Sveitsin Mittelland, eli keskimaa on aluetta, jossa me asumme. Tyypillistä tälle alueelle näyttää olevan aamusumu, joka pahimmillaan haihtuu vasta myöhään iltapäivästä. Onneksi sumua pääsee aina pakoon, nimittäin ylöspäin.
Jokunen viikko sitten kummityttömme kävi kylässä koulun syyslomalla. Rohkea kymppivuotias matkusti koneessa mennen tullen yksin! Ja päätä ei korkeus huimannut, vaika ehdotimme yhden päivän ohjelmaksi vierailua sumun yläpuolella, Pilatus-vuorella. Mikäli joskus täälläpäin liikutte, niin suosittelen tutustumaan!
Ideani tähän blogiin sain, kun eräs lukija kyseli eilen vinkkejä matkalleen tänne. Kohde on mielestäni ehdottomasti kokeilemisen arvoinen – minä vuodenaikana tahansa. Sinne voi mennä vaeltamaan, viettämään kongressia tai lasten kanssa vain pitämään hauskaa.
Pilatus
Pilatus-vuori kohoaa Luzern-järven rannalta 2132 metrin korkeuteen. Täydellisen vierailukohteen meille siitä tekee sen läheisyys (alle tunti autolla Zürichistä tai sitten junalla Luzerniin ja siitä upealla laivalla perille) sekä hammasratasjuna, joka vie huipulle. Reitti on maailman jyrkin – ja siltä se todella tuntuikin.
Junassa on menneen ajan tyylikkyyttä punaisine plyysipenkkeineen ja puukarmisine ikkunoineen. Reitti kulkee kirjaimellisesti kuilun reunalla sekä kiven sisällä. Tuntuu epätodelliselta istua mukavasti ja suorassa samalla kun juna kiipeää yli 48% jyrkkyyttä ylöspäin. Välillä se sukeltaa pieneen tunneliin ja tulee taas ulos kuin mato reiästään.
Noin puolessa välissä ei pilvistä ollut enää tietoakaan. Ne olivat nimittäin alapuolellamme. Kaukana alhaalla oli harmaa arki.
Seminaari lennokkaassa tunnelmassa?
Ylhäällä vierailijaa odottaa täysin uusittu seminaarihotelli ja loistavat ulkoilumahdollisuudet. Jos lennokkaita ajatuksia työhön etsii, niin täältä niitä löytyy! Taukoliikunnaksi voi valita vaikka riippuliitoa.
Me teimme lasten kanssa pienen kävelyn vuoren huipulle ja suuntasimme sitten vuoren toiselta laidalta alas ”panorama-gondolilla”. Pysähdyimme välietapilla tarkoituksenamme laskea kesäkelkkarataa, mutta se olikin lumen peitossa. Ylhäällä voi olla myös kylmä. Onneksi viereen oli rakennettu ympärivuotinen, toki paljon lyhyempi, jokakelin laskupaikka. Mahdollisuus olisi ollut myös roikkua köysissä ja valjaissa puissa, mutta jätimme sen tällä kertaa väliin. Maisemat olisivat siinäkin olleet hulppeat!
Maailman pisin pulkkamäki?
Pilatukselle pääsee hammasratasjunan lisäksi isolla gondolilla ja lisäksi väliasemille pääsee ”munahissillä”, eli pienemmällä gondolilla. Väliasemalla on vielä yksi ankkurihissi. Olin siis olettanut, että vuorella lasketellaan talvella, mutta kävikin ilmi, että kyseessä on ehkä yksi maailman pisimmistä pulkkamäistä. Talvella hoidetuissa rinteissä ei nimittäin saa lasketella, vaan laskea pulkilla, perinteisillä alppikelkoilla, eräänlaisilla suksilla varustetuilla polkupyörän rungoilla ja monilla muilla välineillä, joita saa vuokrata hissiyhtiöltä. Tänne on pakko tulla, kun lunta on kunnolla maassa!

Väliasemalla meidät yllätti ex-tempore konsertti hyvin perinteisillä soittimilla. Välillä tämä maa on juuri niinkuin kunnon stereotypioissa!
Retkemme päättyi Kriensin kylään, johon hissi laskeutui kerrostalojen parvekkeiden ohi ala-asemalle. Oli aika palata tavalliseen maailmaan.
Perjantaikokki
Hyödylliset linkit:
Pilatus: www.pilatus.ch
Juna- ja laiva-aikataulut Sveitsissä: www.sbb.ch
Saltimbocca kalkkunasta
Joo joo, tiedetään! Saltimbocan olen jo esitellyt mm. ahvenesta. Mutta toisto sallittaneen, varsinkin kun edellisestä on aikaa jo pari vuotta ja nyt pääraaka-aine on täysin eri.
”Saltimbocca” tarkoittaa käsitykseni mukaan ”Saltare in bocca”, eli hypätä suuhun. Niin hyvää tästä ruoasta tulee. Perusidea on päällystää pääraaka-aine salvialla ja parmakinkulla sekä paahtaa se kypsäksi. Yksinkertaista, mutta erittäin hyvää! Käytä mieluummin enemmän salviaa kuin vähemmän salviaa. Ja tämäkin resepti juontaa siis juurensa puutarhamme salvian ylituotannosta.
– 4 kalkkunapihviä – 8 isoa salvianlehteä – 4 isoa siivua parmakinkkua – merisuolaa ja mustapippuria myllystäVALMISTUS
Mausta kalkkunapihvit suolalla ja pippurilla. Päällystä pihvit salvianlehdillä ja sitten parmakinkkusiivuilla. Asettele uunivuokaan tai uunipellille.
Paista 225 asteisessa uunissa pihvien paksuudesta riippuen 7-15 minuuttia. Tarjoa heti esim. salaatin seurana.
Joo, kävimme Pilatuksella kolme vuotta sitten kesällä. Maisemat oli kyllä huikeat. Toinen (paljon tyyriimpi kylläkin) huippupaikka (kirjaimellisesti) on Jungfraujoch. 3454 metriä merenpinnan yläpuolella, muutama ravintola, retkeilymaja ja ympärivuotiset hiihtomahdollisuudet:)
http://www.jungfrau.ch
Jungfraulla näytti olevan kirjaimellisesti se maailman pisin pulkkamäki. Sellaiset 15 kilometriä.
http://www.jungfrau.ch/tourismus/erlebnisse/ski-schnee/#laengste-schlittelfahrt-der-welt-ab-first-faulhorn-grindelwald_54
Grüetzi täältä Zürichsee-sumukuopan toiselta puolelta. Tuo sumu on kyllä (byrokratian määrän lisäksi) yksi kaupungin suurimpia yllätyksiä. Tänne matkustavalle mukava lähikohde on Zoo, koko eläintarha ja varsinkin Masoala-halli on mielenkiintoinen kohde aikuisillekin.