Savulohipastaa David Rocco – Tosikeittiötä kaivatessa

Kokit, ja varsinkin tv-kokit, ovat kansan suosiossa. Studiokeittiöissä kuvatuissa TV-ohjelmissa riittää valinnanvaraa. Eräällä kokkikurssilla yksi kurssilainen kysäisi omaa suosikkiani ohjelmista. Kiemurtelin ulos vastauksesta, sillä en oikein osannut nimetä mitään erityisen hyvää. En kyllä halunnut pahemmin ohjelmia kritisoidakaan, kun en ole parempaakaan tehnyt.

Katselin eilen illalla kokkiohjelmia toisella silmällä tätä kirjoittaessa. Olimme jo syöneet, lapset puuhailivat omiaan ja vaimo hoiti kaukosäätimen käytön, niin onnistuin tekemään useaa asiaa samaan aikaan. Joskus me miehetkin, siis. Näin pätkän David Roccon ”Maku vie Italiaan” -sarjasta ja toisen Köyhistä Ritareista. David Roccon kuvausympäristo vetoaa allekirjoittaneeseen ja se vei selkeän voiton. Aloin jo hieman kaipaamaan takaisin Milanon ”happy hour”-elämään. Tiesitkö muuten, että Italiassa ”happy hour” ei tarkoita kahden euron tuoppia ja Jaloviinaa puoleen hintaan, vaan ilmaisia antipastoja ostaessasi drinkin. Ja antipastopöytä vastasi parhaimmillaan meikäläistä paremman luokan pitopalvelun suoritusta. Opiskelijana elettiin antipastoillakin oivasti. Ja sai vielä drinkin kaupan päälle – sekä kovan janon 🙂

Yksi asia kokkiohjelmissa häiritsee. Eihän niitä ole oikeasti tehty tavalliselle kotikokille. Yksityiskohtaisesti stailattua ja viimeiseen asti käsikirjoitettua ohjelmaa pitäisi hämmentää aina muutamalla parivuotiaalla pikkuapurilla, jotka hyppäsivät studiokeittiöön auttamaan kokkeja, kun ohjaaja sanoo ”käy!”. Uskon, että näin saataisiin resepteille realistiset valmistumisajat ja sellaiset ruoat ruutuun, jotka ihan oikeasti valmistuvat ”käden käänteessä”. Pikkunäpräämistä ja tuntien esivalmistelua vaativien ruokien osuus pienenisi, kun välillä pitäisi käydä vaihtamassa vaipat, etsiä nallelle sopivaa pipoa eteisestä, huhuilla ”kampelisetää” jostain ”pöpperitalosta” (mitä ikinä ne sitten ovatkaan), ajaa piipaa-autoa pikkukarkulaisen perässä ympäri olohuonetta tai ihan vaan ottaa pilkkomisnopeudesta puolet pois, kun pikkukädet napsivat herkkupaloja leikkuulaudalta tasaiseen tahtiin.

Siinä olisi kunnon tositeeveetä – tosikeittiötä – josta saisi aitoja vinkkejä arkipäivään! Alla oleviin ruokiin ei aikaa paljoa kulu ja samalla valmistuu ruoka kahdeksi päiväksi. Ellei syö kaikkea kerralla.

Savulohipastaa David Roccon hengessä

Se, mitä äidit, saaristolaiset ja italialaiset osaavat, on kulloinkin saatavilla olevien raaka-aineiden hyödyntäminen. Jos jotain jäi yli, taipuu se seuraavana päivänä entistä maukkaampaan muotoon. Meillä jäi tuossa eräänä päivänä savulohipastasta lautasellinen yli ja se piti hyödyntää. Saat nyt siis kaksi reseptiä kerralla – savulohipastan ja savulohipasta-frittatan. Frittata on italiaa ja tarkoittaa käytännössä munakasta, jossa on paljon kaikkea muuta kuin kananmunia. Se tehdään mistä vain ja usein juuri eilisen ruoasta.

Savulohipasta

AINEKSET
– 200 g savulohta
– 1 iso sipuli
– ½ rasiaa herkkusieniä
– 2 dl kermaa
– 1 dl kuivaa valkoviiniä
– 250 g pastaa (esim. spagettia)
– voita paistamiseen
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä maustamiseen
– tilkka oliiviöljyä

Laita pasta kiehumaan runsaaseen, suolalla maustettuun veteen. Pastan kiehuessa, valmista kastike.

Pilko sipuli ja paista voissa. Lisää valkoviini ja kiehauta. Lisää pilkotut herkkusienet. Paista hetki ja lisää kerma. Anna kiehua kevyesti, kunnes kastike on mennyt hieman kasaan. Lisää aivan lopuksi kala.

Keitä pasta al dente, eli sopivasti hampaissa tuntuvaksi. Kaada vesi pois ja sekoita joukkoon hieman oliiviöljyä. Sekoita kastike pastan joukkoon ja tarjoa.

Giorno dopo – seuraavana päivänä – dagen efter
Jos pastaa ja kastiketta jäi yli, valmista siitä frittata.

AINEKSET
– Eilisen pasta kastikkeineen
– 6-8 kananmunaa, koosta riippuen
– 100 g parmesaania
– lisukkeeksi esim. vihersalaattia oliiviöljyllä, mustapippurilla ja Maldon-suolalla maustettuna.

VALMISTUS
Riko munat kulhoon. Sekoita joukkoon pasta. Kaada muna-pasta -seos öljyttyyn paistinpannuun. Raasta päälle parmesaani ja paista kypsäksi miedolla lämmöllä kääntämättä frittataa.

Tarjoa vihersalaatin kera.

Maukasta viikonloppua,

terveisin

Perjantaikokki

Grillattua karitsanpotkaa ja tummaa punaviinikastiketta – Perjantaikokin onnen viikko

Aina silloin tällöin amatööriäkin onnistaa lieden äärellä. Silloin tulee todettua kovaan ääneen, että kylläpä on hyvää ja päiviteltyä oikein perusteellisesti annoksen silmiä hivelevää ulkonäköä tai maun vietteleviä nyansseja. Mutta harvoin ruoka onnistuu niin hyvin, että jopa anoppi kehuu! Tätä ruokaa taisi jopa anoppi kehaista, joten sen on täytynyt olla oikein erikoisen hyvää. Tai sitten kesäinen saaristo ja hyvä punaviini sotkivat anopin ajatukset. Niin tai näin, onnelliseksi tulin omista kokkailuista. Aika omahyväistä, mutta mukavaa.

Perjantaikokille tuli muuten joulu keskelle kesää! Posti kantoi laatikoittain viiniä kokeiltavaksi reseptien kanssa. Kävin pitkän henkisen kamppailun itseni kanssa- mitä siihen meni, puolisen minuuttia vastaanottokuittausta innoissani kirjoittaessa – kunnes päätin tähän luontoani ja periaatteitani koettelevaan tehtävään ryhtyä. Uhrautuvaisena totesin, että perjantaikokin on tehtävä mitä perjantaikokin on tehtävä. Ja se tehtävä oli siis löytää noista laatikoista kesän resepteille sopivia viinejä ja ihan vaan maistelemalla. Kova homma.

Nyt siis kesän ajan myös viinivinkki on kirjeessä mukana. Yleisön pyynnöstä ja kokin suureksi riemuksi.

Grillattua karitsanpotkaa ja tummaa punaviinikastiketta
Tämä ruoka on klassinen saaristolaisherkku, sillä lammas kuuluu saaristoon kuin mustamakkara Tampereelle. Ruoka yllättää näyttävyydellään ja lumoaa mureudellaan.

Taika on hauduttamisessa, sen aikana tiivistyvissä mauissa ja haudutusliemestä syntyvässä taivaallisessa kastikkeessa. Aikaa tähän menee n. 1 vrk odotellessa, mutta itse valmistus on helppoa. Ja sitä paitsi kesällähän jos koskaan sitä aikaa pitäisi olla!

AINEKSET neljälle
– 4 karitsanpotkaa
– 1 sitruuna
– timjamia, tuoretta tai kuivattua
– puolikas pieni lanttu
– pari porkkanaa
– iso sipuli
– kolme kynttä valkosipulia
– 2 rkl lihafondia
– 1 litra vettä
– merisuolaa ja pippuria myllystä

KASTIKKEESEEN LISÄKSI
– 5 dl karitsan lientä
– 2 dl ruuan kanssa tarjottavaa punaviiniä
– 4 kpl salottisipuleita
– 1 rkl soijaa
– 1 tl hunajaa
– maizenaa

Lisukkeeksi esim. kesän salaattia tai paistettuja uusia perunoita.

VALMISTUS
Kuori sitruuna ja ripottele keltainen kuori (ei valkoista osaa) potkien päälle. Murskaa valkosipulit ja laita joukkoon. Purista päälle vielä hieman sitruunamehua. Pilko joukkoon runsaasti timjamia. Mausta vielä suolalla ja pippurilla. Anna maustua esim. yön yli.

Maustumisen jälkeen putsaa potkat. Ruskista potkia pannulla hetki ja laita uunivuokaan. Pilko porkkanat, sipuli ja lanttu isoiksi paloiksi ja paahda niitä tulikuumalla pannulla, kunnes ovat osittain jo tummia. Laita uunivuokaan ja kaada päälle fondista ja vedestä sekoitettu lihaliemi. Lisää lihalientä siten, että potkien liha peittyy. Hauduta 2,5 – 3 tuntia 150 asteessa.

Ota lihat uunista ja siivilöi liemi. Keitä lientä ja punaviiniä kokoon hetki pilkottujen salottisipuleiden kera. Mausta kastike tilkalla soijaa ja hunajaa sekä tarvittaessa lisää suolaa. Siivilöi lopuksi sipulit pois ja suurusta kastike. Kiiltoa kastikkeeseen saat tarvittaessa lisäämällä pienen nokareen voita.

Voit vielä grillata potkia hetken, jos haluat pintaan tummemman värin.

Suussasulavaa…

HUOM! Ylijäävästä liemestä saat taivaallisen lihakeiton pohjan tai hyvää raaka-ainetta tuleviin kastikkeisiin. Laita vaikka pakkaseen.

Viinivinkki
Lampaan kanssahan toimii aina Pinot Noir ja laatikosta löytyi myös yksi kyseistä rypälettä edustava juoma. Pruuvasin Trapiche Pinot Noir Oak Cask -pullon potkan kera ja tyytyväisenä nyökytteli koko seurue. Löytyy kokin puuhalaatikon lisäksi Alkosta numerolla 412307. Hintaa hitusen alle kympin. Suosittelen!

Herkullista viikonloppua!

Terveisin

Perjantaikokki

Kaht lai lohta uunist – Vastakohdat kaunistavat toisiaan

Upeaa, kun voi samanaikaisesti iloita keväästä, haaveilla Pekka Poudan lupaamista aurinkokeleistä ja lämpöasteista (huomenna +10 astetta ja täyttä aurinkoa koko saaristoon – Aurajoestakin lähti jäät jo alkuviikosta!) sekä samalla suunnitella hiihtomatkaa Lapin mahtaville hangille. Ei onnistu ihan joka maassa – rantatossu toisessa jalassa ja toisessa Sievin suksimono.

Näin se on keittiössäkin – vastakohdat kiehtovat. Kuumaa ja kylmää. Rapeaa ja pehmeää. Hapanta ja makeaa. Kun ruokalajissa on erilaisia elementtejä, on siinä klassikkoainesta. Ajatteleppa vaikka rapeita, kuumia vohveleita ja vaniljajäätelöä! Tai mieti miksi sweet and sour löytyy jokaisesta kiinalaisravintolan ruokalistasta? Ja kuinka makea saaristolaisleipä maistuukin erityisen hyvälle kirpeän tyrnivoin kera. Siinä on muuten aito saaristolainen sweet&sour-yhdistelmä 🙂

Tällä viikolla kokilla teki mieli sekä kylmäsavulohta että tavallista lohta. Vastakohtiako? Ei ehkä täysin, mutta hyvin erilaisia makuja kuitenkin. Oli pakko kokeilla, että mitä tulee, kun laittaa ne samaan annokseen. Vaimo, kokin kiehtova vastakohta, piti, joten mikset sinäkin!

Kaht lai lohta uunist

AINEKSET
Neljälle hengelle tarvitset:

– ruodoton ja nahaton lohifileen pala n. 600g
– 50 g kylmäsavulohta
– pieni kukkakaali
– pieni purjo
– 1 sipuli
– 100 g pakasteherneitä
– 1 iso suolakurkku
– 2 valkosipulinkynttä
– 1 dl kermaa
– 1 dl kuivaa valkoviiniä
– 1 rkl kalafondia tai 1 kalaliemikuutio
– 1 tl dijon-sinappia
– oliiviöljyä

VALMISTUS
Pilko kukkakaali, purjo, valkosipuli ja sipuli pieneksi. Paista niitä hetki pannulla tilkassa oliiviöljyä, kunnes sipuli on kullanruskeaa. Lisää joukkoon herneet ja pilkottu suolakurkku. Paista n. minuutti ja kaada kasvikset uunivuokaan. Kaada pannulle kerma, valkoviini ja kalafondi sekä sinappi. Kiehuta puoleen ja kaada kasvisten päälle. Lado kasvisten päälle siivutettu kylmäsavulohi. Tämän voi jättää poiskin, mutta tuo mukavan savun maun ruokaan.

Paista toisella pannulla (tai samalla, mutta huuhdo pannu välillä) kalaan ruskea pinta kuumalla pannulla (n. 30 sekuntia per puoli). Aseta kala vihannespedille ja sitten ruoka uuniin n. 15 minuutiksi 200 asteeseen.

Oikke vaa kamala hyvää ruokahaluu sanos turkulaine!

Ja oikein mukavaa viikonloppua kokin puolesta

Saaristolaisleivän resepti?
Moni sitä kysyy, mutta ei sitä millään viitsisi luovuttaa. Sehän on eräitä niitä tarkimmin varjeltuja liikesalaisuuksiamme… Mutta kerran on tullut luvattua, että kun perjantaireseptin tilaajien määrä rikkoo 10 000 rajan, niin kerrottavahan se on. Reilu tuhat puuttuu, sillä tänään aamulla teitä oli 8956 kappaletta. Että terve vaan kaikille 🙂