Mun idoli? – Voikukkakaprikset

Haluan omistaa tämän kirjoituksen eräälle idolilleni. Idolihan on ihminen, joka nostetaan erityisasemaan muita ylemmäksi – yleensä jonkun saavutuksensa johdosta. Erityisen paljon idoleista puhutaan pop-kulttuurissa.

Minulla on ollut harvoja idoleita. Miellän idolin henkilöksi, joka esimerkillään osoittaa sellaista elämää, jota minäkin haluaisin elää ja joka vastaa arvojani. Ensimmäinen idolini oli isoisäni, joka oli kova urheilemaan, teki taitavia puutöitä käsillään ja kiersi maailman meret Suomen Joutsenen kannella.

Viime vuosina, kun keskustelu kääntyi ystävien kesken omiin isovanhempiimme tai muuten vanhuuteen, niin kerroin usein eräästä toisesta idolistani – isosedästäni Paulista.

Hän oli henkilö, joka vietti sellaisen vanhuuden (jos niin saa sanoa), jonka itsellenikin haluaisin. Vaivoja on varmasti kaikilla, mutta vain toiset valittavat niistä. Ne toiset tekevät sen sijaan jotain muuta. Pauli pelasi tennistä. Se oli hänen intohimonsa. Silloin tällöin soi minunkin puhelin, kun nelinpeliporukasta oli kuulemma ”juniori” sairastunut. Lupauduin tuuraamaan, koska olin kuulemma ”vikkelä jaloistani”.

Menin kentälle ja siellä minua, silloin 27-vuotiasta vikkeläjalkaista, odotti harmaapäinen pelaajaseurue. Sairastunut ”juniori” olisi ollut porukan nuorin, vain 68-vuotias. Pauli oli tuolloin pitkälti yli 80 vuotta. Pysyin hädin tuskin pelissä mukana ja juoksin minkä ehdin pallon perässä. Muille ei tullut edes hiki. Ymmärsin, että nuoruuden fyysisen ylivoiman voittaa koska vain vuosien kokemus.

Opin idoliltani myös pitkän avioliiton salaisuuden. Se tiivistyi yhteen lauseeseen. Olimme käymässä Paulilla kotona ja hän katsoi televisiosta tennistä – kuinkas muutenkaan. Samalla hänen olisi pitänyt vaimon mielestä olla tekemässä jotain muuta, mutta  kun hän vain katsoi tenniksen ratkaisuhetkiä, sai hän pienen suullisen nuhtelun osakseen.

Pauli ei korvaansa lotkauttanut. Hän katsoi pallon loppuun, kääntyi minuun hymynkare suupielessään, silmissään tyypillinen poikamainen pilke, ja totesi.

”Katsos Petri. Jos olisin äskön avannut suuni vastaväitteeseen, olisin menettänyt oivan tilaisuuden olla hiljaa.”

Vielä muutama viikko sitten tiistaina kävi Pauli pelaamassa tennistä, 87-vuoden iässä. Viime keskiviikkona lähti hän viimeiselle matkalleen, ikuiseen lepoon.

Meiltä jäi viimeinen peli pelaamatta. Se peli, jossa vannoin sinut voittavani. Mutta lepää rauhassa – en olisi saanut sinulta pistettäkään.

Perjantaikokki

Voikukkakaprikset

 Miten voikin viikkoon mahtua niin erilaisia tunnetiloja – iloa ja surua. Tiistaina hautajaisissa ja torstaista lauantaiseen vaimon tohtoripromootion juhlahumussa. Illallista emme tällä viikolla kertaakaan ehtineet valmistamaan yhdessä, joten nostan tähän tyttäreni Julian innoittaman reseptin.

Hän on erittäin innostunut ruoanlaitosta ja maistaa mielellään uusia asioita. Viime viikolla teimme nokkoskeittoa, edellispäivänä kiersimme metsässä maistelemassa kuusenkerkkiä ja alkuviikosta kysyi Julia, että voiko voikukista tehdä ruokaa. Kyllähän niistä voi, monenkinlaista. Me teimme voikukkakkapriksia. Suosittelen!

AINEKSET

–       2 dl voikukan pienimpiä nuppuja
–       1 – 1,5 dl etikkaa tai vaaleaa balsamicoa
–       1 rkl hunajaa tai sokeria
–       suolaa

VALMISTUS

Kerää voikukkien aivan pienimpiä nuppuja pari desiä. Vältä keräämästä esim. autotien vierestä. Laita kattilaan 5 dl vettä ja mausta vesi suolalla. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää voikukannuput minuutiksi. Kaada vesi pois ja jäähdytä.

Sekoita etikka ja hunaja (me käytimme vaaleaa balsamicoa, koska etikka oli loppu. Lopputulos oli miedompi, mutta maistuva). Voit halutessasi kiehauttaa etikan, jotta saat siitä hieman miedompaa.  Laita keitetyt nuput lasipurkkiin ja kaada etikkaliemi päälle.

Anna maustua jääkaapissa vähintään vuorokauden. Käytä kapriksien sijaan perunasalaatissa, kalan mausteena ja vihreässä salaatissa. Juliamme söi näitä sellaisenaan suoraan purkistakin.

Menkäähän nyt metsään keräämään ruokaa! Se on kauneimmillaan ja raaka-aineet parhaimmillaan.

Keväistä viikonloppua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s