Aihearkisto: kala

Parmesaanikuhaa kera tomaatti-bruschetan – Esimerkillistä kasvatusta

Posted on by

Suomalaisia joukkoja johdetaan edestä. Lapset oppivat vain esimerkistä. Arvostus saadaan alhaalta.

Siinä kolme perusteesiä, joilla johtajan ja kasvattajan pitäisi pärjätä läpi elämän. Todellista johtamistestiä ei kuitenkaan koe armeijassa, työpaikalla tai koulussa. Todellisen testin eteen joutuu vasta kotona – lasten kanssa. Heidän neuvottelutaktiikkansa on aseistariisuva. Kaksivuotiaan hennolla äänellä lausuma ”saisinko” – ja maailma on avoinna.

Kieltäminen on hankalaa, mutta välillä välttämätöntä. Rajat ovat tärkeitä, välittäminen vielä tärkeämpää. Ja esimerkkiä ei korvaa mikään.

Kaikki ei aina kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. Tyttäreni elää ikäkautta, jonka pää- ja sivurooleissa näyttelevät Muumilaakson eri hahmot. Muumeja katsotaan DVD:ltä, kirjoista ja televisiosta. Muumien pitäisi olla ruudulla myös aamiaisella. Olemme pitäneet linjaa, että ruokailujen aikana ei juurikaan DVD:tä katsota. Ei varsinkaan jos on kiire töihin ja päiväkotiin.

Saan ammattini puolesta tehdä töitä mielenkiintoisten yhteistyökumppanien kanssa. Olin eilen aamulla lähdössä hieman kiireessä palaveriin Naantalin Muumimaailmaan ja tehtävänäni oli viedä tyttö matkalla päiväkotiin. Hän olisi kuitenkin halunnut katsoa Muumeja, eikä lähteä. Pysyin kiireessä tiukkana ja totesin päättäväisesti isällisen komentavalla äänellä:

”Nyt ei kyllä todellakaan katsota Muumeja. Iskällä on kiire Muumimaailmaan!”

Oli siinä ajomatkalla selittelyä, että työasioissa vain… tylsissä työasioissa…

Parmesaanikuhaa kera tomaatti-bruschetan

AINEKSET
– 4 siivua eilistä ciapatta-leipää (tai maalaisleipää)
– kaksi isoa, kypsää tomaattia
– 10 basilikan lehteä
– 4 kuhafilettä
– 10 pientä herkkusientä siivuina
– 3 salottisipulia pilkottuna pieneksi
– 2 dl parmesaania raastettuna
– oliiviöljyä
– valkosipulinkynsi
– suolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Bruschetta: poista kannat tomaateista ja pilko pieneksi. Pilko basilika pieneksi silpuksi ja sekoita tomaattien joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla ja laita jääkaappiin maustumaan. Leikkaa leipä siivuiksi, hiero siivujen pintaan valkosipulia ja pirskottele pinnalle oliiviöljyä. Paista samaan aikaan kuhan kanssa uunissa 250 asteessa n. 4-5 minuuttia.

Kuha: paista sipulia oliiviöljyssä hetki. Lisää herkkusienet ja paista, kunnes ovat kullankeltaisia. Mausta suolalla ja pippurilla. Mausta kuhafileet suolalla. Nostele sipuli-sieni –seos fileiden pinnalle ja raasta pinnalle runsaasti parmesaania. Pirskottele leivinpaperille hieman oliiviöljyä, jotta fileet eivät uunissa tartu kiinni. Paista uunissa grillivastuksen alla 250 asteessa n. 4-5 minuuttia. Bruschetan leivillä ja kuhafileillä kestää uunissa sama aika, joten voit hyvin paistaa ne samalla pellillä.

Kun bruschetan leivät ovat rapeita, ota pois uunista ja asettele tomaattitäyte päälle. Tarjoa vihersalaatin kera.

Herkuttele!

Erinomaista perjantaita ja viikonloppua toivotellen!

Perjantaikokki

 

Aurajuusto-silakka-bruschetta – Uskon tulevaisuuteen, kun en muutakaan voi

Posted on by

Kaksi vuotta sitten tuskin olisin osannut laittaa asioita perspektiiviin. Olisin ollut Jokelan tapahtumista ymmälläni, mutta en olisi osannut kuvitellakaan, miltä sen kokeminen oppilaiden vanhemmista tuntuisi. Mutta nyt olen itse vanhempi, juhlin sunnuntaina toista isäinpäivääni, ensimmäistä kahden lapsen isänä. Keskiviikon tapahtumat kylmäävät, kun ajattelen, että ”mitä jos oma lapseni olisi ollut siellä…” Kammottava ajatus, jonka haluan pois mielestäni välittömästi.

Perjantaireseptit taitavat yleensä käsitellä iloisia asioita. Valikoiva muistini auttaa unohtamaan ikävyydet, vastoinkäymiset ja rankat ajat. Nyt en tunne, että on oikea aika tai paikka toivotella letkeää viikonloppua tai jutella niitä näitä keittiöelämän ihanuuksista. Turhat korupuheet tuntuvat merkityksettömiltä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Minä uskon tulevaan ja ihmisten perimmäiseen hyvyyteen. Muuta en osaa, enkä muulla asenteella pärjää. Saan vahvistuksen tulevaisuuden uskolleni katsoessani iloista, viatonta kaksivuotiasta tytärtäni silmiin hänen halatessaan töistä palaavaa iskää. ”Nyt tehdään iskälle kahvia!” on hänen tervetulotoivotuksensa. Kolmikuinen poikani komppaa kiekaisuillaan minkä kerkiää.

Sunnuntaina kiitän vaimoani isolla halilla etuoikeudesta juhlia isäinpäivää.

MEILLÄ ON AINA VAIN TÄMÄ PÄIVÄ

Minulle tulee Ajatusten Aamiainen. Joskus hotkaisen sen ohimennen. Joskus ahmin antaumuksella. Asiaa kaikki tyynni. Mietin, millä viisailla sanoilla Kokki Jussi voi torstai-aamuna valaa uskoa joukkoihinsa. Oli Jussi löytänyt erityisen viisaat sanat:

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun nukahtavan, peittelisin sinut huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun astuvan ulos ovesta, rutistaisin sinua lujasti ja kutsuisin vielä takaisin halattavaksi.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme, minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle, että rakastan sinua.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä, jonka me saamme elää yhdessä. Mutta eihän tämä vielä tähän lopu. Yksi päivä sinne tai tänne. Onhan päivä vielä huomennakin – onhan?

Todennäköisesti on. Ehdin korjata laiminlyöntini. Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia mahdollisuuksia, tilaisuuksia hyvittää. Huomenna voin kertoa sinulle, että rakastan sinua. Huomenna tarjoan sinulle apuani.

Mutta siltä varalta, että olen väärässä, eikä minulla olekaan kuin tämä päivä, sanon, että olet minulle hyvin rakas. Kaikki eivät näe huomista. Jollekulle tämä on viimeinen mahdollisuus puristaa toinen rintaansa vasten.

Miksi siis odottaa huomista, kun saman voi tehdä jo tänään?

Ajatusten Aamiainen

Aurajuusto-silakka-bruschetta

Arki on paras haavojen parantaja. Ja hyvä ruoka tekee myös osansa. Viikonlopun resepti on mukailtu erään turkulaisen keittiömestarin ja hänen mainosmieskaverinsa uudesta Skandimania-kirjasta. Siinä silakka pääsee oikeuksiinsa todellisena lautasen kameleonttina. Taipuu monen raaka-aineen kaveriksi. Ruoka käy esim. alkupalaksi.

AINEKSET
– 16 isoa silakkafileetä
– iso sipuli silputtuna
– 100 g meetvurstia pilkottuna
– 1 etikkakurkku pilkottuna
– 2 rkl tilliä silputtuna
– 50 g Aurajuustoa
– neljä ohutta siivua eilistä maalaisleipää
– vehnäjauhoja ja korppujauhoja n. 2 dl
– suolaa ja pippuria myllystä
– voita paistamiseen
– tilkka oliiviöljyä leiville.

VALMISTUS
Mausta fileet suolalla ja pippurilla. Paista sipuleita voissa pannulla. Lisää meetvurstit. Anna jäähtyä ja sekoita joukkoon kurkku ja tilli. Asettele puolet fileistä pihvin alaosiksi. Laita jokaiselle alaosalle pala Aurajuustoa ja päälle lusikallinen täytettä. Laita toinen filee kanneksi. Pyörittele jauhoseoksessa ja paista voissa kauniin kullanruskeiksi. Paahda leivät rapeiksi uunissa, paahtimessa tai pannulla. Ripottele leipien pinnalle tilkka oliiviöljyä ja asettele kaksi pihviä kullekin leipäpalalle. Koristele tillisilpulla.

Herkuttele.

Kiitollisena perjantaiaamuna tyttären kanssa päiväkodin järjestämälle ”etukäteisisäinpäivä–aamiaiselle” suunnaten. Ja lujaa rutistaen.

Perjantaikokki

Kylmäsavulohella aateloitu kuharulla katkarapu-kermakastikkeessa – Niin syöt kuin elät

Posted on by

Eilen illalla mietin, että mistäs sitä huomiseksi perjantaireseptiläisille kirjoittaisi. Istuin läppärin kanssa ja surffailin. TV oli päällä ja sieltä tuli Elämä Pelissä. Eksyin ohjelman nettisivuille ja sen eliniän ennustavaan testiin. Siinä vastataan noin kolmeenkymmeneen kysymykseen ja ohjelma laskee tilastollisen elinikäodotuksesi. Kysymykset käsittelevät elämäntapoja, ruoka- ja juomatottumuksia, kolesteroliarvoja, asennettasi työhön ja perheeseen, liikuntaa sekä harrastuksia ja monta muuta aluetta.

Tein testin ja pyrin olemaan mahdollisimman totuudenmukainen. Poskipäät kuumottaen myönsin koneelle jopa nauttivani viiniä pari lasia illassa, myös arkisin. Käytökseni huvitti, sillä tuskin niitä vastauksia siellä kukaan reaaliaikaisesti seuraa ja soittelee sitten paikallisille AA-kerhoille, että tuolla Kaarinassa olisi potentiaali raitistettava. Sain kuitenkin ennusteekseni 86 vuotta ja 5 kuukautta. Olin tyytyväinen, kyllä siihen ikään mennessä pitäisi keretä riittävästi.

Hauskinta testissä on, että voit muokata vastauksiasi ja katsoa sitten muuttuneiden tietojen vaikutuksen elinikään. Hah! Voisihan sitä kokeilla elämää vaikka raivoraittiina kasvissyöjänä, joka kokee lapset piinaavaksi lisäksi elämään ja harrastaa yhdistystoimintaa. Ei kun tuumasta toimeen!

Tässä testin tulokset, kun muokkasin elämääni aina yhden muuttujan osalta:

• tiputin omat ja vaimoni tulot nollaan – elinikäni laski 8 kuukautta. Vaimon elinikää tai avioliiton kestoa ei ohjelma tosin laskenut.
• jätin viininautinnot kokonaan – elinikäni piteni vuodella. Siis yksi vaivainen vuosi lisää kun raitistelisin loput 58 vuotta.
• luovuin voista ja kermasta keittiössä, samoin öljyistä. Sain kuukauden lisäaikaa. Hiphei!
• lopetin turvavyön käyttämisen – elämäni lyheni kahdella kuukaudella.
• otin elämääni ihanan lisän – useammin kuin kerran viikossa toistuvan luottamustoimipalaverin. Sain 9 kuukautta lisäaikaa. Selittänee, miksi vanhat pysyvät vallassa.
• ilmoitin olevani täysin tyytymätön tähänastisiin saavutuksiini – elämäni lyheni 11 kuukaudella!
• väitin, että minulla ei ole ystäviä – kurja, yksinäinen vierailuni elävien kirjoissa jäi armollisesti kolme kuukautta etukäteen suunniteltua lyhyemmäksi. Kiitos siitä.

Mitä tästä voi päätellä? Jätä mieluummin turvavyö kiinnittämättä kuin surkuttele elämääsi. Viininjuonnin lopettamisella saisi vuoden lisäaikaa, mutta onko sillä sitten niin väliä, kun vanhainkodissa ei kuitenkaan tarjoilla? Elämä kun tuppaa pitenemään sieltä loppupäästä eikä esim. keskeltä, jolloin lienee oikein kivaa. Mitä tulee rasvankäyttöön, niin ainakin minä laitan tähän alla olevaan reseptiin kermaa, enkä keinotekoista, tehtaalla ennen värjäystä harmaalta näyttänyttä litkua, jonka kyljessä lukee isolla ”VAIN 7% RASVAA!”. Yksi lisäkuukausi siellä vanhainkodissa ei liene sen arvoinen…

Tästä voi tosin myös päätellä sen, että onnelliset absolutistipoliitikot elävät tosi pitkään. Ollapa Vanhanen.

Suosittelen testiä – on oikein mukavaa ajanvietettä. Tosin takuuta eliniän saavuttamisesta ei annettu. Alla olevasta linkistä sinne pääsee.

Elämä Pelissä -testi

Kylmäsavulohella aateloitu kuharulla katkarapu-kermakastikkeessa

Tästä reseptistä saan taas kiittää vaimoani, joka äitiyslomalaisena kokkailee kotona ja ruoka on valmista, kun mies saapuu töistä. Ihan kuin Italiassa – mutta niin ohimenevää!

AINEKSET neljälle
– 4 kuhafileetä
– 100 g kylmäsavulohta
– ½ dl turkkilaista jogurttia
– 1 rkl persiljaa pilkottuna
– 1 tl sitruunamehua
– 1 dl katkarapuja
– 2 dl kermaa
– merisuolaa ja pippuria myllystä
– 8 hammastikkua

Lisukkeeksi esim. höyrytettyä parsa- ja kukkakaalia tai perunamuusia.

VALMISTUS
Poista fileistä kylkiruodot. Leikkaa fileet selkäruotojen vierestä puoliksi ja poista toisesta fileen puolikkaasta selkäruodot. Mausta kalat suolalla ja pippurilla.

Sekoita jogurtti, persilja ja sitruunamehu. Mausta suolalla. Levitä tasainen kerros fileiden päälle. Päällystä fileet ohuilla kylmäsavulohisiivuilla. Rullaa ja kiinnitä hammastikuilla. Kokoa rullat pystyasennossa uunivuokaan ja kaada kerma päälle. Pirskottele vielä sitruunamehua tilkka kalojen päälle ja paista uunissa 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Kalojen paistuessa höyrytä kasvikset tai valmista muusi.

Sulata katkaravut ja lisää ne vuokaan muutama minuutti ennen paistoajan päättymistä (etteivät sitkisty).

Yksinkertaista ja helppoa! Kuten miehen elämä…

Mukavaa viikonloppua!

Toivoo

Perjantaikokki

Ps. pikkujouluihimme tuli tilaa muutamaan iltaan. Lisätiedot karkeloista alta. Jos päätät osallistua, niin mainitse myyntipalvelullemme, että olet perjantaireseptiläinen, niin tarjoan pienen yllätysedun!

Pikkujoulut Herrankukkarossa