(Juttua editoitu 18.3.2014 klo 16.30, sillä niin moni epäili tätä vitsiksi. Lisäsin kuvia tarkastusraportistamme. Valitettavasti ei ollut vitsi.)

Meillä on todella kiva firma. Ainakin omasta ja työntekijöiden mielestä. Meininki on tosi rento ja kun kysyy, että mikä työssä Lyytissä on parasta, niin vastaus on usein:

”porukka, rentous ja vapaus.”

Suurin osa tekee töitä hyvin säännöllisesti klo 9-17 ja käy välillä lounaalla, pitävät kahvitaukoja tai pelaavat pöytäjalkapalloa. Kukin ihan oman fiiliksensä tai työtilanteensa mukaan. Siten kuin itselle (ja asiakkaalle) on parasta.

Toisinaan päivä venyy, varsinkin jos on reissutyötä. Liikenne ei aina kulje aikataulussa ja joskus (harvoin) pitää jokin kiireellinen asia hoitaa vielä saman päivän aikana. Jos päivä on venynyt, niin sitten seuraavaa tai sitä seuraavaa voi vastaavasti lyhentää.

Kyseessä on mahtava systeemi, joka perustuu luottamukseen, yhteishenkeen ja myös siihen, että meillä yrittäjillä ei ole mitään tarvetta itsekään esittää 12-tuntisia päiviä painavia työn sankareita. Meillä on siis hyvä fiilis!

Tai oli. Meillä kävi nimittäin työsuojelutarkastaja ja kävi ilmi, että olemme lähes rikollisia. Saimme kehotuksen, jota voidaan tehostaa huomautuksella ja tarvittaessa uhkasakolla.

MEILLÄ TYÖNTEKÖ ON VAARALLISTA JA LÄHES LAITONTA!

Näin siinä kävi. Varsinais-Suomen vuoden nuoren yrittäjän firma (vuosimallia 2013) onkin Yksi Vaarallisimmista ja Laittomimmista Työpaikoista 2014.

Valitettavasti en itse ollut tarkastuksessa paikalla, mutta sain raportin käsiini. Kaksituntisessa tarkastuksessa käytiin läpi raportin mukaan seuraavia asioita:

”Työterveyshuollon järjestäminen, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, yleissitovan työehtosopimuksen noudattaminen, työhön perehdyttäminen ja opastus, määräaikainen työsuhde, työnteon keskeiset ehdot, työntekijöiden ylityökertymät, palkkalaskelman antaminen, vuosilomakirjanpito, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, psykososiaalinen kuormitus, työsuojelupäällikön nimeäminen, työsuojeluvaltuutetun nimeäminen, työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö, työsuojelutoimikunta, työsuojeluvaltuutetun oikeus saada koulutusta ja työsuojelupäällikön valmiudet tehtävien hoitoon. ”

Raportissa todetaan myös, että muilta osin meitä ei tarkastettu ja työpaikalla voi olla epäkohtia, jotka jäivät nyt löytymättä. HAH! Onnistuimmeko me piilottamaan jotain, vaikka kaksi tuntia tarkastettiin toimistoamme?

Eniten noottia saimme siitä, että olemme liian joustavia. Meidän on jatkossa otettava kellokorttijärjestelmä käyttöön. Se, että jokin asia perustuu vain luottamukseen tai hyvään yhteishenkeen ei suomalaiseen suojeluyhteiskuntaan istu. Täytyy olla järjestelmä. Ah, ihana kellokortti, tervetuloa meidän firmaan!

Lisäksi meidän tulee jatkossa laatia työvuorolista. Luulin päässeeni eroon tuosta helvetistä ravintola-alan taakse jätettyäni, mutta ei.

”Työnantaja ei ole laatinut työpaikalle jokaista työntekijää koskevaa työaikalainsäädännön mukaista työvuoroluetteloa.

Työnantajan on laadittava työpaikalle työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojan ajankohdat. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.”

Eilisessä aamupalaverissamme, jossa tätä kävimme läpi, eräs työntekijämme kysyi, että eikö se muka riitä, että kalenteriinsa merkkaa koska on lomalla? Kyllä, se riittäisi minulle ja se riittäisi työntekijälle, mutta ei työsuojeluyhteiskunnalle. Minun tulee laatia lista, jossa mainitaan joka ikiselle arkipäivällä (pl. lomat ja arkipyhät) jotenkin näin:

9.00 työvuoro alkaa.

10.30 pakollinen kahvitauko. Saanee pelata pöytäjalkapalloa, jos haluaa.

10.45 työ jatkuu

12.00 lounastauko

12.45 työ jatkuu

14.00 pakollinen kahvitauko. Saanee pelata pöytäjalkapalloa, jos haluaa.

17.00 työ päättyy

En ole varma, tuleeko mahdollinen aikataulumuutos kahvi- tai lounastaukoon hyväksyttää työsuojelutarkastajalla vai voidaanko muutoksesta sopia ihan firman sisällä työntekijän, työnantajan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä neuvonpidossa. Toivon tätä jälkimmäistä, kevyttä neuvottelukierrosta, jotta homma ei mene byrokraattiseksi. Lounastauon alkaminenhan saattaa elää tällaisessa villissä ja kontrolloimattomassa työympäristössä helposti vartillakin suuntaan tai toiseen.

Luonnollisesti vastuuntuntoisena yrittäjänä tunnen erittäin suuren piikin sydämessäni. Olen riistänyt työntekijöitä kellokortittomalla elämällä. Olen vaarantanut heidät päivittäin, koska emme ole ajoissa perustaneet työsuojelutoimikuntaa, nimenneet työsuojeluvaltuutettua sekä hänelle kahta varavaltuutettua, tarkkailleet työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja tarjonneet hänelle työsuojelukoulutusta. Emme myöskään ole ”riittävän järjestelmällisesti tunnistaneet työajoista (klo 9-17), työtilasta (toimisto, ylin kerros, kattoterassi, näkymä Blankoon), muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä. Siis mitä!?

Hyvä asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme. Olemme lopettaneet työnteon ja keskitymme jatkossa työsuojelun toimenpiteisiin. Pyydän anteeksi työntekijöiltäni aiempaa, laitonta ja täysin asiatonta kohteluanne. Onneksi pykäläyhteiskunta pelastaa ja pian teemme kaikki töitä työvuorolistan mukaisesti vailla liiallista kuormitusta kellokorttien kilinän varmistaessa psykosomaattisen tasapainomme.

Kirjoittaja piti itseään aikaisemmin hyvänä yrittäjänä

Raportti päättyy kannustavaan tekstiin varsin mallikkaan yritystoiminnan jatkamisesta.

Ps. emme näemmä ole yksin. Kumpi elää ajassa, pienet peli-, softa-, it- ja viestintäfirmat vai työsuojelukulttuurimme?

Turun Sanomat, 18.3.2014