Ei syntynyt reseptiä ei…

…sillä perjantaikokki vietti keskiviikon ja torstain välisen yön aivan muissa puuhissa. Perjantaikokin perheeseen syntyi nimittäin torstaina aamutuimaan jotain paljon tärkeämpää kuin perjantairesepti! Syntyi poikavauva, terve tuhiseva nyytti, joka vei kyllä huomion kokkaamiselta ja kaikelta muulta vähemmän tärkeältä.

Sen sallinette, tämän kerran. Ei toistu ainakaan joka vuosi.

Sananen naisista ja tiimityöstä

Moni perjantaireseptiläinen lienee aikojen saatossa huomannut, että perjantaikokkihan itseasiassa ratsastaa täysin vaimonsa innovaatiokyvyn varassa. Suurin osa oikeasti hyvistä resepteistä on lähtenyt vaimoni ideoista liikkeelle. Homma on tiimityötä. Toinen saa idean ja toinen tietää miten se valmistetaan. Sitten porukalla laitetaan hihat heilumaan ja herkut ovat pöydässä tuotapikaa. Tulevaisuudessa vielä nopeammin, kun meillä on jo kaksi pientä apulaistakin 🙂

Tiimityönä se siis käy sutjakkaasti. Mutta mitä, kun yksi on joukosta poissa? Ja jos puuttuva lenkki on vaimo, niin ei tiimille hyvää seuraa.

Sain viettää valvotun yön jälkeisen torstain reilu puolitoistavuotisen tyttäreni kanssa ihan kahdestaan ja kyllä perjantaikokkia vietiin. Pikkuprinsessa tietää tarkalleen mistä narusta vetää, että saa tahtonsa läpi. Ja kun päivä painuu, on koti sekaisin, perjantaireseptit tekemättä ja ruokaakin on laitettu vain vasemmalla kädellä. Ja takki tyhjä. Että millä ilveellä ne naiset sen oikein tekevät? Niin helpon näköisesti ja hallitusti. On ne ihmeellisiä!

Tule pian kotiin vaimo!

Terveisin

Perjantaikokki

Viinivinkki

Olin torstaille suunnitellut kokkaussession, jonka tuloksena tähän kirjeeseen tarkoitetun reseptin piti syntyä. Sessio jäi pitämättä ja pahoittelen, että en sattuneesta syystä viikonlopun ruokavinkkiä voi antaa. Mutta sen sijaan annan teille viinivinkin, joka sopii niin arkeen kuin juhlaankin – aina kun jotain juhlan arvoista tapahtuu. Silloin ainoa oikea vaihtoehto on samppanja! Sitä kokkikin nyt korkkailee ja linkin takaa löydätte mielimerkkini.

Kippis ja ensi perjantaiseen!

Kun on syytä juhlaan…

Lohiburgerin ja Toast Skagenin maistuva yhdistelmä – Kielimuuri

Arvatkaa mitä! Nyt iski inspiraatio. Viime vuonna, alkutalvesta, kokosimme perjantairesepteistä keittokirjan ja sen tekeminen oli kivaa. Myönnettäköön, että se oli kirjanen, eikä kirja. Mutta kansien väliin koottuja reseptejä siinä kuitenkin oli. Ajattelin, että kyllä yksi keittokirja elämässä riittää. Varsinkaan kun en ole kokki laisinkaan. Perjantaikokki sentään – onneksi ei maanantaikokki.

Jotenkin homma jäi kuitenkin mietityttämään. Vieläkös sitä tekis kuitenkin yhden keittokirjan… Heitin idean ranskalaiselle keittiöpäälliköllemme, Julienille (pitihän yksi keittiöammattilainenkin saada projektiin mukaan) ja hän innostui toden teolla. Homma oli siis sovittu ja taas oltiin korviamme myöten uudessa projektissa. Ihan kuin sitä vapaa-aikaa olisi jotenkin liikaa. Sovimme, että kirjasta tulee meidän näköinen. Siinä saattaa olla juhlallisia illallisia ja heti seuraavalla sivulla tavallista arkiruokaa. Siis sellaista, mitä itsekin teemme.

Julien tuli kuitenkin luokseni parin päivän päästä hieman mietteliäänä ja pohti ääneen, kannattaako sellaista keittokirjaa sittenkään tehdä. Ihmettelin syytä epäilyyn. Julien oli ranskalaisella päättäväisyydellä marssinut palaverin jälkeen pääkirjastoon ja etsinyt teoksia hakusanalla ”keittokirja”. Tulos oli lamaannuttava. Keittokirjoja oli hyllymetreittäin! Julien kysyikin, että voisimmeko tehdä kirjan jostain muusta ruokalajista kuin keitosta, kun juuri siitä lajista suomalaiset tuntuvat tykkäävän…

Lohiburgerin ja Toast Skagenin maistuva yhdistelmä
Viime aikoina on ollut kiittäminen vaimoa ruuasta ja taas on sen aika. Sillä aikaa kun perjantaikokki suunnittelee uusia projekteja pää pilvissä, pitää vaimo perheen ruuassa ja jalat maassa. Tällaista sain tällä viikolla.

AINEKSET
– 500 g lohifilettä
– neljä sämpylää
– 1 dl katkarapuja
– 0,5 dl majoneesia
– pari kevätsipulin vartta pilkottuna
– 1 tlk dijon-sinappia
– salaatinlehtiä
– yksi tomaatti siivuina
– neljä siivua juustoa

VALMISTUS
Sekoita majoneesi, katkaravut, dijon-sinappi ja pilkotut kevätsipulin varret kastikkeeksi. Leikkaa lohifile neljään yhtä suureen palaan. Grillaa tai paista lohi pinnalta rapeaksi ja sisältä n. 50 asteiseksi. Paahda sämpylät ja kokoa hampurilainen.

Olemme muuten todenneet leivän ratkaisevaksi muuttujaksi hampurilaisissa. Useiden kokeilujen jälkeen löytyi voittaja, nimittäin perunasämpylä. Ainakin Turun seudulla on myynnissä Veraisen perunasämpylää, joka toimii aivan älyttömän hyvin hampurilaisissa. Kannattaa kokeilla!

Viinivinkki
Tämän burgerin seuraksi kaivattiin hieman ryhtiä viiniin ja siksi päädyin chardonnayhin. Viini sopi ruualle oivallisesti ja kehtaan suositella!

Lisätietoa viinistä ALKOn sivuilla

Hyvää ruokahalua ja ensi viikkoon!

Perjantaikokki

Grillattua lohta herkkusienipedillä, varhaisperuna-pekonipaistos – Puolivälin krouvissa ollaan

Olen aina ihmetellyt puolivälin krouvia. Tarinoissa se on jotenkin aina osattu sijoittaa tarkalleen päähenkilön matkan puoliväliin. Miten olikin osannut olla niin kaukaa viisas kapakoitsija, että ennusti etukäteen sen, missä kulloinkin puoliväli sijaitsee. Puoliväli kun tuntuu pitkällä matkalla olevan se ainoa oikea kohta pitää tauko. Puolivälissä ollaan jo hitusen henkisesti voitolla ja kaikki talsitut lisämetrit tuntuvat vievän kohti päämäärää entistä vauhdikkaammin. Puolivälissä on myös aina hetki aikaa tuumata mennyttä ja suunnitella tulevaa.

Tavallaan olemme mekin Ukkopekalla ja Vaakahuoneella puolivälissä. Tosin perjantaikokin puolivälin krouvi löytyi ihan omasta olohuoneesta, eilen illalla. Kymmenisen viikkoa on sesonkia takana ja toinen mokoma edessä. Meillä tosin puoliväli tarkoittaa, että vauhti vain kiihtyy. Keikkakalenterimme täyttyy Vaakahuoneella kokoajan yhä nimekkäämmistä esiintyjistä (viimeisin kiinnitys on Pori Jazzeillakin esiintyvä Mo Lasses Women’s Brass Band New Orleansista!) ja heinäkuu viimeistään lastaa laivan iloisilla lomalaisilla.

Tauko puolivälin krouvissa on siis ohitse. Käärimme hihat ja huhkimme loputkin kymmenen viikkoa!

Tervetuloa katsomaan, että jaksetaanko 🙂

Grillattua lohta herkkusienipedillä, varhaisperuna-pekonipaistos
Sillä aikaa kun perjantaikokki syventyi puolivälin krouvissaan tulevan pohdiskeluun, valmisti ihana vaimoni aivan käsittämättömän herkullisen ruoan. Kyllä mun vaan kelpaa!

AINEKSET
– 4 isoa (niin isoa kuin löydät) herkkusientä
– 10 pientä uutta perunaa
– neljä siivua pekonia
– 600 g lohifilettä ruodottomana
– 1 prk smetanaa
– 1 dl isoja katkarapuja
– 10 kirsikkatomaattia
– kolme kevätsipulin vartta
– suolaa ja pippuria myllystä
– rypsiöljyä paistamiseen

VALMISTUS
Pilko kirsikkatomaatit puoliksi ja laita n. 150 asteiseen uuniin kuivumaan kymmeneksi minuutiksi.
Pilko raa’at perunat neljään osaan. Paista niitä kohtalaisessa öljyssä keskilämmöllä, kunnes pinta on rapea ja ne ovat lähes kypsiä sisältä. Pilko pekoni ja lisää pannulle. Paista, kunnes pekoni on rapeaa.

Jäähdytä tomaatit ja laita ne pieneen kulhoon. Anna jäähtyä hetki. Kaada päälle katkaravut sekä pilkottu kevätsipuli. Lisää joukkoon smetana ja sekoita. Pidä kylmänä.

Leikkaa herkkusienistä pyöreitä, paksuhkoja siivuja (n. neljä per sieni). Kuumenna parilapannu kuumaksi. Paahda herkkusieniä hetki, että saavat väriä, mutta eivät mene lötköksi. Paista lopuksi lohi rapeaksi pinnalta ja jätä sisältä hieman roseeksi (sisälämpötila mittarilla 50 astetta).

Kokoa annos ja herkuttele.

Viinivinkki
Kuten viime viikolla kerroin, sain vastuullisen tehtävän. Eli löytää n. kolmenkymmenen viinin joukosta hyviä ehdokkaita kullekin perjantaireseptille. Olen ahkeroinut tämän tehtävän parissa, niin kuin vain muut asiat sen ovat mahdollistaneet. Vastuu painaa hartioita, mutta onneksi tehtävä on noista työasioista ehkä sieltä mukavimmasta päästä 🙂

Olen tälle viikolle bongannut kevyen, italialaisen punaviinin. Miksi punaista kalalle? Koska lohi on tuhti kala ja perunoita maustaa pekoni, joten punaviini sopii ruualle loistavasti. Mitään suun räjäyttävää pihviviiniä en tälle ruualle kuitenkaan suosittele, vaan Pasquan Bardolino Classico toimii keveänä ja tasapainoisena oikein hyvin. Suosittelen! Hintakin hellii mieltä, sillä pärjäät alle seitsemällä eurolla!

Lisätiedot viinistä

Herkullista perjantaita!

Terveisin

Perjantaikokki