Arkistot vuoden mukaan: 2011

Mistä tunnistat sä turkulaisen? – Sushi-resepti kotikäyttöön

Posted on by

Helsingissä on paljon hyviä puolia. Kuten Hakaniemen hallin Soppakeittiö sekä se, että turkulaisen kanssakulkijan siellä tunnistaa helposti. Istuin keittolounaalla em. lounasravintolassa eilen ja nautiskelin loistavaa bouillabaissea. Sitten vierestä kuului:

”Ei sul mittää lammast ol?”

Ah, juuri näin! Negaation kautta lihatiskille, niin ei pety. Turkulainen Helsingissä.

Förin äijä on turkulaisen Markku Heikkilän loistava parodiahahmo aidosta perusturkulaisesta. Sain seurata Heikkilän esiintymistä pari viikkoa sitten. Analyysi oli niin oivallista, että teki mieli valua penkistä lattialle ja häipyä vähin äänin. Niin selkeästi siitä tunnisti itsensä.

Oivallisin kuvaus liittyi kahteen perusturkulaiseen, jotka olivat kauppatorilla kaffella. Olivat kuulleet naapurin ostaneen auton. Keskustelu kävi jotenkin näin:

Nii, Limperi o uude auto ostanu?

Näi o. Mersun osti.

Ei se kumminkaa mittää uutta ostanu?

Kyl se uude osti.

Jaa… no ei se sitä rahal maksanu. Pankkilainal?

Ei, ku makso. Käteisellä kaike. Voitti lotos.

Lotos vai? Ei se kumminkaa päävoittoo saanu?

Juu, juu. Päävoitto napsahti.

Toista turkulaista alkaa hikoiluttamaan. Kaikkeen on kaveri vastannut positiivisesti. Hän jatkaa sinnikkäästi.

Ai päävoito sai. Mut ei yksinää kuitenskaa, vaa porukkaloto päävoito?

Ei, ku yksinää voitti. Ennätyspotti.

Nyt turkulaisen pinna alkaa pettämään. Kaikki kivet on käännetty, eikä onnistumista ole näköpiirissä. Vielä tarttuu viimeiseen oljenkorteen…

Ai ennätyspoti oikke voitti. No, ei Jokeri kuitenkaa osunu?

Juu, ei osunu Jokeri ei. Pelkkä lotto.

Nonni, tiesimpä!!

Ah sitä onnistumisen tunnetta!

Emmää teil mittää hyvää viikonloppuu toivottasis.

Perjantaikokki

Sushi-resepti kotikäyttöön

Viime perjantaina veljeskatraastani kolme kutsuttivat itsensä meille kylään siippoinen ja lapsineen. Mikäs sen parempi mahdollisuus tehdä hillittömät määrät sushia, kun tekijöitä riittää! Hain kalat Turun kauppahallista Herkkunuotasta (joka on mielestäni Kalapoikien ohella Turun parhaimpia kalakauppiaita) ja käytännön vinkit hallin Kado Sushista. Ostin sieltä myös soijan ja riisiviinietikkaseoksen, koska se vain on erittäin hyvää. Samalla sain valmistusvinkit mm. riisin keittoon.

Huomaathan, että kalojen tulee olla ehdottomasti laadultaan erinomaisia, koska ne syödään raakana.

AINEKSET

(8 aikuista ja sushia tuli paljon per henkilö!)

–       1,5 kg sushiriisiä
–       5 dl sushietikkaa
–       2 dl säilöttyä inkivääriä
–       1 putkilo wasabi-tahnaa
–       4 dl japanilaista soijaa
–       600 g lohta
–       300 g tonnikalafileetä
–       2 pientä siikafileetä ruodottamana
–       10 merilevälevyä ”Nori”
–       mätiä
–       kourallinen katkarapuja
–       majoneesia
–       wasabi-pähkinöitä
–       kurkkua
–       avocado

Lisäksi tarvitset: laakea astia, viuhka, puulasta, bambumatto ”Sunoko”, syömäpuikkoja

VALMISTUS

Aloita riisin valmistuksella. Laita riisi kattilaan ja huuhdo se kylmällä vedellä useaan kertaan, kunnes huuhteluvesi alkaa olemaan kirkasta. Laita kattilaan riisi ja vettä siten, että riisi juuri ja juuri peittyy. Laita kansi päälle ja kattila kuumalle levylle. Älä avaa kantta keittämisen aikana, sillä idea on, että riisi kypsyy omassa höyryssään. Kun riisi kiehuu, laita levy ykköselle n. 10 – 12 minuutiksi ja tämän jälkeen laita levy kokonaan pois. Anna kattilan olla levyllä vielä kymmenisen minuuttia.

Ota laakea astia (mielellään puinen, mutta itse käytin lasagnevuokaa) ja puulasta. Laita riisi siihen ja jäähdytä se ”tuulettamalla” sitä viuhkalla samalla kun puulastalla vedät siihen ”viiltoja” pitkittäin ja poikittain. Vältä muussaamasta riisiä. Pirskottele samalla pinnalle riisiviinietikkaseosta. Tähän tarvitset kolme kättä tai apurin. Viuhkana käytin itse eilistä Turun Sanomaa. Tee tätä, kunnes riisi on viileää.

Valmistele kalat ja muut raaka-aineet. Leikkaa lohen paksusta päästä poikittain 10 cm leveä pala. Leikkaa tästä palasta n. ½ cm paksuja siivuja. Nämä tulevat lohinigireihin. Leikkaa myös tonnikalasta ja siiasta vastaavia siivuja. Osasta lohta voit leikata n. lyijykynän paksuisia pitkiä siivuja. Ne tulevat lohirulliin. Pilko katkaravut pitkittäin (mikäli mahdollista).

Leikkaa avocado ja kurkku siivuiksi. Murskaa wasabipähkinöitä kourallinen morttelissa karkeaksi muruksi.

Maki-rullat

Valmista Maki-rullat seuraavasti: (huom! nämä eivät ole mitään virallisia ohjeita, vaan rakennettu ”mitä mieleen tuli”-periaatteella. Mutta olivat toimivia komboja!)

Laita merilevälevy bambumatolle ja merilevälevylle ohut kerros riisiä. Jätä yhdestä laidasta n. pari senttiä ilman riisiä. Tällä reunalla saat ”liimattua” rullan kiinni. Asettele täytteet ohueksi vanaksi riisille poikittain. Rullaa levy bambumatolla rullaksi. Kasta sormi veteen ja sivele sillä täyttämätöntä kohtaa merilevälevystä ja ”liimaa” rulla kiinni.

Leikkaa terävällä veitsellä päät pois ja leikkaa rulla terävällä veitsellä kahdeksaan palaan.

Teimme seuraavia rullia:
– mäti, lohi, kurkku
– paahdettu lohi, wasabi-pähkinärouhe, kurkku, majoneesi
– katkarapu, avocado, mäti

Nigirit

Nigirit ovat riisipalloja, joiden päällä on kalaa tai esim. munakasta. Me teimme vain kalaanigirejä. Tee riisistä pieniä, suuhun sopivia palloja. Kostuta käsi vedessä aina välillä, niin riisi ei tartu. Sipaise kalapalan alle hieman wasabia ja laita kala riisin päälle. Teimme seuraavia nigirejä:

–       lohi
–       paahdettu lohi (paistoin siivuja kuumalla parilapannulla muutaman sekunnin)
–       siika
–       tonnikala

Tarjoa soijan, inkiväärin ja wasabin kera (kukin omassa astiassaan).

Työn iloa ja herkullista viikonloppua!

Mielikuvitukseni uhri – Chorizo-kanaa

Posted on by

Vilkas mielikuvitukseni ajaa minut aina silloin tällöin outoihin tilanteisiin. Kerron tarinan.

Istuimme Lyyti-tiimimme kanssa lounaalla. Anna, joka on pohjanmaalaisvahvistuksemme, valitteli viikonlopun jälkeen nenäänsä, joka oli kuulemma murtunut. Tiesimme viikonlopun kuluneen kotikonnuilla ja siinä sitten kävimme syytä kyselemään. Anna totesi murteellaan, että:

No, mie poijjitin lehemää…

Kuulin väärin. Aivoissani alkoi juoksemaan sarjakuva pohjanmaalaisnavetasta, jossa poijutetaan lehmiä. Mietin, että miten ihmeessä sekin tehdään ja miksi? Siis betonipainot kettingillä kiinni lehmään ja sitten lehmiä laitetaan poijuiksi ensiksi pihalampeen ja sen täyttyessä ajetaan lava-autolla meren rantaan. Tiesin pohjanmaalaiset yritteliäiksi ja ehkä omintakeisiksi liiketoimissaan, mutta tämä oli kyllä aivan uusi innovaatio.

Selitin ajatuskulkuni ääneen vastapäätäni istuneelle Annalle ja kyselin syytä moiseen poijuttamiseen, jonka seuraksena meinasin saada juuri hörpätyn maidon päälleni. Onneksi meni ohi.

Hölömö! Se lehmä poiki! Ei sitä poijutettu!

Jasså… no nyt mää ymmärrän…

Meillä oli kielimuuri.

Toisen kerran mielikuvitukseni huvitti minua, kun heikosti nukutun yön jälkeen valittelin nuhaisen vauvamme kymmentä yöheräämistä ja kyselin vinkkejä Facebook-ystäviltäni.

Sipulia sukkaan, sipulia sukkaan! –vastasi eräs ystäväni (muistaakseni hänkin pohojanmaalaistaustainen…)

Juu, sipulia vaan pilkottuna. Valkosipulikin käy! Aamulla kyllä haju on hirveä, mutta toimii! –komppasi eräs turkulainen perheenäiti

Tuijottelin ruutua hetken sanattomana. On tämäkin hullua. Miten ihmeessä se auttaa vauvaa nukkumaan paremmin, jos pilkon pussillisen sipulia ja nukun sukat täynnä sitä. Eikö se kirvelekin jalanpohjissa pidemmän päälle?

Sitten ruudulle ilmestyi (onnekseni) kolmas kommentti:

Juu, sukka vaan pinnasängyn kylkeen kiinni, niin eteeriset höyryt pitävät nenän auki.

HUH! Etsin jo uhrattavaksi kelpaavia tennissukkia ja ajattelin, että miten tämänkin vaimolle nyt selittää illalla, kun kömpii sänkyyn sukat täynnä sipulia! Ja täytyy varmaan ryömiä keittiöstä sänkyyn, koska kävely sipulisukilla lienee portaissa jopa vaarallista.

Ja joku vielä ihmettelee, että hihittelen silloin tällöin itseksini. Itselleni minä vain…

Chorizo-kanaa

AINEKSET

–       500 g broileiria
–       1 punainen paprika
–       1 keltainen paprika
–       100 g chorizo-makkaraa
–       4 kevätsipulin vartta
–       basmatiriisiä
–       merisuolaa ja mustapippuria
–       oliiviöljyä

VALMISTUS

Pilko broileri, paprikat, chorizo ja sipulinvarret pieneksi. Paista broilereita oliiviöljyssä hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää muut aineet, paitsi sipulinvarret. Pyörittele hetki kuumalla pannulla ja laske lämpöä. Keitä riittävä määrä riisiä paketin ohjeiden mukaan. Lisää riisi ja sipulinvarret pannulle, pyöräyttele kaikki sekaisin keskenään ja tarjoa heti.

Herkullista viikonloppua!

Posted on by

Keski-ikäisenä musikaalitähdeksi? – Waldorfin salaatti

Minä en osaa laulaa, tehtäköön se heti alkuun selväksi. Ei meistä kukaan osaa – siis veljessarjastamme. Pahinta, mitä voi meille tehdä, on laittaa laulamaan julkisesti. Tähän haasteeseen parisen viikkoa sitten joutunut isoveljeni tietää sen varsin kouriintuntuvasti.

Tiedän, että ala-asteemme musiikinopettaja lukee tätä blogia. Jos ette usko epämusikaalisuuttamme, niin kysykää häneltä. Kun viisi meistä oli vuosien saatossa pehmittänyt maaston, niin ei nuorimmaiselle jäänyt enää mahdollisuuksia loistaa. Kun hänen ensimmäinen laulukokeensa oli alkamassa, riitti pelkkä sukunimi välittömään vapautukseen tehtävästä. No, ei hänkään kyllä osaa laulaa. Yläasteelle siirryttyäni tein sopimuksen musiikinopettajan kanssa, että yhteisen viihtyvyyden vuoksi en tunneilla laula, vaan teen puhdetöitä. Päällystin laulukirjoja kontaktimuovilla kolmisen vuotta laulutuntien ajan ja sain sovitun seiskan todistukseeni. Vasta kauppakorkeassa opin, että kyseessä oli ”win-win situation”, eli kaikki voittivat.

Niinpä en ota sanallakaan kantaa turkulaisten, keski-ikäisten laulutaitoihin, mutta nostan silti hattua ja korkealle! Sain nimittäin nautiskella keskiviikkona makupaloja pian ensi-iltaan tulevasta Hair – Keski-ikäisten hiukset –musikaalista. Produktioon on osallistunut yli 200 turkulaista, keski-ikäistä amatööriä ja edellispäivänä yli sata heistä esiintyi Silja Operan lavalla kutsuvieraille.

Kuten sanottu, en osaa sanoa juuta tai jaata laulusta, mutta silmiinpistävää oli ilo ja upea yhteishenki, joka lavalta säteili. Porukalla oli hauskaa! Yli vuoden ajan ovat nämä amatöörit hioneet musikaaliaan, joka on osa kulttuuripääkaupungin ohjelmaa. Samalla on käyty elämänhallintakursseja ja pidetty kuntoa yllä. En ole kulttuurin suurkuluttaja, mutta sen verran tiedän, että harvinainen projekti on kyseessä. Vähän niin kuin maailman maineeseen noussut ”Housut Pois” –ryhmä, mutta määrältään moninkertainen. Yhteishenki oli käsin kosketeltavissa.

Kiitos kokemuksesta ja onnea jatkoon, hyvät keski-ikäiset turkulaiset!

Ps. palautetta on annettava myös laivan keittiölle. Brunssi oli loistava, vaikka hieman varautuneena marssinkin ruotsinlaivan linjastolle. Raaka-aineet olivat tuoreita, saaristo oli hyvin esillä ja esimerkiksi pääruokana tarjotut lampaan kareet olivat sopivan roséita ja meheviä.  Ei mikään helppo temppu buffet-pöydässä.

Tapasin risteilyllä yllätyksekseni myös useammankin lukijan. Se oli hauskaa! Tapasin myös heitä, jotka luulivat minun lopettaneen bloggaamisen. Jos ystäväsi on vailla Perjantaikokin reseptiä perjantaisin, niin voit vinkata hänelle tästä linkistä!

Loistavaa viikonloppua!

Perjantaikokki

 

Waldorfin salaatti

AINEKSET

–       200 g juuriselleriä
–       2 Granny Smith –omenaa
–       kourallinen murskattuja saksanpähkinöitä
–       1 varsisellerin varsi
–       kourallinen kuivattuja karpaloita
–       15 viinirypälettä
–       ½ dl majoneesia
–       ½ dl ranskankermaa
–       merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Kuori juuriselleri ja leikkaa se tulitikun kokoisiksi suikaleiksi. Ryöppää suikaleita kolmisen minuuttia suolalla maustetussa vedessä. Jäähdytä jääkylmässä vedessä. Leikkaa omenat ja varsisellerin varsi ohuiksi suikaleiksi, pilko karpalot ja viinirypäleet pieneksi ja sekoita kaikki ainekset majoneesin ja ranskankerman kanssa. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Tarjoa vaalean lihan, kalkkunan tai kanan lisukkeena.