Aihearkisto: alkuruoka

Uravalinta selvillä? – Sinisimpukat merimiehen tapaan

Posted on by
Kammoan kauppakeskuksia, paitsi yhtä. Lähellemme on muutama vuosi sitten avattu Skanssi-niminen keskus, jossa minua kiehtoo se, että siellä ei koskaan ole ketään – ei ainakaan ruuhkaksi asti. Ja lisäksi siellä on aivan loistava ruokaosasto Citymarketissa. Kauppiaalle huono on tässä tapauksessa asiakkaalle hyvä.

Tyttäremme jää aina notkumaan ruokaosaston tuoretiskille ja lienee jo hurmannut kaupansedät ja –tädit ennakkoluulottomuudellaan ja innollaan. Viimeksi hän ilmoitti tiskillä kovaan ääneen, että ”nyt ostetaan iskä simpukoita ja musta tulee isona sit kokki!”

Voisin totta kai alkaa latelemaan hänelle omia käsityksiäni ravintola-alan epämukavista työajoista, keittiön kuumuudesta, jatkuvasta kiireestä ja palkkatasosta. Mutta miksi? En tietenkään usko, että uravalinta on hänellä jo selvä, sillä seuraavana päivänä hän voi ilmoittaa heppaohjelmaa katsoessaan, että hänestä tuleekin prinsessa-hevoslääkäri. Ja sitä seuraavana päivänä hänestä onkin tulossa keijukaistohtori, joka tutkii äidin laboratoriossa bakteereja. No, on hyvä, kun on vaihtoehtoja, joita pyöritellä. Pojallamme on vain yksi ura suunnitteilla. Hänestä tulee ”jäkismiäs” (lausuttuna vahvalla turunmurteella. Suom. huom: jäkismiäs = jääkiekonpelaaja).  Ehtona uraputkelle on vain ”samanlainen numeropaita, ku Ville Peltosel”. Jos joku tietää, mistä saa melkein kolmivuotiaan kokoa olevia jääkiekkopaitoja, niin vinkkiä tännepäin, kiitos…  Uskon tosin, että nurmi kun vihertää, niin uravalinta vaihtuu ”jalkkismiäheksi”.

Kevätmielellä pääsiäisen viettoon,

Perjantaikokki

Sinisimpukat merimiehen tapaan
Julia kun raahasi (ihan totta, ylpeänä kantoi jääpatjalle pakattuja simpukoita kaupassa) kotiimme puolikiloa sinisimpukoita, niin pitihän niistä kokatakin. Tyttö itse istui lieden vieressä koko ajan, sekoitti, hämmensi, maustoi ja imi tietoa itseensä. Simpukoista tuli niin hyviä, että niitä teemme toistekin!

AINEKSET– 1 kg sinisimpukoita
– 1 iso sipuli
– 2 rkl voita
– 2 dl kuivaa valkoviiniä
– 1 murskattu valkosipulinkynsi
– timjaminoksa (tai kuivattua purkista)
– laakerinlehti
– ripaus suolaa
– 1 dl persiljasilppua

Puhdista simpukat ja raaputa veitsellä niiden kuoria. Kopauta jo avautuneet simpukat pöytään. Ota talteen vain sulkeutuvat simpukat ja heitä avoimeksi jäävät pois.

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Sulata voi kattilassa, lisää sipulit ja paista pehmeäksi. Lisää viini, suola ja yrtit (paitsi persilja!). Pane simpukat kattilaan. Keitä kannella suljettuna voimakkaasti viitisen minuuttia ja sekoita simpukoita välillä. Kun simpukat ovat avautuneet, ruoka on valmista.

Annostele simpukat reikäkauhalla kuumille syville lautasille. Kaada liemi simpukoille ja ripottele persiljasilppua päälle.

Nauti rapeakuorisen vaalean leivän ja kylmän, kuivan valkoviinin kera. Maistuu muuten nelivuotiaallekin!

Nyt loppui markettisalaattien puputtaminen…

…sillä kesän varmin merkki, eli Sorrin Puutarhan sympaattinen koju ilmestyi eilen kauppatorille. Olkoot hanget valkoiset, minulla kesä alkoi nyt!

Sorrin nettisivuilta saat myös hyviä reseptejä!

Upea nainen – Viikuna-chevre –salaatti

Posted on by

Olen suonut eläissäni ihailuni vain harvoille henkilöille. Eräs näistä ihailuni kohteista on tapauksena täysin ainutlaatuinen. Hänenlaisiaan ei maailmassa montaa ole.

Tänään hänen elämässään tapahtuu jotain merkityksellistä. Jotain, joka toivottavasti johtaa vuosien kuluttua monen muunkin elämässä suuriin asioihin. Tänään hän väittelee ja valmistuu tohtoriksi. Tutkimuksensa kohteena hänellä on ollut, ei enempää eikä vähempää, rintasyöpä ja tavoitteena kehittää aihioita tulevaisuuden lääkkeille taudin parantamiseen.

Johtaa vuosikymmenen tutkimustyö sitten lääkkeeseen tai ei, niin on hän saanut aikaan jo jotain paljon suurempaa. Hän on saattanut tähän maailmaan jälkeläisiä, jotka muistuttavat hänestä niin monessa mielessä ja niin läheisesti, että heitä seuratessaan, voi kuvitella tuon upean naisen hymyn, viisauden ja luonteen parhaat piirteet jalostuneessa muodossa edessään.

Siinä, missä toiset jahkailevat ja tuumailevat, tekee hän päätöksiä. Siinä, missä muut hakevat suuntaa toiminnalleen, on hän jo matkalla. Siinä, missä toiset korjaavat eilisen virheitä, niittää hän jo huomisen satoa. Hänellä on uskomaton kyky tehdä asiat oikein jo ensimmäisellä kerralla, tehokkaasti, taidolla ja päättäväisyydellä. Ikää hänellä on vasta kolmekymmentä, mutta saavutuksina upeat piirteidensä perijät ja kohta päässään tohtorinhattu.

Perheen hänellä on aina etusijalla, eikä hän koskaan kanna töitä tai stressiä mukanaan. Me, joille ei ole vastaavaa oikeisiin aisoihin keskittymisen kykyä suotu, hämmästelemme tehokkuutta ja saattaisimme epäuskoisena tehokkuudesta luulla tuloksia jopa vilpiksi, ellemme häntä tuntisi ja tietäisi luotettavuuden sekä oikeudenmukaisuuden perikuvaksi.

Rakas vaimoni, tämä on sinun päiväsi. Kun kello ylittää puolen päivän, alkaa haasteesi, josta tiedän sinun selviävän omana itsenäsi vastaväittäjäsikin hurmaten. Olet luonnonlapsi, luontainen onnistuja ja ilon tuoja. Ja kohta myös tohtori.

Kun sinä hymyilet, niin koko maailma hymyilee kanssasi. Onnea!

Perjantaikokkisi

Viikuna-chevre –salaatti
Juhlan kunniaksi juhlallinen alkupala! Viikunat ovat herkkua, mutta maksavat Suomessa maltaita. Silloin tällöin, kun hyviä kaupasta saa, hemmottelemme itseämme muutamalla. Alla yksi loistava alkupala juhlaillallisen alku- tai väliruoaksi.

AINEKSET
–    ½ kerää romainesalaattia
–    ½ kerää friseesalaattia
–    4 viikunaa
–    4 siivua pekonia
–    ½ pötkö chevreä (100g)
–    2 rkl siemensekoitusta (pinjansiemen, kurpitsansiemen jne.)
–    Vincottoa
–    mustapippuria myllystä ja Maldon-suolaa pinnalle

VALMISTUS
Herkässä ruoassa raaka-aineiden laatu nousee esiin! Lado lautaselle lötköä salaattia ja nahistuneita viikunoita, niin annos ei kelpaa kenellekään. Pidä siis huoli, että tarjoat raikkaita, hyviä raaka-aineita. Aloita paistamalla pekonit. Laita ne kylmälle pannulle ja anna paistua kaikessa rauhassa rapeiksi puoliteholla. Nosta jäähtymään talouspaperille.

Huuhtele salaatti kylmässä vedessä ja kuivaa salaattilingossa tai lehdet irrotettuina talouspaperin päällä. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi.

Paahda siemeniä kuumalla pannulla hetki. Älä polta! Poista viikunoista kuivat varret (jos on) ja pilko kuuteen siivuun. Pilko chevre kiekoiksi.

Pirskottele salaatinlehdille tilkka oliiviöljyä, pyörittele ja nostele lautaselle. Kokoa päälle muut ainekset ja pirskota vielä vähän Vincottoa sinne tänne. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa rapeakuorisen leivän ja hyvän viinin kera.

Pelastakaa Suomen veitset! – Ruokaisa makkaramunakas

Posted on by

Parturissa on aina aikaa paneutua tutkivan journalismin helmiin. Kohdallani se tarkoittaa useimmiten Tekniikan Maailman selailua, sillä juorulehtiä en kehtaa kouraani kaapata. Tavallisena miehenä yritän lähinnä hakea juttuja testeistä, joissa jokin omistamani koje tai laite olisi pärjännyt. Se on jännä luonteenpiirre ja veikkaan sitä varsin miehiseksi ominaisuudeksi. Mitä lie hyväksyntää sitä hakee omille hankinnoilleen vielä jälkikäteenkin?

Viikolla oli taas olo, että tukka rehotti ja piipahdin parturiin. Pläräsin bongaamaani tekniikka-aviisia vauhdikkaasti, sillä kuontaloni trimmaamiseen ei hirveästi varttia pidempää mene. Katse pysähtyi sivulle, jossa esiteltiin uutta pesukonetta. Keittiötarvikejutut kiinnostavat aina.
Ilo tarinasta ei ollut pitkäikäinen, sillä sen pääaihe oli, että UPO on mennyt asentamaan uuteen pesukoneeseensa erillisen keskikorin, jota se mainostaa nimenomaan teräville keittiöveitsille. Kirosin tempun mielessäni veitsivalmistajien ja -maahantuojien puolesta. Aikamoista karhunpalvelusta UPO on tekemässä Suomen kotitalouksien tärkeimmille työkaluille.

Keittiön tärkein työkalu on terävä veitsi. Hyvin harvalla kotitaloudella veitset kuitenkaan ovat terävät. Olen huomannut tämän mm. vetämilläni kokkikursseilla, joilla suurin ihmetyksenaihe on useimmiten veitsien terävyys. Laastarit kaivetaan esiin usein jo muutaman minuutin pilkkomisen jälkeen. Peruskeittäjä kun on kotona tottunut, että veitsestä ei haavaa tule ja tomaattiin pitää ensiksi pistää reikä, jonka jälkeen sitä sitten sahaillaan siivuiksi ja toivotaan, että sisus ei hirveästi tursoile pihalle. Moni valitseekin mielellään sahalaitaveitsen, koska sillä nyt ainakin sahaamalla saa tulosta aikaiseksi.

Kursseilla käytämme Heirolin edullisinta peruspuukkoa, joka maksaa ehkä puolet Fiskarsin tai jonkun muun Suomibrändipuukon hinnasta. Hinnasta terävyys ei aina ole kiinni, vaan veitsen hoidosta. Tärkein hoito-ohje on, että älä pese veistä pesukoneessa, vaan aina heti käytön jälkeen harjalla ja astianpesuaineella. Kun sen vielä muistaa kuivata keittiöpyyhkeellä ja säilyttää veitsitukissa, niin veitsi pysyy terävänä vuosia.

En ole tehnyt tieteellistä tutkimusta pesukoneen tylsyttävästä vaikutuksesta, mutta vahva empiirinen näyttö teorian tueksi löytyy. Vaakahuone-ravintolamme keittiössä veitsien tiskaaminen koneessa päättyi kuin seinään, kun yleiset veitset keittiöstä poistettiin ja joka kokilla oli omat nimikkopuukot. Jännä juttu, eikö vain? Yksi asia on kiistaton: eivät ne veitset pesukoneessa ainakaan teroitu!

Pitäkää tärkeimmistänne hellää huolta,

Perjantaikokki
Ruokaisa makkaramunakas

Munakkaat ovat loistavia lounasruokia talven hiihtopäiviin. Munakkaan täytteen voit rakentaa omien mieltymystesi mukaan ja hyödyntää vaikka edellisillan tähteitä. Makkara toimii aina!

AINEKSET

– 8-10 isoa kananmunaa
– 4-6 makkaraa (bratwurstia, nakkeja jne.)
– 2 keltasipulia
– 2 tomaattia tai yksi punainen paprika
– 1 dl kermaa
– 2 dl mozzarellaraastetta (tai esim. Oltermannia raasteena)
– 2 rkl voita paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Pilko sipulit siivuiksi ja kuullota ne pehmeiksi miedolla lämmöllä voissa. Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa ja lisää kerma sekä mausteet. Pilko makkarat ja tomaatit tai paprikat pieniksi ja lisää pannulle sipulien kanssa. Paista hetki. Kaada joukkoon munamassa. Pidä levy miedolla ja siirtele munamassaa lastalla kohti keskustaa, kunnes se alkaa olla hyytynyt. Kuorruta munakas juustolla ja odota, että juusto sulaa. Paksu munakas kannattaa valmistaa korkeareunaisessa pannussa miedolla lämmöllä ja laittaa loppuvaiheessa vaikka kansi päälle, jotta massa kypsyy tasaisesti.

Tarjoa maukkaan leivän kera. Ja sitten taas ladulle!