#satasyytäollaonnellinen #33 #iltapäiväkaffet

20140202-160302.jpg

Suomi on kahvittelun luvattu maa. Missään muussa maassa en ole törmännyt esimerkiksi palaverikahviin ja -pullaan. Kiersin aikoinani lähinnä pääkaupunkiseutua myyntimiehenä, kun hommasimme ensimmäisiä asiakkaita Lyytille. Aamu alkoi kahvilla Pendolinon Minibistrokärrystä. Päivän aikana saattoi olla viisikin palaveria. Vaikka olin myymässä, niin vastaanotto oli aina varsin vieraanvarainen,

Kai kahvi maistuu?

Epäkohteliasta olisi kieltäytyä, eikö? Suomessa myydään kahvin voimalla ja kahvittelun siivellä. Niinpä kahvia ja pullaa tuli nautittua varsin tehokkaasti. Niin tehokkaasti, että luovuin kahvista kokonaan nelisen vuotta sitten. Vatsani kiitti. Se oli saanut suodatinkahvimittarinsa jo punaiselle.

Nykyään kahvi kuuluu erityisiin hetkiin. Yleensä sitä kuluu kuppi päivässä. Espressokahvista, mokkapannulla (se mutteripannu) keitettynä, lounaan jälkeen. Ja kyllä maistuu hyvälle!

Tiedän rikkovani italialaista, kirjoittamatonta sääntöä nauttiessani lounaan jälkeen kahvin cappuccinotyylisesti maidon kera. Mutta onneksi perheessämme ei ole italiaanoja minua siitä muistuttamassa. Ensimmäisellä omatoimivierailullani Italiassa sain nimittäin kuulla kunniani, kun tilasin Milanossa, Isola Fiorita-ravintolassa, illallisen jälkeen cappuccinon. Sain espresson ja luennon kahvien nauttimisajoista. Cappuccino kuuluu aamiaiselle. Illallisen jälkeen nautitaan lyhyt ja voimakas espresso, ei mitään saavillista lehmänmaitoa.

Hai capito?

Isola Fioritan henkilökuntaan kuuluu* vain entisiä linnakundeja. Tatuoitu ja lihaksikas olemus teki minuun sen verran vahvan vaikutuksen, että noudatin sääntöä varsin tarkasti monta vuotta.

Toinen heikkouteni on Lindtin suklaat. Ne kuuluvat päivittäiseen ruokavaliooni. Kahvista voisin ehkä luopua, mutta suklaasta en. Suokkilistani on:

Tumma 70% suklaa
Chili
Merisuola
Pépites de Cacao (uutuus)

Mukavaa sunnuntaita!

Perjantaikokki

*Isola Fiorita on ilmeisesti palanut maan tasalle. Se sijaitsi Naviglissa ja suosittelin sitä ystävälleni viime kesänä. Osoitteesta ei löytynyt kuin palaneen ja hylätyn oloinen rakennus. Myöskään netistä en löytänyt tietoa. Harmi, sillä se kuului Milanon vuotenamme ja sen jälkeen vakiokohteisiin. Linnakundit tekivät Milanon parasta risottoa! Jos joku tietää ravintolan kohtalosta paremmin, niin viestiä kehiin!

Yksi kommentti artikkeliin ”#satasyytäollaonnellinen #33 #iltapäiväkaffet

  1. Tuosta kahvisäännöstä ei kyllä kannata italialaisten seurassa poiketa! Kokemusta on. Onneksi suklaa maistuu amaronenkin kanssa 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s