#satasyytäollaonnellinen #93 #wanderweg

Wanderwegit, eli vaelluspolut ovat mitä parhain keksintö. Ota fillari alle tai laita kengät jalkaan ja lähde liikeelle.

Et tarvitse edes karttaa, sillä opasteita on tiheään. Tänään kulkuni päättyi 1850 metrin korkeuteen, kun pyörää piti enemmän taluttaa lumessa kuin pyöräillä.

Kyseessä olikin ”Winterwanderweg”

#satasyytäollaonnellinen #92 #ryhmäliikunta



Liikunnassa olen aika yksinäinen susi. Tykkään mennä yksin. Paitsi silloin, kun on hyvää seuraa tarjolla!

Tänään poljin ensimmäistä kertaa vaimoni kanssa Üetlibergille ja lisäksi mukana porukassa oli vaimon veli vaimoineen. Yllättävän hyvin nuo tasamaan asukit jaksoivat koko lenkin ja toki seura tuo mukavaa vaihtelua. Ja seurassa ei tule ajettua aina verenmaku suussa. Välillä lienee hyvä liikkua ihan rennostikin.

Kai…

#satasyytäollaonnellinen #90 #nimpparit









Nimpparit. Mikä ihana syy hieman juhlia! Sankari oli tänään Julia ja hän sai valita lounaspaikan.

Toin hänelle torstaina Chamonixista tuliaisiksi ensimmäisen oman puukon. Vieläpä sellaisen, jossa on tulustikku mukana. Sillä voi siis tehdä tarvittaessa myös tulet. Julia on lapsista ehkä eniten innostunut laavusta, veistelystä ja erämeiningistä. Niinpä lounaspaikan valinta oli haaste…

Toisaalta olisi ollut kova hinku mennä laavulle grillaamaan, mutta loppujen lopuksi Zürichin Bahnhofstrasselle avattu sushiravintola voi voiton. ”Siellä on se pyörivä hihna!” – oli valintaperuste.

Yooshi oli mainio ravintola. Sieltä sai uusia ideoita kotisusheihin. Lapsetkin pitivät ruoasta, mutta myös padeissa olevista peleistä. Padeilla pystyi (myös) tilaamaan juomat, lukemaan annosten taustat ja tarkistamaan kalojen alkuperän. Toimiva konsepti! Ja aika monta lautasta saimme syötyä…

Loput kuvat onkin päivän fillarilenkiltä. Kevät on ollut upea ja taas tänään oli ilo liikkua metsässä ja kukkuloilla.

#satasyytäollaonnellinen #89 #vastaleikatun ruohon tuoksu







Kevään ensimmäinen kerta, kun leikkasin nurmikon. Kevät on jo pitkällä ja suomalainen helleraja rikkoontui juuri terassillamme. Riippumatto, jätskipuikko, kirsikkapuun kukat. Ruohon tuoksu, auringon lämpö ja sininen taivas. Perjantai. Aika monta syytä olla onnellinen.

Valinta on silti helppo. Tuoksu, joka tuo mieleen lapsuuden kesät. Melkein yhtä hieno tuoksu kuin leppeän merituulen tuoksu.

#satasyytäollaonnellinen #88 #lokaatio





It’s all about location – ainakin asuntokaupassa.

Rami tuli kanssani miettimään strategiaa. Hauskaa siinä on, että se ei aina vaadi läppäriä eikä fläppitaulua. Ajatuksia voi vaihtaa vaikka missä. Vaikka tuolihississä.

Zürich on sijainniltaan mainio. Tiistaina satoi, joten istuimme kentällä hetken ja katsoimme, missä paistaa aurinko. Suunniteltu St Anton vaihtui lennossa Chamonixiin. Ei onnistu ihan joka kolkassa…

#satasyytäollaonnellinen #87 #kevät



Kyllä, myönnän. Kolmatta viikkoa shortsikelit ja ulkona syömme jatkuvasti. Silloin on helppo olla onnellinen. Au pairimme Emmi totesi tänään, että minun täytyy ottaa tämä haaste uusiksi Suomessa. Miksipä ei.

Ilmasto ei ehkä anna vetoapua yhdeksää kuukautta vuodessa, mutta en usko sen olevan ratkaiseva tekijä. Eiköhän Sveitsistäkin löydy tuhraanmurjottajia, vaikka onkin huhtikuu ja päivälämpötilat yli kahdenkympin. Ja toisaalta Suomesta löytyy iloisia, positiivisia ihmisiä, jotka hymyilevät räntäsateessakin.

Silti mielenkiintoinen haaste. Täytyy harkita. Mutta tehdään niin, että katson pari kuukautta kulttuuri- (tai ilmasto-) shokin vaikutuksia ja sitten päätän, toistanko haasteen syksyllä Suomessa.

Yhtä kaikki, nyt nautin elämästä. Shortsit jalassa, arskat päässä ja naama kunnon panda-mallisilla rusketusrajoilla. Ehtii räntäsateessa hymyillä sitten myöhemminkin.