Mikä teatteriesitys on sellainen, josta yksikään kriitikko ei tohdi kirjoittaa poikkipuolista sanaa?
Omien lasten näytelmä tietenkin!
Ei haittaa, että 80% juonesta meni ohi ”Switzerdütschin” ansiosta, sillä oma poika oli Kindergartenin näytelmässä ja esitti kokkia.
Nämä on näitä hetkiä, kun katsomo pakahtuu ylpeydestä, tapahtuu lavalla mitä tahansa.
Lapsille on alkanut tipahdella kutsuja koulu- ja Kindergartenkavereiden synttäreille. Kaikille, paitsi nuorimmalle, joka on au pairin kanssa kotona.
Kun tänään taas tuli postissa Oliverille yksi kutsu, kysyi Albert alahuuli väpättäen, että koska hänelle tulee kutsu jonnekin…
Isommat sisarukset ymmärsivät tilanteen ja askartelivat Albertille upean kutsun ”Sveitsin suurimpiin sushi- ja jätskibileisiin.”
Kutsun Albert löysi postilaatikosta ja sitten hän ilmoittautui iskälle soittamalla. Ja oli onnellinen! Silloin iskäkin on onnellinen!
Ja illalla pidettiin sushi- ja jätskibileet!
Perjantaikokin blogi 