Keski-ikäisenä musikaalitähdeksi? – Waldorfin salaatti

Minä en osaa laulaa, tehtäköön se heti alkuun selväksi. Ei meistä kukaan osaa – siis veljessarjastamme. Pahinta, mitä voi meille tehdä, on laittaa laulamaan julkisesti. Tähän haasteeseen parisen viikkoa sitten joutunut isoveljeni tietää sen varsin kouriintuntuvasti.

Tiedän, että ala-asteemme musiikinopettaja lukee tätä blogia. Jos ette usko epämusikaalisuuttamme, niin kysykää häneltä. Kun viisi meistä oli vuosien saatossa pehmittänyt maaston, niin ei nuorimmaiselle jäänyt enää mahdollisuuksia loistaa. Kun hänen ensimmäinen laulukokeensa oli alkamassa, riitti pelkkä sukunimi välittömään vapautukseen tehtävästä. No, ei hänkään kyllä osaa laulaa. Yläasteelle siirryttyäni tein sopimuksen musiikinopettajan kanssa, että yhteisen viihtyvyyden vuoksi en tunneilla laula, vaan teen puhdetöitä. Päällystin laulukirjoja kontaktimuovilla kolmisen vuotta laulutuntien ajan ja sain sovitun seiskan todistukseeni. Vasta kauppakorkeassa opin, että kyseessä oli ”win-win situation”, eli kaikki voittivat.

Niinpä en ota sanallakaan kantaa turkulaisten, keski-ikäisten laulutaitoihin, mutta nostan silti hattua ja korkealle! Sain nimittäin nautiskella keskiviikkona makupaloja pian ensi-iltaan tulevasta Hair – Keski-ikäisten hiukset –musikaalista. Produktioon on osallistunut yli 200 turkulaista, keski-ikäistä amatööriä ja edellispäivänä yli sata heistä esiintyi Silja Operan lavalla kutsuvieraille.

Kuten sanottu, en osaa sanoa juuta tai jaata laulusta, mutta silmiinpistävää oli ilo ja upea yhteishenki, joka lavalta säteili. Porukalla oli hauskaa! Yli vuoden ajan ovat nämä amatöörit hioneet musikaaliaan, joka on osa kulttuuripääkaupungin ohjelmaa. Samalla on käyty elämänhallintakursseja ja pidetty kuntoa yllä. En ole kulttuurin suurkuluttaja, mutta sen verran tiedän, että harvinainen projekti on kyseessä. Vähän niin kuin maailman maineeseen noussut ”Housut Pois” –ryhmä, mutta määrältään moninkertainen. Yhteishenki oli käsin kosketeltavissa.

Kiitos kokemuksesta ja onnea jatkoon, hyvät keski-ikäiset turkulaiset!

Ps. palautetta on annettava myös laivan keittiölle. Brunssi oli loistava, vaikka hieman varautuneena marssinkin ruotsinlaivan linjastolle. Raaka-aineet olivat tuoreita, saaristo oli hyvin esillä ja esimerkiksi pääruokana tarjotut lampaan kareet olivat sopivan roséita ja meheviä.  Ei mikään helppo temppu buffet-pöydässä.

Tapasin risteilyllä yllätyksekseni myös useammankin lukijan. Se oli hauskaa! Tapasin myös heitä, jotka luulivat minun lopettaneen bloggaamisen. Jos ystäväsi on vailla Perjantaikokin reseptiä perjantaisin, niin voit vinkata hänelle tästä linkistä!

Loistavaa viikonloppua!

Perjantaikokki

 

Waldorfin salaatti

AINEKSET

–       200 g juuriselleriä
–       2 Granny Smith –omenaa
–       kourallinen murskattuja saksanpähkinöitä
–       1 varsisellerin varsi
–       kourallinen kuivattuja karpaloita
–       15 viinirypälettä
–       ½ dl majoneesia
–       ½ dl ranskankermaa
–       merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Kuori juuriselleri ja leikkaa se tulitikun kokoisiksi suikaleiksi. Ryöppää suikaleita kolmisen minuuttia suolalla maustetussa vedessä. Jäähdytä jääkylmässä vedessä. Leikkaa omenat ja varsisellerin varsi ohuiksi suikaleiksi, pilko karpalot ja viinirypäleet pieneksi ja sekoita kaikki ainekset majoneesin ja ranskankerman kanssa. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Tarjoa vaalean lihan, kalkkunan tai kanan lisukkeena.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s