Arvon perjantaireseptiläiset. Pyydän nöyrästi anteeksi. Resepti jäi tekemättä. Taas. Viimeksi kirjoittaminen jäi väliin, kun poikani syntyi. Sitä ennen jäi väliin kun nukuin pommiin. Eli neljässä vuodessa kahdesti. Ja nyt taas.
Tällä kertaa syynä on työstä nauttiminen. Luit oikein – siis nauttiminen. Parissa aiemmassa kirjoituksessani olen viitannut jouluun – joten viitataan taas. Nyt se joulu tuli. Jokiranta täyttyi aluksista ja tuhansista ihmisistä. Ja kaikilla oli hyvä mieli. Oli siinä minulla ilo nauttia töistä. Olisipa elo aina tällaista.
Reseptiä en tällä kertaa ehtinyt tekemään – keittiöön kun en kerennyt. Sen sijaan tarjoilen teille kuvallisia tunnelmia Aurajokirannasta. Olo on kuin silloin ennen, kun purjelaivat vastasivat globalisaation ensiaskeleista. Nauttikaa kuvista. Ne löytyvät alta olevan linkin takaa.
Kesäisin terveisin, iloa täynnä olevasta Aurajokirannasta
Perjantaikokki
Perjantaikokin blogi 