Lisää paperitöitä yrittäjille, pliis!

unnamed

Silläkin uhalla, että joku pitää minua turhasta nillittäjänä, niin avaudunpa (taas) vähän.

Pari vuotta sitten meillä oli se ensimmäinen ja kuuluisa työsuojelutarkastus. Sen lopputuloksena otimme lusikan kauniiseen käteen ja rustasimme ne dokumentit, jotka meiltä vaadittiin. Check ja done! Sitten taas bisneksen pariin.

Dokumenttilistan pituutta olen aina välillä itsekin hämmästellyt. Ne yrittäjät, joille olen omat dokkarimme antanut työsuojelutarkastukseen valmistautumista helpottamaan (lue: vaihda firman nimi, that’s it), ovat suorastaan pudottaneet leukansa. Rustasimme siis seuraavat paperit:

  1. Työsuojelun toimintaohjelma (2 sivua)
  2. Päihdeohjelma (13 sivua)
  3. Turvallisuusohjeet (15 sivua)
  4. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (1 sivu)
  5. Riskien arvioinnin suunnittelu (3 sivua)
  6. Riskien arviointikohteiden valinta (1 sivu)
  7. Riskien arviointilomake – ergonomia (2 sivua)
  8. Riskien arviointilomake – henkiset riskit (2 sivua)
  9. Riskien arviointilomake – kemialliset aineet (2 sivua)
  10. Riskien arviointilomake – tapaturmat (2 sivua)
  11. Riskien arviointilomake – fysikaaliset (2 sivua)
  12. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma (11 sivua)
  13. Voimassaolevat säädökset -koonti (1 sivu)
  14. Työnajanseuranta-Excel

Yhteensä 14 dokumenttia, joissa on 57 sivua ja sitten yksi Excel.

Arvatkaa, kuinka monta kertaa näitä dokumentteja on niiden tallentamisen jälkeen luettu? Miten ne siis muuttivat toimintaamme?

Yrityksemme on taas piru vie kasvanut ja lähestyy seuraavaa kammottavaa suojelun, suunnittelun, dokumentaation ja kartoittamisen rajapyykkiä. Kolmaskymmenes työntekijä saattaa pian olla toimitiloissamme alttiina vaaroille ja riskeille.

Siksi onkin täysin oikein ja ansaittua, että saamme pian laadittavaksi tasa-arvosuunnitelman. Ja onneksi vuonna 2015 laki muuttui siten, että sen lisäksi on puserrettava kasaan yhdenvertaisuussuunnitelma. Ah! Tuskin maltan odottaa noita ihanasti kahisevia aanelosia täynnä kaiken väärinteon estävää suunnitelmatekstiä.

Firman 30. työntekijä saanee siis huomenlahjakseen tehtävän tuottaa taas pari uutta dokumenttia. Uskaltaakohan meille enää kukaan hakea töihin? Varsinkin kun julkisesti myönnän, että edes tätä pommiuhkaukseen valmistavaa dokumenttia ei kukaan enää säilytä pöydällään käyttövalmiina. Vaikka siinä on kuvia ja kaikkea.

Petri Hollmén

Suunnitelmatalouden vankkumaton puolustaja

 

Vinkki toimitilakehittäjille – tarpeet ovat muuttuneet

TS tänään: Turun keskusta ei houkuttele firmoja.   

Olen Rauno Puolimatkan kanssa samaa mieltä, että moni yritys siirtää toimintonsa turhaan Helsinkiin. Pienellä säädöllä (VR + Onnibus) voi hyvin toimia Turusta ja samalla saavuttaa paremman elämänlaadun (lyhyemmät etäisyydet, edullisemmat asunnot jne.). Varsinkin kun VR starttaa nopeamman junan, joka vie suoraan Helsingin keskustaan melkein samassa ajassa, kuin Espoon perukoilla asuva jurnuttaa 25 km Helsingin ruuhkassa aamuin illoin. Jos Turussa toimiessa säästää esim. vain 10 000€ vuodessa edullisempien palkka- ja toimitilakustannusten vuoksi, voi sillä rahalla tehdä noin 700 yksisuuntaista matkaa Turun ja Helsingin välillä. 

Puolimatkan kanssa olen siitä erimieltä, etteikö kysyntää olisi. Tarjonnan on vain kohdattava kysyntä.

Juuso Virtasen kanssa olen siinä samaa mieltä, että jotta keskusta olisi kilpailukykyinen esim. Kupittaan alueen kanssa, on alueen toimitilojen kehityttävä.

Tarpeet ovat muuttuneet. Esim. me olemme Lyytin kanssa laajentuneet nykyisissä tiloissa lähinnä naapuritoimistoja valtaamalla (väkivallattomasti, tosin). Ei ole optimaalista toimia kolmen ulko-oven takana, mutta kriteereitä täyttäviä tiloja ei keskustassa ole. No, mitkä on ne kriteerit meille (yleisten toimiston ominaisuuksien lisäksi)?

– hyvät suihkutilat (moni urheilee töihin)

– turvallinen ja helppopääsyinen pyörävarasto

– 100m torilta, jotta Turun loistavat lounasravintolat eivät ole viittä minuuttia kauempana kävellen

– valokuituyhteydet

Kävin tutustumassa mm. Puolimatkan KOP-kolmion projektiin. Upeat tilat, mutta ei minkäänlaista mahdollisuutta puku- / suihkutiloihin. Pyörät olisi taas pitänyt laittaa parkkiin torin kulmalle. Kuinkakohan usein saisi täyttää vakuutuspapereita pöllityn fillarin takia?

Nykyään tärkeintä ei enää ole (ainakaan kaikille firmoille) jalkapallokentän kokoinen parkkialue, vaan hyvät julkiset yhteydet ja em. asiat. Ihan vinkkinä Puolimatkan seuraavaan projektiin. 

Vaikka esim. Kupittaa tarjoaa hyviä tiloja ja vaikka Santtu Kiilin Mauno on mainio paikka, on monipuolinen lounasravintolatarjonta esim. meidän sijoittumisessa todella tärkeä kriteeri. Siksi pysymme keskustassa ja pidämme osaltamme Ludun, Kauppahallin, Blankon, Kellariravintolan ja muut toimijat elinvoimaisina. 

Lisäksi haluan vielä kommentoida Progmania: mahtavaa, että kasvufirmoja löytyy ja ne pysyvät Turussa. Mutta pöytäjääkiekkoa ei todellakaan voi pelata istualtaan. Optimit peliolosuhteet muodostuvat juuri pelipöydän levyisestä pöytätasosta (ei pyöreä, kuten kuvassa), jossa on sähköjalat korkeudensäätöä varten. Oppia voi tulla hakemaan meidän toimistosta. 

#satasyytäollaonnellinen #30 #onnistuminen

Meidän tiimi - tosin osa puuttuu

Meidän tiimi – tosin osa puuttuu

Vuosi 2013 oli yritykselleni edelleen kovan kasvun aikaa. Vuoden 2013 aikana:

– palvelimme 3900 tapahtuma-, koulutus- tai kokousjärjestäjää
– he organisoivat 20 000 tilaisuutta ympäri maailmaa
– yli kaksi miljoonaa ihmistä ilmoittautui Lyyti-palvelun kautta

Liikevaihtomme kasvoi (edelleen vauhdikkaasti) 38% ollen noin 1,1 miljoonaa euroa. Vaikka olemme panostaneet paljon tuotekehitykseen ja ulkomaille, niin teimme silti positiivisen tuloksen. Henkilökunnankin määrä tuplaantui ja on nyt 16 henkeä.

Julkaisimme tiedotteen tänään blogissamme. Nettisivuillemme loimme hieman suppeamman koosteen tapahumanhallinannan vuodesta 2013. Lisäksi julkaisimme sen tärkeimmän, eli asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset SlideSharessa.

Monta onnistumista, monta syytä olla onnellinen. Kiitos kaikille osallisille: asiakkaille, meidän tiimille ja yhteistyökumppaneille!

Perjantaikokki