Rosvopaisti

Rosvopaistikuoppa – mittatikkuna ja kaivajana Oliver

Mökkimme maasto on ideaali rosvopaistin valmistamiseen. Hiekkapohjaiseen maastoon saa helposti tehtyä kuopan, hiekka varaa hyvin lämpöä ja kuopan ympäriltä on helposti putsattavissa pieni alue aluskasvillisuudesta maastopalon välttämiseksi.

Silti paistin tekeminen on vuosikausia ollut haaveilun ja puheiden tasolla. Kunnes viimeviikolla päätimme ryhtyä toimeen! Anoppi kantoi kauppahallista reilun kolmen kilon palan Entrecote-lihaa. Lihaksi olisi kyllä käynyt halvempikin pala – oikeastaan melkein mikä liha vain. Ideanahan on pitkä haudutus – sekä tietenkin ulkoilman ja odotuksen nostattama ruokahalu.

Toukokuinen helatorstain helleviikonloppu suosi projektiamme ja kangasmetsässä oli niin kuuma, että tuli mieleen, mihin me sitä uunia tarvitsemme. Mutta uunin teimme. Alla mallia meidän versiostamme.

Uuni on valmis ja tulet tehty

Rosvopaistiuuni

Yksinkertaisimmillaanhan rosvopaistiuuni on vain kuoppa, jonka pohjalla on kiviä. Meillä sattui olemaan pihakivetyksestä ylijääneitä liuskekiviä, niin käytimme niitä. Saimmekin aikaiseksi todellisen maanalaisen uunin!

  • Ensiksi kaivetaan kuoppa. Noin puoli metriä syvä ja saman verran leveä
  • Sitten kuoppa vuorataan pohjalta ja laidoilta kivillä
  • Tämän jälkeen kuopassa pidetään tulta muutaman tunnin ajan

Mausta ja pakkaa liha

Liha maustetaan tunkemalla siihen valkosipulinkynsiä, hieromalla pintaan suolaa,

Rosvopaisti uunin pohjalla

pippuria ja haluamiasi yrttejä. Sitten liha kääritään tiukasti leivinpaperin. Tämän jälkeen lihan päälle vedetään useampi kierros foliota. Ulommaksi tulee litimäriksi kasteltu paksu sanomalehti. Me teimme ruokaa tärkeille ihmisille, eli itsellemme, joten käytimme Financial Timesia, mutta muutkin sanomalehdet käyvät. Väittävät, että saaristossa tulisi käyttää Åbo Underrättelsiä aidon paistin tekemiseksi, mutta sitä emme tähän hätään saaneet mistään.

Lisäksi paistin voi kääräistä kanaverkkoon nostamisen helpottamiseksi. Me vedimme muutaman kierroksen rautalankaa ja se toimi.

Paisti uuniin

Kun uuni on kuuma, poistetaan hiilet pohjalta. Paisti lasketaan uunin pohjalle ja

Rosvopaisti alla ja tulet päällä

päälle kasataan hiekkaa, tai kuten me teimme, suljimme uunin kannen yhdellä liuskekivellä ja tiivistimme vain raot hiekkamaalla.

Pääasia lienee, että uuni ei saa happea, jotta sinne mahdollisesti jääneet hiilipalat eivät syty ja sytytä sanomalehteä myös.

Tämän jälkeen pidimme uunin päällä tulta vielä kolmisen tuntia.

Juureksia perään

Rosvopaisti uunista nostettuna

Noin tuntia ennen paistin poistoa laitoimme uuniin myös juureshauteen, jossa oli paksussa foliokääreessä:

  • salottisipuleita kokonaisina
  • lanttua paloina
  • oliiviöljyä
  • balsamico-etikkaa
  • suolaa ja pippuria

Viimeistely

Poistimme lihan varovasti uunista ja avasimme paketin. Lientä saimme talteen kääröstä useamman desilitran ja käytimme sen kastikkeena sellaisenaan.

Lopputulos oli taivaallinen. Mureaa, ylikypsää, jopa sormin syötävää lihaa ja hiljaa hautuneita juureksia sekä lihan omaa nestettä kastikkeena.

Vaikka tätä oli varattu n. 300 g per syöjä, ei mitään jäänyt jäljelle!

Aikaa tähän meni:

Herkullista, mureaa rosvopaistilihaa

  • 15 minuuttia uunin tekemiseen
  • 10 minuuttia lihan valmisteluun
  • 2 tuntia uunin lämmitämiseen
  • 4 tuntia lihan kypsymiseen
  • vartti sen syömiseen

Ja oli vaivan arvoista!

Perjantaikokki

 

4 kommenttia artikkeliin ”Rosvopaisti

  1. Meillä on ollut useampana vuonna sukulaisten kesken rosvopaisti syksyllä illan hämärtyessä. Jokainen osallistuja tuo perheelleen lihaköntin. Kuka mitäkin. On ollut lammasta ja hirveäkin. Perjantaina on joku aloittanut tulien pitämisen jo päivällä ja illalla kun porukka ehtii ollaan paketit tehty ja nuotio poltettu. Sitten on aamuyöksi voinut lihat jättää kypsymään. Ensimmäistä pakettia on yleensä kaiveltu aamupalaksi ja sitten pikkuhiljaa pitkin päivää syöty juotu ja nautittu toistemme seurasta. Lihat on syöty porukalla vaikka omat on tuotukin. Siinä on jaettu kustannukset jokaiselle.
    Itse tykkään kovasti lantun, porkkanan ja sipulin kanssa pakatusta possun lihasta. Siinä pitää olla rasvaakin joka maustaa juurekset.
    Viime syksynä ei rosvopaistia jaksettu tehdä ja päätettiin pitää suomalais-kreikkalainen ilta. Kinkkua, kreikkalaista salaattia, kreikkalaista leipää ja Ouzoa. Löytyi jotain muutakin kreikkalaista viiniä. Ja oli mukavaa.

  2. Jee oikein vesi herahti kielelle 😉
    Perinteeksi on myös meillä jokavuotinen rosvopaisti muodostunut ja kyllä lammas sekä hirvi on tähän mennessä ollut ihan parhaat, jopa sellaisten syöjien mielestä, jotka ensin ilmoitti etteivät pidä lampaanlihasta. Olimme varanneet heitä varten myös possua, mutta sitä jäi ja lampaan paisti loppui 😉
    Lapin eräreissuillekin olemme roudanneet rosvolihat mukanamme jo useana vuonna. Jäinen liha kotoa lähtiessä marinadiin ja se sulaa hitaasti ja maustuu samalla. Perillä sitten yksi päivä askarreltu tämän kimpussa ja nuotiotulilla ei mikään ole parempaa, kun montusta kaivettu paisti. Suosittelen lämpimästi, on vaivan arvoista puuhaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s