#satasyytäollaonnellinen #63 #kansainvälisyys

screenshot_766

Nautin kansainvälisestä tunnelmasta ja onnekseni sitä on myös työni. Tämä viikko oli varsin ”internazionale”. Maanantai alkoi palaverilla Saksaan. Tiistaina otimme Lyytin käyttöön asiakkaalle Romaniassa, keskiviikkona koulutin sveitsiläisen järjestön palvelumme saloihin ja viikko päättyi tänään perjantaina videoneuvotteluun, jossa osallistujia oli Roomasta, Pisasta, Turusta ja Zürichistä. Käytön tukea tuli annettua puhelimitse tai meilitse ainakin Englantiin ja Tanskaan.

Tein aikoinani kandin urheilusponsoroinnista ja yksi tutkimustulos (jos kandissa sellaisista voidaan puhua) oli, että suurin osa sponsorointipäätöksistä tehdään yrityksen toimitusjohtajan henkilökohtaisten harrastusten perusteella. Naivina kauppatieteilijänä tuhahtelin niiden toimareiden tietämättömyydelle.

Järkeen ja tuottoonhan tuollaisten päätösten pitäisi perustua!

Kymmenisen vuotta myöhemmin totean, että Lyytissä mennään  sponsorointiasioissa ihan fiilis- ja tykkäyspohjalta. Samaa voi todeta myös Lyytin kansainvälistymisponnisteluista. Mielestäni on kivaa käyttää osaamiaan kieliä ja pidän vieraista kulttuureista -> siispä kansainvälistytään.

Tulosta ja rahaa tuijottava ulkopuolinen omistaja pitäisi tätä varmasti järjettömänä (kuten myös hetkittäin toinen omistajistamme, mutta onneksi minulla on 51% :), mutta mitäs siitä. Ei tuloksen maksimointi ole tärkeää vaan se, että tekee itselleen tärkeitä ja kiinnostavia asioita. Rahalla ei saa ostettua onnellisuutta (vaikka monet väittävätkin, että mersussa on kivempi murjottaa kuin Ladassa).

Minun mielestäni tämä on kivaa, siksi tätä teemme.

Perjantaikokki

#satasyytäollaonnellinen #24 #perjantai

Need I say more?

Perjantai on ollut minulle erityinen jo kahdeksan vuotta, varsinkin bloggausmielessä. Mutta perjantaissa on myös paljon muuta hyvää.

Erinomainen työviikko on voiton puolella ja edessä on vapaa ja huoleton viikonloppu. Huomenna aamulla on tosin luvassa aikainen herätys, sillä Oliverilla on kotiturnaus jalkapallossa. Minut on miehitetty turnauskahvioon tekemään hodareita ja rouva leipoo myyntiin mokkapaloja. Hallilla on oltava jo 7.15, joten aikaiset aamuherätykset saavat jatkoa huomennakin!

Treenin puolesta kulunut viikko oli onnistunut. Joka ikinen aamu sain raahattua kroppani sängyn lämmöstä pimeään ja kylmään maailmaan – usein jo ennen kuutta. Kaksi juoksulenkkiä, kaksi kertaa maastopyörällä Üetlibergille ja pari kilometriä altaassa riittänevät tälle viikolle. Paitsi jos viikonloppuna on hyvä ilma…

Urheilu antaa energiaa päivään, mutta tuo myös henkistä tyydytystä. Jos itselleen lupaa jotain ja jättää sen tekemättä, on olo kuin Michelangelolla Sixtuksen kappelin freskossa. Jos taasen pitää kiinni lupauksestaan, niin pönkittää itsetuntoaan kuin paalutuskone. Hiiri (se, joka jää sänkyyn) hävisi Miehelle (sille, joka raahaa itsensä lenkille) 5-0!

Ennen lounasta sain haasteen Afrikantähteen ja olihan se vastaanotettava. Haastavamman pelistä teki uudet säännöt. Pelin johtaja (Albert) sai järjestää nappulat haluamaansa järjestykseen. Ja jos tuli rosvo, mutta sille antoi suukon, ei menettänytkään rahojaan! Toimisikohan tosielämässä? Tai verottajaan?

Iloa viikkoon toi myös tulevan matkan valmistelu. Lähden helmikuun alussa työmatkalle erittäin eksoottiseen kohteeseen, Turkuun. Käyn myös Helsingissä. Kukapa ei olisi moisesta innoissaan!

Järjestämme 5. ja 6.2. kolme tapahtumanhallinnan ja sähköisen viestinnän seminaaria, joissa olen puhumassa. Ilmoittautumisia on tullut jo lähemmäs kolme sataa (Lyytillä tietenkin), joten asia kiinnostaa kansaa! Hieno fiilis! Jos tarvitset kutsun, niin laita meiliä petri@lyyti.fi. Lisäksi pitäisi käydä innostamassa Kaarinan opettajia yrittäjyyskasvatukseen sekä Turun Kauppakorkeakoulun opiskelijoita yrittäjiksi. Painatan käyntikorttiini jatkossa ”matkasaarnaaja”.

Turussa käydessä täytyy käydä ehdottomasti syömässä Pizzariumissa. Lanseerasimme Lyytissä yhdessä Pizzariumin kanssa pizzamaanantain ja ensi viikolla toimistoomme saapuu taas pizzataiteilijan herkullisia luomuksia. Skypen kautta en pääse pizzoista nauttimaan, mutta porukan naamasta näkee, että maistuu!

Molto volentieri!

Jos et ravintolaa tunne, niin suosittelen tutustumaan! Vaikka vain yrittäjän vuoksi. Salla on ilostuttanut maailmaa vasta 26 vuoden ajan mutta on niin täynnä energiaa, että on saanut paljon aikaan. Äiti, opiskelija ja yrittäjä – nuoresta iästään huolimatta. Kirjoittaa muuten myös hyvää blogia.

Perjantain kohokohtia oli ehdottomasti myös Sallan kanssa käyty chat-keskustelu. Yrittäjien ajatustenvaihtoa, sparrausta ja ideointia – puolin ja toisin. Parissa tunnissa noin kaksisataa viestiä! Kasvokkain olen tavannut hänet kerran, hyvin lyhyesti, mutta SoMessa jatkuvasti. Teknologian iloja. Meissä on paljon samaa, vaikka olenkin kahdeksan vuotta vanhempi. Rakkaus Italiaan, yrittäjähenki, sosiaalisuus. Silloin on hauska vaihtaa ajatuksia.

Päivän huipennukseksi satoi vielä lunta! Lasten into lumisateen alkaessa on käsinkosketeltavaa. Lumi tuli ja lumi suli parissa tunnissa, mutta sekin riitti lapsille ulkotouhuihin.

Need I say still more?

No, maistuuhan tämä proseccokin aika hyvälle 🙂

Siis loistavaa perjantaita ja upeaa viikonloppua kaikille!

Perjantaikokki

#satasyytäollaonnellinen #7 Työ

Työ on erittäin tärkeä osa elämää. Odotin jo loman loppumista ja työn alkamista. Työ antaa päivälle rytmin, tarjoaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen, onnistumiseen ja luo myös sosiaalista elämää tekijöidensä kesken.

Oma työni on lähinnä etätyötä, sillä suurin osa porukastamme istuu Turussa, puolitoista Berliinissä (mitenköhän se on mahdollista?), puolikas Tukholmassa (vielä oudompaa!) ja minä täällä Zürichin kupeessa Sveitsissä. Kuvassa on erittäin epäergonominen työpisteeni. Työni siirtyy kanssani minne menenkin, kun nappaan iPadin tai Mac Airin mukaan. Puhelimena palvelee Lumia 920. Siinä on aika hyvä mobiilityön kokoonpano.

Oikeasti en haluaisi istua, vaan mieluiten viettäisin aikaani vaikka fillarin satulassa näppistä näpytellen – siis oikeasti mobiilisti. Koska toimistoni on myös vaimoni ja minun makuuhuone, en sisustuksellisista syistä viitsi (en saa) rakennella tänne traineria ja sähköpöytää. Mutta työkaverini Petri Karvinen heitti firmamme Facebook-ryhmässä idean tästä:

treadmill_use_610x813

Danny Sullivan -niminen kaveri on kävelytöitä jo kokeillut ja hyväksi havainnut. Ehkä syksyllä, kun asun taas Suomessa, niin saan kävellä töissä päivät pitkät. Mobiilityötä.

Aivot tuntuvat tosin vielä jääneen viime vuoteen. Etätöissäkin pitäisi muistaa kammata tukka (Skypen videopuhelut!) ja kun pitää vuoden ensimmäistä online-palaveria, ei siitä itse kokoonkutsujana saisi myöhästyä. Eikä varsinkaan selata Stravaa, kun oma ruutu on jaettuna…

Hyvää työpäivää kaikille onnellisille, joilla töitä on!

Perjantaikokki

Ps. jos pidät omaa #satasyytäollaonnellinen -listaasi jossain, niin ilmoita ja jaan sen täällä. Nooralla esimerkiksi on oma listansa täällä.