispaneroitujen haukitikkujen kera ja oli todella hyvää!

AINEKSET

– 8 isoa perunaa
– 2 kourallista neulapapuja
– kerä rapeaa friseesalaattia
– 6 – 8 isoa kaprista

Majoneesiin

– 1 munan keltuainen
– 1 dl rypsiöljyä
– 1 tl dijon-sinappia
– 1 tl etikkaa
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Keitä ja kuori perunat. Jäähdytä ja pilko suupalan kokoisiksi paloiksi.  Keitä tai höyrytä pavut, jäähdytä ja pilko pieneksi. Valmista majoneesi: vatkaa munankeltuaista kulhossa ja tiputtele alkuun tippa kerrallaan öljyä joukkoon. Kun majoneesi alkaa sakeutua, lisää öljyä ohuena nauhana. Mausta etikalla, sinapilla, suolalla ja pippurilla. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi ja pilko kaprikset pieneksi. Mausta tarvittaessa suolalla.

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja tarjoile haluamasi lisukkeen kera.

Miljardööriksi juoruilemalla – Paistettua kuhaa ja rucola-jogurtti –kastiketta

Juoruilu-sana on yltä päältä negatiivisesti värittynyt suomenkielessä. Juoruilu on akkaitten hommia. Sitä harrastetaan aitaan nojaillen ja vaihdettava tietosisältö on usein puolitotuuksia, ilkeämielisiä ja vähintäänkin tarkoitushakuisia väittämiä jostakin kolmannesta osapuolesta, joka ei paikalla ole itseään puolustamassa.

Mutta mietitäänpä uudelleen. Onko asia enää näin?

Istuin eilen eräässä kokouksessa, jonka päätteeksi eräs osallistuja kysyi minulta kaikkien kuullen: ”No, koskas muutatte Baseliin?”

MITÄ! Joku oli juorunnut minusta – oli ensi reaktioni. Tai oikeastaan juoru koski vaimoani, joka on menossa sinne työhaastatteluun. Vastailin niitä näitä ja ohitin asian, mutta jäin miettimään tiedon liikkumista nykypäivänä. Sitten suuntasin päivän jälkeen kotiin ja silmäilin tuoreinta Harvard Business Review –julkaisua, jota luen ammatillisesta mielenkiinnosta. Samoin kuin Glorian Ruokaa ja Viiniä. Lehdessä silmiini osui artikkeli, jossa juoruilua työpaikalla väitettiin hyödylliseksi. Oli pakko lukea tarkemmin!

Akateemisessa tutkimuksessa todettiin, että etenkin kriisi- ja muutosvaiheessa olevassa yrityksessä sisäiset tiedonvälittäjät, ”juorukellot” nousevat arvoon arvaamattomaan. He saavuttavat arvostusta työyhteisössä, koska he välittävät tietoa, jota johto ehkä panttaa tai ei tiedä, miten asian kommunikoisivat eteenpäin. Näiden sisäisten tiedonvälittäjien kautta liikkuu siis tietoa ylhäältä alas, mutta myös alhaalta ylös. Juoruajat, ja pakko myöntää, että titteli kalskahtaa vieläkin negatiiviselta, välittävät myös johdon suuntaan tärkeää tietoa henkilöstön mielialasta, erilaisista vaikuttajarooleista ja mielipiteistä. Entisessä työpaikassani tiedon sai leviämään nopeimmin koko henkilökunnalle, kun sen kertoi salaisuutena eräälle yleismiehellemme. Hetken päästä kaikki tiesivät asiasta. Aivan loistava kanava, kun sitä osasi hyödyntää oikein!

Tutkimuksen mukaan suuri osa juoruilusta on itse asiassa positiivista viestiä jostain kolmannesta. Tätähän voi fiksu johtaja hyödyntää esimerkiksi kehumalla kolmatta henkilöä jollekin toiselle. Saat olla varma, että juorusi kulkee kehujen kohteelle ja lämmittää kaksin verroin enemmän kuin suora palaute.

Tässä tulin muuten juuri juorunneeni vaimostani, joka on niin fiksu, että on kutsuttu ihan ulkomaille saakka usean päivän työhaastatteluun. Näetkö nyt, mitä tarkoitan?

No, kukas sillä juoruamisella on miljardööriksi saakka edennyt? Ehkä ei itse juoruamalla, mutta mahdollistamalla teknisen alustan globaalille juorupalstalle. Siis Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, joka on noussut äskettäin USA:n 35. rikkaimmaksi kansalaiseksi.

Näin maailma on muuttunut aidan vierellä roikkumisesta globaaliksi tiedonvaihdoksi. Käy vaikka katsomassa minun Facebook-sivultani, mitä juoruan tänään.

Terveisin

Juorukello – Perjantaikokki

Paistettua kuhaa ja rucola-jogurtti –kastiketta

Kalastaminen on jäänyt viime aikoina vähälle, mutta onneksi kaupan tiskiltä löysi vaimo tuoretta, suomalaista kuhaa. Kuhaa ryydittää raikas, kylmä jogurttikastike.

AINEKSETkuhaa ja jogurtti-rucola-kastike

–       4 (isohkoa) kuhafileetä
–       kourallinen rucolaa (myös basilika käy)
–       1 dl turkkilaista, paksua jogurttia
–       1 rkl hunajaa
–       voita paistamiseen
–       valkopippuria ja merisuolaa myllystä
–       lisukkeeksi esim. perunamuusia

VALMISTUS

Leikkaa kuhafileille ”pöksyt”, jolloin saat ne täysin ruodottomiksi. Valmista kastike: laita tehosekoittimeen kaikki kastikeainekset ja mausteet ja käytä hetki. Jos kastikkeesta tulee erityisen löysää, voit vielä varovaisesti lusikalla sekoittaen lisätä siihen hieman jogurttia. Tarkasta maku.

Kuumenna voi pannulla kuohuvaksi ja lisää kuhafileet. Paista kullanruskeaksi ja käännä varoen. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa kuumina kylmän kastikkeen kera.

Herkullista viikonloppua!

Haukikeitto

Hauen puolesta puhun, kunnes kieleni viedään! Hauki taipuu erittäin moneen – ja tässä se antaa kalakeitolle täysin uuden olemuksen. Suosittelen kokeilemaan!

Haukikeitto

AINEKSETHaukikeitto

– 400g paseerattua tomaattia
– ½ rkl tomaattipyreetä
– 1,5 rkl inkiväärimurskaa purkista
– pieni pala juuriselleriä
– pieni pala fenkolia
– 1 kg uusia perunoita
– pieni kukkakaali
– 4 pientä porkkanaa
– 2 rkl kalafondia
– 1,5 l vettä
– 2 dl valkoviiniä

Haukimassa

– 400 g jauhettua haukea
– 1 kananmuna
– ½ dl kermaa
– ½ dl korppujauhoja

Lopuksi

– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
– ½ sitruunan mehu
– kourallinen tilliä

VALMISTUS

Pilko kasvikset. Laita kattilaan viinin ja kalafondin kera. Anna kiehua hetki. Lisää vesi, tomaattimurska ja mausteet ja keitä kypsäksi.

Valmista haukimassa. Jauha hauki tehosekoittimessa huolellisesti. Sekoita jauhettuun haukeen kananmuna, kerma, korppujauhot ja mausteet. Muotoile massasta kahdella lusikalla pieniä pullia, jotka tiputtelet yksitellen kiehuvaan keittoon. Anna kiehua viimeisen pullan lisäämisen jälkeen muutama minuutti.

Purista juuri ennen tarjoamista vielä joukkoon sitruunan mehu ja koristele pilkotulla tillillä.