Perjantaikokin joulutori avattu! Myynnissä mm. uudet veitseni! Tutustu.
Keskustelimme kuluneella viikolla säästä. Mistäpäs muusta. Alkuviikosta lumimyrsky meni yli eteläisen Suomen ja nyt paukkuvat ennätyspakkaset marraskuussa. Totesin, että mitä sille globaalille lämpenemiselle nyt oikein tapahtui?
Eräs keskustelija huomautti, että kyse on sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, joka on osa ilmastonmuutosta. Toinen, vanhemman polven edustaja sanoi, että onpas mukavaa, kun taas on samanlaisia kesiä ja talvia kuin lapsuudessa. Ota siitä sitten selvää, että mihin nämä säät tästä menevät!
Itse olen nauttinut aina sään ääri-ilmiöistä. En tiedä mikä siinä on kiehtonut, mutta mitä kylmempi on ollut, niin sitä innokkaammin olen hinkunut ladulle kokeilemaan suksen luistoa. Myrskytuulella on upeaa mennä rantaan katsomaan tyrskyjä ja huippuhelteellä heittää fillarilenkki. Sain tosin kirjaimellisesti nenilleni viime talvena Pyhällä, kun lähdimme kokeilemaan luistelusuksen luistoa mittarin näyttäessä -35 astetta. Muuten oli lämmin, mutta nenänpää meni valkoiseksi kilometrin hiihdon jälkeen. Ymmärsin, että rajansa kaikella ja käännyin takaisin. Se suksi ei muuten luistanut, vaan piti.
Olen kertonut aiemminkin ”klaanimme” perinteisestä kalareissusta, joka on vain suvun miehille tarkoitettu. Usein se on sijoittunut lokakuulle ja joskus on silloinkin kalasteltu t-paidat päällä. Tietynlainen ääri-ilmiö sekin. No, tänä vuonna kalareissu alkaa parin tunnin päästä. Meri on edelleen auki, mutta lunta ja pakkasta on kuin tammikuussa. Odotan tätä ääri-ilmiöelämystä innolla! Pakkasta toistakymmentä astetta, avovesi ja virvelikalastus. Ei ihan jokapäiväinen juttu. Jos tulee kylmä, niin paljussamme on lämpöä 37 astetta. Ei paha! Laitan ensi viikolla kuvia ääri-ilmiöiden saaristosta.
Äärioloissa myös varusteilla on merkitystä. Lapsesta saakka olen tottunut pitämään varusteista ja välineistä huolta, sillä inhoan kertakäyttökulutusta. Ala-asteikäisenä harrastimme kaksoisveljeni kanssa iskukoukkukalastusta, mutta kairan puutteessa käytimme reikien tekemiseen rautakankea. Se söi talvihanskoihin reikiä aikamoisella tahdilla. Koska hanskat olivat lempihanskani, niin ompelin niihin itse aina paikkoja. Lopputalvesta hanskat olivatkin jo paljon ostohetkeä paksummat ja lämpimämmät!
Välineillä on merkitystä myös keittiössä ja minulta usein kysytään vinkkejä. Yksi syy tämän blogin myöhäiseen ilmestymisajankohtaan on se, että halusin rakentaa Perjantaikokin Joulutorin täysin valmiiksi ennen lähettämistä.
Perjantaikokin joulutori 26.11. – 10.12.2010
Joulutori on sivuillani tänään avattu ostospaikka, jonne olen kerännyt rajatun valikoiman omia suosikkivälineitäni. Kaikkea on rajattu määrä ja myynnissä vain rajoitetun ajan. Torilta löydät joululahjoiksi mm.
– upouudet Perjantaikokki-veitset – Perjantaikokki-paistinpannut – käsittämättömän tyylikkään keittiövaa’an – ja muita suosikkejani
Äärimmäisin perjantaiterveisin,
Perjantaikokki
Katkarapu-sitruunarisotto ja paistettua kampelaa
AINEKSET
Risotto
Lisäksi
– 8 kampelafileetä – 1 dl vehnäjauhoja – ½ sitruunan kuori raastettuna – voitaMerisuolaa ja mustapippuria myllystä
VALMISTUS
Pilko sipulit sekä sellerit ja kuullota niitä riisin kera paksupohjaisessa kattilassa voissa.
Lisää kalalientä n. 1 dl kerrallaan. Tärkeää on, että lientä lisätään vähitellen erissä aina edellisen lisäyksen imeydyttyä.
Lisää lopuksi sitruunan mehu, raastettu sitruunan kuori ja kuoritut katkaravut sekä turkkilainen jogurtti. Sekoita ainekset keskenään ja anna tekeytyä sen aikaa, kun paistat kalat.
Laita lautaselle vehnäjauhoja, joiden joukkoon sekoitat sitruunan kuoren, suolaa ja pippuria. Pyörittele kampelafileet jauhoseoksessa ja paista kullanruskeiksi kuohuvassa voissa. Tarjoile heti risoton ja sitruunasiivujen kanssa.
Herkullista viikonloppua!
Perjantaikokin blogi 