Uravalinta selvillä? – Sinisimpukat merimiehen tapaan

Kammoan kauppakeskuksia, paitsi yhtä. Lähellemme on muutama vuosi sitten avattu Skanssi-niminen keskus, jossa minua kiehtoo se, että siellä ei koskaan ole ketään – ei ainakaan ruuhkaksi asti. Ja lisäksi siellä on aivan loistava ruokaosasto Citymarketissa. Kauppiaalle huono on tässä tapauksessa asiakkaalle hyvä.

Tyttäremme jää aina notkumaan ruokaosaston tuoretiskille ja lienee jo hurmannut kaupansedät ja –tädit ennakkoluulottomuudellaan ja innollaan. Viimeksi hän ilmoitti tiskillä kovaan ääneen, että ”nyt ostetaan iskä simpukoita ja musta tulee isona sit kokki!

Voisin totta kai alkaa latelemaan hänelle omia käsityksiäni ravintola-alan epämukavista työajoista, keittiön kuumuudesta, jatkuvasta kiireestä ja palkkatasosta. Mutta miksi? En tietenkään usko, että uravalinta on hänellä jo selvä, sillä seuraavana päivänä hän voi ilmoittaa heppaohjelmaa katsoessaan, että hänestä tuleekin prinsessa-hevoslääkäri. Ja sitä seuraavana päivänä hänestä onkin tulossa keijukaistohtori, joka tutkii äidin laboratoriossa bakteereja. No, on hyvä, kun on vaihtoehtoja, joita pyöritellä. Pojallamme on vain yksi ura suunnitteilla. Hänestä tulee ”jäkismiäs” (lausuttuna vahvalla turunmurteella. Suom. huom: jäkismiäs = jääkiekonpelaaja).  Ehtona uraputkelle on vain ”samanlainen numeropaita, ku Ville Peltosel”. Jos joku tietää, mistä saa melkein kolmivuotiaan kokoa olevia jääkiekkopaitoja, niin vinkkiä tännepäin, kiitos…  Uskon tosin, että nurmi kun vihertää, niin uravalinta vaihtuu ”jalkkismiäheksi”.

Kevätmielellä pääsiäisen viettoon,


Perjantaikokki

Sinisimpukat merimiehen tapaan
Julia kun raahasi (ihan totta, ylpeänä kantoi jääpatjalle pakattuja simpukoita kaupassa) kotiimme puolikiloa sinisimpukoita, niin pitihän niistä kokatakin. Tyttö itse istui lieden vieressä koko ajan, sekoitti, hämmensi, maustoi ja imi tietoa itseensä. Simpukoista tuli niin hyviä, että niitä teemme toistekin!

AINEKSET– 1 kg sinisimpukoita
– 1 iso sipuli
– 2 rkl voita
– 2 dl kuivaa valkoviiniä
– 1 murskattu valkosipulinkynsi
– timjaminoksa (tai kuivattua purkista)
– laakerinlehti
– ripaus suolaa
– 1 dl persiljasilppua

Puhdista simpukat ja raaputa veitsellä niiden kuoria. Kopauta jo avautuneet simpukat pöytään. Ota talteen vain sulkeutuvat simpukat ja heitä avoimeksi jäävät pois.

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Sulata voi kattilassa, lisää sipulit ja paista pehmeäksi. Lisää viini, suola ja yrtit (paitsi persilja!). Pane simpukat kattilaan. Keitä kannella suljettuna voimakkaasti viitisen minuuttia ja sekoita simpukoita välillä. Kun simpukat ovat avautuneet, ruoka on valmista.

Annostele simpukat reikäkauhalla kuumille syville lautasille. Kaada liemi simpukoille ja ripottele persiljasilppua päälle.

Nauti rapeakuorisen vaalean leivän ja kylmän, kuivan valkoviinin kera. Maistuu muuten nelivuotiaallekin!

Nyt loppui markettisalaattien puputtaminen…

…sillä kesän varmin merkki, eli Sorrin Puutarhan sympaattinen koju ilmestyi eilen kauppatorille. Olkoot hanget valkoiset, minulla kesä alkoi nyt!

Sorrin nettisivuilta saat myös hyviä reseptejä!

Oppia ikä kaikki – Paistettua sampea ja retiisi-kevätsipulipaistos

Vaikka lieneekin totta, että viisaus kasvaa usein iän myötä, niin viisauden siemenet on istutettu varsin tyypillisesti hyvin varhain. Viisaus on hyvin suhteellinen käsite, eikä ole yhtä tapaa määritellä viisasta ihmistä. Mielestäni kuitenkin erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on yksi tärkeä osa viisautta.

Ensimmäiseksi ei tule mieleen, että ruokakulttuuri liittyy lapsuutena kylvettäviin viisauden siemeniin, mutta näin asia taitaa kuitenkin olla. En malta olla nostamatta esille erästä, mielestäni erinomaista, toimintamallia, johon olen törmännyt viime aikoina useammassakin käänteessä. Kyse on kirjaimellisesti tietämisestä, eli Sapere-menetelmästä.

”Sapere” on italiankielen verbi ja tarkoittaa ”tietää”. Sapere-menetelmä on lapsille, siis päiväkodeille ja alakouluille suunnattu menetelmä, jolla lapsia pyritään saamaan tutuiksi ja tietoisiksi mm. ruoan alkuperästä ja rohkaistaan tutustumaan erilaisiin ruokiin eri aistein. Menetelmä auttaa myös arvostamaan omaa ruokakulttuuria ja ymmärtämään toisia. Kaikenlaista kasvatuksellista hanketta olen minäkin silmäillyt, mutta tämä osuu kyllä erinomaisesti maaliinsa ja uskon, että Sapere-menetelmällä on suuri kysyntä alakouluissa ja päiväkodeissa. Lisäksi tällä on parhaimmillaan suora vaikutus fyysiseen hyvinvointiin.

Lisäaineet, lähiruoka, tuoreus ja aitous ovat pinnalla nyt enemmän kuin koskaan. Ongelmana on vain se, että jos referenssikokemus puuttuu, niin kuinka lapsi arvioi, onko jokin aitoa tai tuoretta. Saperen sanoin: ”Ilman kokemuksia ei ole mitä kuvailla, ilman sanoja ei voi kuvailla kokemuksia.”

Mikäli lukijoissa on pienten lasten kanssa tekemisissä olevia ammattikasvattajia, joita ruoka ja ruokakulttuuri kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan Saperen sivuihin.  Sallittua toki muillekin!

Täältä löydät tietoa Saperesta.

Paistettua sampea ja retiisi-kevätsipulipaistos

Tyttäremme kohdalla taitaisi käydä niin, että hän kouluttaisi Sapere-kouluttajia. Kun kurvaamme hyvin varustellulle palvelutiskille, toivoo hän nelivuotiaan päättäväisyydellä mitä mielenkiintoisempia raaka-aineita – ja mikä parasta: hän myös syö niitä innolla! Tällä viikolla kärryyn eksyi mm. kotimaassa kasvatettua sampea ja sinisimpukoita. Nyt tarjoilemme teille reseptin sammesta, joka on erinomaisen makuinen kala. Mikäli sitä ei ihan joka kaupasta löydy, niin käytä vaikka lohimedaljonkeja. Lisukekin on kokeilemisen arvoinen!

AINEKSET

–       – neljä paksuhkoa palaa sammesta
–       – 250 grammaa retiisejä
–       – ½ ruukku basilikaa
–       – ½ ruukku persiljaa
–       – nippu kevätsipulia
–       – ¼ sitruunan mehu
–       – 50 g voita
– 2 rkl ruokaöljyä
–       – merisuolaa ja pippurisekoitusta myllystä

VALMISTUS

Pilko retiisit puoliksi. Kuumenna voi ja öljy pannulla ja lisää retiisit. Paista hetki. Lisää kalat ja laske lämpö puoliteholle. Paista kaloja, kunnes ne ovat lähes kypsiä. Lisää kevätsipulit ja purista kalojen päälle sitruunan mehu. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää aivan lopuksi pilkotut persiljat ja basilikat. Asettele kalat kasvisten päälle lautaselle ja kaada paistoliemi kalojen päälle kastikkeeksi.

Herkullista viikonloppua!

Perjantaikokki

Upea nainen – Viikuna-chevre –salaatti

Olen suonut eläissäni ihailuni vain harvoille henkilöille. Eräs näistä ihailuni kohteista on tapauksena täysin ainutlaatuinen. Hänenlaisiaan ei maailmassa montaa ole.

Tänään hänen elämässään tapahtuu jotain merkityksellistä. Jotain, joka toivottavasti johtaa vuosien kuluttua monen muunkin elämässä suuriin asioihin. Tänään hän väittelee ja valmistuu tohtoriksi. Tutkimuksensa kohteena hänellä on ollut, ei enempää eikä vähempää, rintasyöpä ja tavoitteena kehittää aihioita tulevaisuuden lääkkeille taudin parantamiseen.

Johtaa vuosikymmenen tutkimustyö sitten lääkkeeseen tai ei, niin on hän saanut aikaan jo jotain paljon suurempaa. Hän on saattanut tähän maailmaan jälkeläisiä, jotka muistuttavat hänestä niin monessa mielessä ja niin läheisesti, että heitä seuratessaan, voi kuvitella tuon upean naisen hymyn, viisauden ja luonteen parhaat piirteet jalostuneessa muodossa edessään.

Siinä, missä toiset jahkailevat ja tuumailevat, tekee hän päätöksiä. Siinä, missä muut hakevat suuntaa toiminnalleen, on hän jo matkalla. Siinä, missä toiset korjaavat eilisen virheitä, niittää hän jo huomisen satoa. Hänellä on uskomaton kyky tehdä asiat oikein jo ensimmäisellä kerralla, tehokkaasti, taidolla ja päättäväisyydellä. Ikää hänellä on vasta kolmekymmentä, mutta saavutuksina upeat piirteidensä perijät ja kohta päässään tohtorinhattu.

Perheen hänellä on aina etusijalla, eikä hän koskaan kanna töitä tai stressiä mukanaan. Me, joille ei ole vastaavaa oikeisiin aisoihin keskittymisen kykyä suotu, hämmästelemme tehokkuutta ja saattaisimme epäuskoisena tehokkuudesta luulla tuloksia jopa vilpiksi, ellemme häntä tuntisi ja tietäisi luotettavuuden sekä oikeudenmukaisuuden perikuvaksi.

Rakas vaimoni, tämä on sinun päiväsi. Kun kello ylittää puolen päivän, alkaa haasteesi, josta tiedän sinun selviävän omana itsenäsi vastaväittäjäsikin hurmaten. Olet luonnonlapsi, luontainen onnistuja ja ilon tuoja. Ja kohta myös tohtori.

Kun sinä hymyilet, niin koko maailma hymyilee kanssasi. Onnea!

Perjantaikokkisi

Viikuna-chevre –salaatti
Juhlan kunniaksi juhlallinen alkupala! Viikunat ovat herkkua, mutta maksavat Suomessa maltaita. Silloin tällöin, kun hyviä kaupasta saa, hemmottelemme itseämme muutamalla. Alla yksi loistava alkupala juhlaillallisen alku- tai väliruoaksi.

AINEKSET
–    ½ kerää romainesalaattia
–    ½ kerää friseesalaattia
–    4 viikunaa
–    4 siivua pekonia
–    ½ pötkö chevreä (100g)
–    2 rkl siemensekoitusta (pinjansiemen, kurpitsansiemen jne.)
–    Vincottoa
–    mustapippuria myllystä ja Maldon-suolaa pinnalle

VALMISTUS
Herkässä ruoassa raaka-aineiden laatu nousee esiin! Lado lautaselle lötköä salaattia ja nahistuneita viikunoita, niin annos ei kelpaa kenellekään. Pidä siis huoli, että tarjoat raikkaita, hyviä raaka-aineita. Aloita paistamalla pekonit. Laita ne kylmälle pannulle ja anna paistua kaikessa rauhassa rapeiksi puoliteholla. Nosta jäähtymään talouspaperille.

Huuhtele salaatti kylmässä vedessä ja kuivaa salaattilingossa tai lehdet irrotettuina talouspaperin päällä. Revi salaatti suupalan kokoisiksi paloiksi.

Paahda siemeniä kuumalla pannulla hetki. Älä polta! Poista viikunoista kuivat varret (jos on) ja pilko kuuteen siivuun. Pilko chevre kiekoiksi.

Pirskottele salaatinlehdille tilkka oliiviöljyä, pyörittele ja nostele lautaselle. Kokoa päälle muut ainekset ja pirskota vielä vähän Vincottoa sinne tänne. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa rapeakuorisen leivän ja hyvän viinin kera.