Pizzaiolon kanankoipia ja paprika-polentaa – Ei se tyyli, vaan suunta

Poikani Oliver on erinomaisen taitava. Ainakin näin isän objektiivisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Ikää on vain viisi kuukautta, mutta elämän ansioluettelossa taitoina jo mm. kuolaus ja peruuttaminen. Hän osaa tehdä näitä molempia jopa täysin samanaikaisesti. Isän vahva mielipide on, että kyseessä on ilmiselvä monitaituri.

Hänellä on hetkiä, jolloin jokin hänen havittelema asia on aivan siinä sormien edessä – saavutettavissa pienen pienellä liikeellä. Hän lähtee ponnistelemaan sitä kohti, mutta mitä enemmän hän tekee työtä, sitä kauemmas tavoite loittonee. Häntä harmittaa, välillä niin vietävästi. Ja usein hän antaa sen myös näkyä.

”Mikä siinä on, että vaikka kuinka yritän, niin tuo nallukka karkaa yhä vaan kauemmas.” Ei voi pieni mies ymmärtää.

Hän toipuu vastoinkäymisistä kuitenkin hämmästyttävän nopeasti, nostaa pään pystyyn, suuntaa katseen maaliin ja aloittaa alusta. Uskomattoman sinnikäs pikkukaveri, ajattelen usein.

”Tuossa se on, se tavoite – nyt enää pieni rutistus! Mutta ei. Taas se menee väärään suuntaan. Miksi? Vaikka minä niin kovin ponnistelen ja yritän.”

Voi sitä ilon päivää, kun hän oppii ryömimään eteenpäin! Tai vaihtoehtoisesti ymmärtää, että peruuttaenkin pääsee perille. Mitä sillä tyylillä on väliä, kunhan suunta on oikea!

Onko tuttu tunne? Harmittaa, kun tavoite vain loittonee. Mitäs jos kokeilisi uutta tyyliä?

Olimme viime viikonloppuna retkiluistelemassa. Jää oli riittävän kestävää, mutta kieltämättä täysin läpinäkyvänä ja tummana aika pelottava. Totesimme, että alkuun pääsee helpoiten luistelemalla takaperin. Ei jännittänyt yhtään niin paljoa…

Jäällä tai olohuoneen parketilla – näkökulman vaihto saattaa kannattaa!

Ps. se retkiluistelukokemus peilikirkkaalla jäällä oli niin huima, että laitoin siitä videon tänne. Suosittelen tutustumista!


Pizzaiolon kanankoipia ja paprika-polentaa

”Pizzaiolo” tarkoittaa pizzanpaistajaa. Tomaattiset kastikkeet nimetään Italiassa usein näin, eli ”pizzanpaistajan tapaan”. Voit käyttää tätä kastiketta myös lihalle tai kalalle.

AINEKSET
– 4 kpl marinoimatonta kanankoipea (tai lihaa, kalaa tms.)
– 1 prk tomaattimurskaa
– 1 valkosipulinkynsi pilkottuna
– 1 punasipuli pilkottuna
– ½ prk pieniä kapriksia
– ½ pakettia pekonia pilkottuna
– tilkka oliiviöljyä
– merisuolaa, mustapippuria, hyppysellinen sokeria ja currya

Polenta
– 250g polentaryynejä
– 1 l vettä
– 2 rkl kanafondia
– 1 paprika
– ½ kukkakaali
– merisuolaa

VALMISTUS

Paista koipiin kaunis pinta oliiviöljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Ota koivet pois pannulta. Paista pekonit rapeaksi ja valuta ylimääräinen rasva pois. Laita samaan pannuun sipulit ja paista hetki. Lisää tomaattimurska ja kaprikset. Hauduta hetki ja mausta.

Laita koivet uunivuokaan, kaada kastike päälle ja kypsennä 200 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia.

Valmista polenta: pilko paprika ja kukkakaali pieniksi kuutioiksi. Kiehauta vesi, lisää fondi ja sekoita joukkoon polentaryynit, paprika ja kukkakaali. Keitä polentaa miedolla lämmöllä n. 5 minuuttia aktiivisesti sekoittaen. Kaada haluamasi malliseen vuokaan ja anna jäähtyä. Leikkaa annospaloiksi ja lämmitä uudelleen esim. uunissa n. 10 minuuttia.

Herkullista viikonloppua!

Terveisin

Perjantaikokki

 

5 kommenttia artikkeliin ”Pizzaiolon kanankoipia ja paprika-polentaa – Ei se tyyli, vaan suunta

  1. Hieno juttu – koko juttu ja se luisteluretki aivan fantastinen. Oikein tuli entiset ajat noin 40-50 -vuoden takaa mieleen.Kiitos!Tervehdys Nazaresta PortugalistaAntti Sãrkilahti

  2. Täytyy kyllä yhtyä tuohon retkiluistelun hienouteen. Itselleni retkiluistelu (Saimaalla) oli täysin uusi kokemus viime viikonloppuna ja koska tiedossa oli että jäät eivät ole näin upeita kuin vähän aikaa piti sunnuntaina lähteä tekemään samaa asiaa uudelleen.Fiilistellen; musta jää, porukan luistimista lähtee jäähän kuminaa joka muuttuu korkeammaksi mitä ohuempaa jää on. Jäässä näkyy halkeamia jotka mutkittelevat lasinkirkkaan jään halki kuin revontulet. Välillä jään pintajännitys laukeaa ja kuuluu kumea jyrähdys kun uusi halkeama syntyy ja etenee. Jää on mustaa ja on epätodellista liitää yli pohjassa näkyvien kivien. Kuin leijuisi veden päällä. Myötätuuli vie luistelijaa kuin itsestään ja kun käännymme vastatuuleen – no se onkin ihan eri tarina 😀

  3. Broileri blogissa huolestuttiin nykyajan onnettomista ruoanlaittotaidoista, kun teollisuusjättien marinadit sotkevat puhtaat raaka-aineet.Näin uusavuttomana olisi tarkoitus jostain metsästää kokonainen broileri, jotta pystyisin tekemään kukkoa viinissä. Näin uusavuttomana en tietenkään osaa paloitella broileria, vaikka pientä hajua operaatiosta kuitenkin on.Voisiko joku tehdä ko. kulttuuriteon, että näyttäisi kuinka broileri paloitellaan oikeaoppisesti.Huom. Uusavuttomat etsivät ongelmiin ratkaisuja Googlella ja Wikipedialla.Ehkä suomen Wikipedian broileri—artikkeliin voisi lisätä ko. artikkelin tai tehdä ala-artikkelin:”Broilerin paloittelu”.Olisin siitä näin uusavuttomien edustajana kiitollinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s