Aihearkisto: Mielipiteet

Lapsuuden talvi – Uuninieriää

Posted on by

Muistan lapsuudesta kuumat kesät ja kylmät, runsaslumiset talvet. Nyt ovat ajat muuttuneet, väitetään. Talvi 2010 on ollut täydellinen poikkeus. Lumi tuli ennen joulua, eikä ole täysin vieläkään poistunut. Olemme saaneet nauttia lumen suomista iloista koko upean pitkän talven ajan etelässäkin.

Olen silloin tällöin kirjoitellut sosiaalisesta mediasta. Toisin kuin moni luulee, niin sen tärkein mahdollisuus on kuunnella – ei kertoa. Tai varsinkaan huutaa. Eri kanavien kautta voi aistia yleistä mielipidettä milloin mistäkin päivänpolttavasta asiasta. Luonnollisesti talvi 2010 herätti myös keskustelua ja mielipiteitä esimerkiksi Facebookissa. Koitin huomioida ja kuunnella yleistä tunnelmaa ja verrata sitä empiiriseen analyysiin omista lapsistani. Lyhykäisyydessään ajatukset talvesta menivät jotenkin näin:

  • joulukuu 2009: satoi ensilumi, joka pysyi. Suoranainen ihme! Kaikki ovat innoissaan ja ihmeissään. Pulkkailukuvia ja lasten iloa jaetaan innoissaan.
  • tammikuu 2010: lisää lunta, joka pysyy. Suurin osa on vielä innoissaan, kun lunta sataa. Osa, varsinkin omakotitalolliset ja autoaan kadulle parkkeeraavat, esittävät oireilun merkkejä. Lapset ovat edelleen innoissaan.
  • helmikuu 2010: Lähes kaikki omakotiasujat ovat kyllästyneitä lumeen ja autoilijoiden mielestä lumentulo saisi jo tosiaan loppua. Pakkasetkin harmittavat – ennen kaikkea junamatkustajia. Kukaan ei kuitenkaan tunnusta kaipaavansa loskatalvia. Lapset edelleen iloitsevat lumisateesta, hiihdosta, jääkiekosta ja pulkkailusta.
  • maaliskuu 2010: jokainen lumisade tuntuu jo ilkkumiselta. Eikö kevät koskaan tule? Iloa löytyy ainoastaan ensimmäisistä suojakeleistä pitkään aikaan. Tosin loska alkaa ärsyttämään ihmisiä. Lapset iloitsevat lumiukkokelien paluusta.
  • huhtikuu 2010: aikuiset huokailevat onnesta, kun talvi on taittumassa. Lapset kasaavat jäljellä olevasta lumesta vielä mäkiä ja hyppyreitä ja nauttivat talven rippeistä. Jääkiekko täytyy jään puutteen vuoksi siirtää olohuoneen lattialle.

Mistäköhän ne lapsuuden upeat talvet johtuivat? Ilmastosta vai asenteesta?

Voi meitä aikuisia…

Perjantaikokki

Uuninieriää

Kunnia tästä reseptistä lankeaa vaimolle. Ostin kaksi nieriää testatakseni uutta fileointiveistäni. Työpäivä venähti ja palatessani kotiin, olivat kalat jo uunissa. Ei harmittanut, vaikka veitsen testi jäi tulevaisuuteen.

AINEKSET 


–    2 kpl noin 700g nieriää
–    20 salvianlehteä
–    1 sitruuna
–    2 keltasipulia
–    merisuolaa ja mustapippuria
–    2 dl kermaa
–    1 dl proseccoa, kuivaa kuohuviiniä tai valkoviiniä
–    4 dl ruusukaaleja

VALMISTUS
Poista kaloista sisälmykset ja huuhtele vatsat. Pilko sipulit ja sitruunat siivuiksi. Laita kalojen sisään sipulit, muutama sitruunasiivu ja neljä – viisi lehteä salviaa per kala. Mausta kalat suolalla ja pippurilla. Nosta kalat uunivuokaan ja laita kalojen pinnalle koristeeksi 3-4 sitruunansiivua. Kaada kalojen päälle kerma ja prosecco. Nosta vuoka uuniin n. 20-30 minuutiksi 200 asteeseen.

Poista ruusukaaleista mahdollinen kova kanta ja keitä kypsiksi. Lisää ne vielä kalan kypsennyksen loppuvaiheessa vuokaan kerman joukkoon. Tarjoa sellaisenaan tai perunamuusin kera.

Oppia ikä kaikki – Paistettua sampea ja retiisi-kevätsipulipaistos

Posted on by

Vaikka lieneekin totta, että viisaus kasvaa usein iän myötä, niin viisauden siemenet on istutettu varsin tyypillisesti hyvin varhain. Viisaus on hyvin suhteellinen käsite, eikä ole yhtä tapaa määritellä viisasta ihmistä. Mielestäni kuitenkin erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on yksi tärkeä osa viisautta.

Ensimmäiseksi ei tule mieleen, että ruokakulttuuri liittyy lapsuutena kylvettäviin viisauden siemeniin, mutta näin asia taitaa kuitenkin olla. En malta olla nostamatta esille erästä, mielestäni erinomaista, toimintamallia, johon olen törmännyt viime aikoina useammassakin käänteessä. Kyse on kirjaimellisesti tietämisestä, eli Sapere-menetelmästä.

”Sapere” on italiankielen verbi ja tarkoittaa ”tietää”. Sapere-menetelmä on lapsille, siis päiväkodeille ja alakouluille suunnattu menetelmä, jolla lapsia pyritään saamaan tutuiksi ja tietoisiksi mm. ruoan alkuperästä ja rohkaistaan tutustumaan erilaisiin ruokiin eri aistein. Menetelmä auttaa myös arvostamaan omaa ruokakulttuuria ja ymmärtämään toisia. Kaikenlaista kasvatuksellista hanketta olen minäkin silmäillyt, mutta tämä osuu kyllä erinomaisesti maaliinsa ja uskon, että Sapere-menetelmällä on suuri kysyntä alakouluissa ja päiväkodeissa. Lisäksi tällä on parhaimmillaan suora vaikutus fyysiseen hyvinvointiin.

Lisäaineet, lähiruoka, tuoreus ja aitous ovat pinnalla nyt enemmän kuin koskaan. Ongelmana on vain se, että jos referenssikokemus puuttuu, niin kuinka lapsi arvioi, onko jokin aitoa tai tuoretta. Saperen sanoin: ”Ilman kokemuksia ei ole mitä kuvailla, ilman sanoja ei voi kuvailla kokemuksia.”

Mikäli lukijoissa on pienten lasten kanssa tekemisissä olevia ammattikasvattajia, joita ruoka ja ruokakulttuuri kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan Saperen sivuihin.  Sallittua toki muillekin!

Täältä löydät tietoa Saperesta.

Paistettua sampea ja retiisi-kevätsipulipaistos

Tyttäremme kohdalla taitaisi käydä niin, että hän kouluttaisi Sapere-kouluttajia. Kun kurvaamme hyvin varustellulle palvelutiskille, toivoo hän nelivuotiaan päättäväisyydellä mitä mielenkiintoisempia raaka-aineita – ja mikä parasta: hän myös syö niitä innolla! Tällä viikolla kärryyn eksyi mm. kotimaassa kasvatettua sampea ja sinisimpukoita. Nyt tarjoilemme teille reseptin sammesta, joka on erinomaisen makuinen kala. Mikäli sitä ei ihan joka kaupasta löydy, niin käytä vaikka lohimedaljonkeja. Lisukekin on kokeilemisen arvoinen!

AINEKSET

–       – neljä paksuhkoa palaa sammesta
–       – 250 grammaa retiisejä
–       – ½ ruukku basilikaa
–       – ½ ruukku persiljaa
–       – nippu kevätsipulia
–       – ¼ sitruunan mehu
–       – 50 g voita
– 2 rkl ruokaöljyä
–       – merisuolaa ja pippurisekoitusta myllystä

VALMISTUS

Pilko retiisit puoliksi. Kuumenna voi ja öljy pannulla ja lisää retiisit. Paista hetki. Lisää kalat ja laske lämpö puoliteholle. Paista kaloja, kunnes ne ovat lähes kypsiä. Lisää kevätsipulit ja purista kalojen päälle sitruunan mehu. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää aivan lopuksi pilkotut persiljat ja basilikat. Asettele kalat kasvisten päälle lautaselle ja kaada paistoliemi kalojen päälle kastikkeeksi.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Upea nainen – Viikuna-chevre –salaatti

Posted on by

Olen suonut eläissäni ihailuni vain harvoille henkilöille. Eräs näistä ihailuni kohteista on tapauksena täysin ainutlaatuinen. Hänenlaisiaan ei maailmassa montaa ole.

Tänään hänen elämässään tapahtuu jotain merkityksellistä. Jotain, joka toivottavasti johtaa vuosien kuluttua monen muunkin elämässä suuriin asioihin. Tänään hän väittelee ja valmistuu tohtoriksi. Tutkimuksensa kohteena hänellä on ollut, ei enempää eikä vähempää, rintasyöpä ja tavoitteena kehittää aihioita tulevaisuuden lääkkeille taudin parantamiseen.

Johtaa vuosikymmenen tutkimustyö sitten lääkkeeseen tai ei, niin on hän saanut aikaan jo jotain paljon suurempaa. Hän on saattanut tähän maailmaan jälkeläisiä, jotka muistuttavat hänestä niin monessa mielessä ja niin läheisesti, että heitä seuratessaan, voi kuvitella tuon upean naisen hymyn, viisauden ja luonteen parhaat piirteet jalostuneessa muodossa edessään.

Siinä, missä toiset jahkailevat ja tuumailevat, tekee hän päätöksiä. Siinä, missä muut hakevat suuntaa toiminnalleen, on hän jo matkalla. Siinä, missä toiset korjaavat eilisen virheitä, niittää hän jo huomisen satoa. Hänellä on uskomaton kyky tehdä asiat oikein jo ensimmäisellä kerralla, tehokkaasti, taidolla ja päättäväisyydellä. Ikää hänellä on vasta kolmekymmentä, mutta saavutuksina upeat piirteidensä perijät ja kohta päässään tohtorinhattu.

Perheen hänellä on aina etusijalla, eikä hän koskaan kanna töitä tai stressiä mukanaan. Me, joille ei ole vastaavaa oikeisiin aisoihin keskittymisen kykyä suotu, hämmästelemme tehokkuutta ja saattaisimme epäuskoisena tehokkuudesta luulla tuloksia jopa vilpiksi, ellemme häntä tuntisi ja tietäisi luotettavuuden sekä oikeudenmukaisuuden perikuvaksi.

Rakas vaimoni, tämä on sinun päiväsi. Kun kello ylittää puolen päivän, alkaa haasteesi, josta tiedän sinun selviävän omana itsenäsi vastaväittäjäsikin hurmaten. Olet luonnonlapsi, luontainen onnistuja ja ilon tuoja. Ja kohta myös tohtori.

Kun sinä hymyilet, niin koko maailma hymyilee kanssasi. Onnea!

Perjantaikokkisi

Viikuna-chevre –salaatti
Juhlan kunniaksi juhlallinen alkupala! Viikunat ovat herkkua, mutta maksavat Suomessa maltaita. Silloin tällöin, kun hyviä kaupasta saa, hemmottelemme itseämme muutamalla. Alla yksi loistava alkupala juhlaillallisen alku- tai väliruoaksi.

AINEKSET
–    ½ kerää romainesalaattia
–    ½ kerää friseesalaattia
–    4 viikunaa
–    4 siivua pekonia
–    ½ pötkö chevreä (100g)
–    2 rkl siemensekoitusta (pinjansiemen, kurpitsansiemen jne.)
–    Vincottoa
–    mustapippuria myllystä ja Maldon-suolaa pinnalle

VALMISTUS
Herkässä ruoassa raaka-aineiden laatu nousee esiin! Lado lautaselle lötköä salaattia ja nahistuneita viikunoita, niin annos ei kelpaa kenellekään. Pidä siis huoli, että tarjoat raikkaita, hyviä raaka-aineita. Aloita paistamalla pekonit. Laita ne kylmälle pannulle ja anna paistua kaikessa rauhassa rapeiksi puoliteholla. Nosta jäähtymään talouspaperille.

Huuhtele salaatti kylmässä vedessä ja kuivaa salaattilingossa tai lehdet irrotettuina talouspaperin päällä. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi.

Paahda siemeniä kuumalla pannulla hetki. Älä polta! Poista viikunoista kuivat varret (jos on) ja pilko kuuteen siivuun. Pilko chevre kiekoiksi.

Pirskottele salaatinlehdille tilkka oliiviöljyä, pyörittele ja nostele lautaselle. Kokoa päälle muut ainekset ja pirskota vielä vähän Vincottoa sinne tänne. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa rapeakuorisen leivän ja hyvän viinin kera.