Kahdeksan kärpästä yhdellä iskulla

Minulta udellaan usein, että miten aikani riittää viikoittain reseptin, kuvan ja näiden kaikkien jorinoiden tuottamiseen. Vastaan, että hyvinhän sitä ehtii – vaikka se ei koko totuus aina olekaan. Hyvin sitä ehtii, kun jatkaa iltaa yöllä.

Kaikki on todellisuudessa kuitenkin hyvästä tiimistä kiinni. Ilman loistavaa vaimoani, todellista keittiön tiedenaista, en ehtisikään. Me olemme hyvä tiimi. Viime aikoina olen useastikin saanut istuutua valmiiseen pöytään ja vain kuvata sekä kirjoittaa vaimon sanellessa reseptiä. Tarinoista saan kyllä vielä vastata täysin itse.

Hyvä tiimi meillä oli kasassa myös 1.9.2007, jolloin tuotimme vuorokaudessa materiaalin keittokirjaamme. Siinäkin iltaa jatkettiin yöllä – jopa aamullakin. Se aamu alkaa pikkuhiljaa päättyä ja kuten viime viikolla lupasin, on vihdoin aika julkaista kirja!

Antaa palaa!

Annoimme tosiaan palaa. Tuotimme vuorokaudessa materiaalit myös ”näin se tehtiin”-dokumenttia varten ja taltioinnista leikattiin kirjalle myös elokuvatyylinen ”traileri”, eli esittelyvideo. Tällä viikolla iltaa jatkettiin yöllä useammin kuin kerran ja kokkailut jäivät aika vähiin. Grilli vain kärysi ja makkarat paahtuivat takapihan nurmikon kanssa kilpaa. Ei siis syntynyt perjantaireseptikelpoista ruokaa esiteltäväksi.

Mutta ilman reseptiä en teitä jätä! Saatte nimittäin yhden sijaan kahdeksan. Löydätte ne osoitteesta

www.antaapalaa.fi

Mistä kirja sinulle?

Kirja on nyt sitten virallisesti julkaistu ja kaiken kansan ostettavissa, arvioitavissa ja toivottavasti nautittavissa. Siitä tuli aidosti hieno! Jos nyt omakehu haisee, niin haiskoon. Saa kai sitä olla omastaankin ylpeä, kun aidosti tykkää. Kirjan nettisivuilta löydät esimakua resepteistä. Loput reseptit ja tarinat ovat luettavissa vain kirjasta.

Kirjan voit tilata itsellesi Positiivarien nettipuodista. Linkin kirjan tuotesivulle löydät aivan tuosta alta. Kirjasta selviää muun muassa se, miten haukea kalastetaan purjeveneellä tai se, miten kolme isoa miestä ja kymmeniä kiloja raaka-aineita mahdutetaan yhteen kuplavolkkariin.

Väittäisin tätä oivaksi kesän lahjakirjaksi, jonka saatuaan eivät sukulaiset kehtaa kieltää jatkossakaan yllätysvierailuja kesämökilleen. Kokeile vaikka!

Kirjaostoksille Positiivarien puotiin

Lisäkiireitä perjantaikokin viikkoon

Keittokirjajulkaisun lisäksi pientä kiirettä on aiheuttanut huomenna lauantaina alkava Naantalin risteilykautemme. Heti aamusta on laiva lastattu Muumimaailmaan menijöillä ja saariston maisemista nauttivilla. Mikäli kuulut niihin onnekkaisiin, jotka lomailevat hyvän sään aikana, niin vinkkinä voin näitäkin risteilyjä ja Muumimaailmaa suositella!

Ensi viikkoon!

Perjantaikokki

Ps. jos kirjan ostat ja luet, niin laita ihmeessä palautetta!

Meetvurstilla ja kevätsipulilla täytetyt silakkapihvit – Sana-arvoitus

Mikä saa alkunsa koko vuorokauden kestävän hauskanpidon tuloksena ja valmistuu yhdeksän kuukauden odotuksen jälkeen?

Annan vinkin. Sen tekeminen aloitettiin 1.9.2007 ja se on kaikkien nähtävillä 6.6.2008. Harras odotus kestää siis viisi päivää yli lasketun ajan.

Joko tiedät?

Seuraava vinkki. Näin siitä vilauksen jo viime viikon perjantaina ja näky veti hiljaiseksi. Kerrassaan hienoa ja ammattimaista jälkeä! Ihan kuin itse tehty.

Jos et vielä arvaa, niin paljastan. Ensi viikon perjantaina julkaistaan perjantaikokin ja keittiöpäällikkömme Julienin yhteinen keittokirja ”Antaa Palaa”. Sain siitä uunituoreet versiot kouraani viikko sitten ja lähellä oli, etten silloin innoissani kirjoittanut teille ylimääräistä postia, sillä niin komea siitä tuli! Suorastaan hämmennyin taittajan taitavan työn ja valokuvaajan ammattimaisuuden edessä.

Koko viikon olen niitä nyt hypistellyt ja odotellut, että pääsen kirjasta perjantaireseptiläisille kertomaan. Lähtihän se idea liikkeelle monenkin perjantaireseptiläisen kannustuksesta! Vilpitön kiitos siitä teille. Nyt on tämä projekti saatu päätökseen ja julkaisu tapahtuu ensi viikon perjantaina. Samalla alkaa kirjan kauppa. Kerron ensi perjantaina ensimmäisenä teille, mistä kirjaa voi ostaa.

Mikäs seuraavaksi perjantaikokin projektiksi? Ideoita otetaan vastaan ja jos tarpeeksi moni vaatii, niin pakkohan taas on jotain laittaa työn alle.

Alla vielä linkki Julienin eiliseen Iltalehden haastatteluun. Tällä kertaa saatte kaksi reseptiä kerralla, sillä linkin takaa löytyy Julienin ranskalaishenkinen siikaresepti.

Meetvurstilla ja kevätsipulilla täytetyt silakkapihvit

Silakkapihvit on kätevintä valmistaa uunissa ja korppujauhopaneroinninkin voi tehdä siististi pienellä kikalla. Pohjana tällä reseptillä on Antti Vahteran ja Visa Nurmen Skandimania-kirjan versio, joka on ollut myös aiemmin perjantaireseptissä (9.11.2007). Erona tässä on, että tämä on vieläkin yksinkertaisempi.

AINEKSET
– 40 kpl silakkafileitä
– 2-3 kevätsipulin vartta
– 10 siivua meetvurstia
– 1-2 dl ruiskorppujauhoja
– 3 rkl voita
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Lisukkeeksi uusia perunoita ja vihersalaattia.

VALMISTUS
Pilko meetvurstit ja kevätsipulit pieneksi. Levitä puolet fileistä nahkapuoli alaspäin leivinpaperille. Ripottele fileiden päälle pilkottu kevätsipuli ja meetvursti. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita fileiden päälle toinen nahkapuoli ylöspäin. Ripottele reilusti ruiskorppujauhoja silakkapihvien päälle. Nostele lopuksi jokaisen pihvin päälle pieni voinokare.

Paista uunissa 225 asteessa 15 – 20 minuuttia ja nauti kuumana uusien perunoiden ja vihersalaatin kera.

Lämmintä viikonloppua ja onnea kaikille viikonloppuna valmistumistaan juhliville!

Perjantaikokki

Ps. mistä tietää, että ei kannata vaihtaa alaa laulamiseen. Siitä, kun 2,5 -vuotias tytär toteaa iskän hyvänyönlaulantaa kuunnellessaan näin: ”Iskä, en jaksais enää kuunnella. Voisinpa nyt nukahtaa.”

Sinappipossua ja pekoniparsoja grillistä – Onnea iloisen perhetapahtuman johdosta!


Viime viikolla kirjoitin Loistokarillamme asuvasta pariskunnasta, jolla on saarella seuranaan Herra ja Rouva Hanhi sekä Rouva Sorsa. Molemmilla rouvilla oli vielä viikko sitten pesät täynnä munia, vaan eipä ole enää! Kävin eilen torstaina saarella ja kuulin ilouutisen. Saarella tapahtui viikon aikana kaksi onnellista perhetapahtumaa ja Loistokarin asukasmäärä kasvoi kerralla moninkertaiseksi. Tosin vain hetkeksi.

Hanhenpoikasten kuoriuduttua kävi nimittäin outo luonnonnäytelmä. Herra ja Rouva Hanhi valitsivat matkaansa vain yhden poikasen ja jättivät pesäsaarensa. Loput kolme poikasta jäivät orpoina kyhjöttämään hylättyyn pesään.

Loistokarin Ukko ja Akka seurasivat tilannetta etäältä, mutta kun 12 tunnin odottelun jälkeen ei hanhiemoa ja yhtä poikasta pesälle kuulunut, soittivat he eläinsuojeluyhdistykseen kysyäkseen onko tämä normaalia ja voiko ihminen auttaa poikasia jotenkin. Normaalistihan emo ei vastakuoriutuneita poikasia hylkää hetkeksikään. Eläinsuojelijat neuvoivat tarjoamaan poikasille lämpimän kodin pahvilaatikossa, ruokaa ja vettä sekä sopivan tilaisuuden tullen toimittamaan lapsoset eläinhoitolaan.

Kahteen päivään ei ollut Ukolla ja Akalla asiaa mantereelle, joten orpopoikaset nauttivat Loistonvartijan täyshoitolan koiranmakkara-annoksista ja merivesi-levä -juomasta kaikessa rauhassa lämpimän kakluunin vieressä. Tiistaiaamuna oli Ukon ja Akan määrä jättää hyvästit ottopoikasilleen. He pakkasivat kolme orpoa turvallisesti pahvilaatikkoon ja astuivat ovesta ulos valmistelemaan merimatkaa mantereelle.

Yllätys oli suuri, kun oven takana Ukkoa ja Akkaa tapitti kolme hanhea – Herra ja Rouva Hanhi sekä yksi heidän tuoreista poikasistaan. Olivat siis kaksi päivää kolmistaan uiskenneltuaan todenneet, että jotain puuttuu ja lähteneet hakemaan untuvikkoja takaisin emon huomaan.

Ukko ja Akka laskivat ottopoikaset pahvilaatikosta kalliolle, josta onnellinen hanhiperhe vaappui jonossa suoraan rantaan ja yhteistä perhe-elämää viettämään Airiston aalloille. Ei ole sitä hanhiperhettä sen koommin näkynyt.

On se luonto ihmeellinen. Ja saaristoluonto varsinkin.

Luitko jo Loistokarin pariskunnan haastattelun? Jos et, lue se tästä.


Sinappipossua ja pekoniparsoja grillistä

Perjantaikokki se ei pääse grillistään kesällä eroon, ei millään. No, parempi näin, sillä talvella touhussa jäätyvät näpit!

AINEKSET
– 600 g porsaan sisäfileetä
– 2 rkl sinapinsiemen-Dijonia (tai vaihtoehtoisesti jotakin mietoa sinappia)
– 3 rkl pilkottua persiljaa
– 1 valkosipulinkynsi raastettuna
– 2 rkl oliiviöljyä
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä

– 8-12 kpl vihreitä parsoja
– 4 siivua pekonia

VALMISTUS
Hiero porsaan sisäfileen pintaan sinappi, persilja, valkosipuli ja oliiviöljy. Rouhi pinnalle vielä suolaa ja mustapippuria. Laita liha pussiin, jonka suljet tiiviisti. Anna marinoitua muutama tunti – mielellään vaikka yön yli.

Katkaise parsoista puumainen alaosa pois. Keitä 5-6 minuuttia ja jäähdytä esimerkiksi kylmässä vedessä. Kääri 2-3 parsaa nipuksi yhdellä pekonisiivulla.

Pyyhi lihasta persiljanlehdet ja ylimääräinen marinadi. Grillaa kuumassa grillissä kaunis pinta ja laske hieman lämpöä. Grillaa, kunnes sisälämpötila on 65 astetta ja kääri folioon vetäytymään 10 minuutiksi. Grillaa sillä välin pekoniparsoja, kunnes pekoni on kypsää. Leikkaa sitten liha siivuiksi ja tarjoa esimerkiksi minttu-melonisalaatin kera.

Juhlavaa viikonloppua

Terveisin

Erään hienon miehen häihin lauantaina suuntaava Perjantaikokki