#satasyytäollaonnellinen #76 #yrittäjyyskasvatus

Tänään oli hieno aamu. Osallistuin yrityskummina Kuusiston alakoulun 5-6 luokkalaisten koulupäivään – tosin etänä. Kerroin oman tarinani, mutta mielenkiintoisinta oli kysellä lapsilta heidän nykyarjestaan ja tietotekniikan hyödyntämisestä koulussa. Suurin osa oli sinut tietokoneen kanssa, kaikilla oli älypuhelimet ja koneitakin käytettiin koulutöissä – ainakin silloin tällöin.

Oppilaat saivat tehtävän: rakentaa leirikouluilmoittautumisen Lyytillä. Vaikka aikaa oli vähän, saivat lapset aikaiseksi hienoja ilmoittautumissivuja. Tämä oli minulle mielenkiintoisin osuus: miten alakoululaiset osaisivat käyttää bisnesohjelmistoamme. Meiltä oli paikalle Jenni, joka opasti alkuun.

Lapset saivat tehtyä hienot ilmoittautumislomakkeet todella lyhyessä ajassa. Mahtavaa!

Minua jännitti etäesiintyminen, vaikka puhun päivittäin webbikameralle. Ehkä siksi, että paikalla oli entinen luokanopettajani, joka on nyt koulun rehtori. Samat perhoset vatsassa kuin ala-asteella, kun piti esittää joku juttu luokan edessä. Tiedät varmaan fiiliksen!

Hatunnosto Kuusiston koululle, että yrittäjyydestä puhutaan positiivisesti jo alakoulussa!

Perjantaikokki

#satasyytäollaonnellinen #74 #43430

screenshot_826

43430 näyttökertaa. Sen verran on blogini tänään, tähän mennessä kerännyt näyttöjä. Aamuinen kannanottoni työsuojelun sopivuudesta pieneen IT-yritykseen sai yllättävän paljon huomiota. En olisi uskonut.

Tavoitteeni oli herättää keskustelua, sillä moni säädös tuntuu olevan 80-luvulta ja soveltuvan lähinnä johonkin tehtaaseen. Keskustelun herättäminen onnistui, Talouselämää myöten.

Osa kommentoijista pitää minua tietenkin puolueellisena riistäjänä ja osa kannustaa. Näin se kai pitääkin mennä. Asiassa on aina kaksi puolta. Kovin harva uskoo, että yrittäjällä ja työntekijöillä voi olla ihan yhteinenkin intressi saada asiat sujumaan. Muukin kuin se, että säännöt näin sanovat. Mutta hienoa, että nyt ainakin keskustellaan!

Toivotan muuten kaikki epäilijät istumaan toimistoomme ja seuraamaan meininkiä. Hyvin vähän sitä riistoa siellä on havaittavissa. Enemmänkin hyvää meininkiä, yhteishenkeä ja viihtymistä. Jos tulijoita on paljon, niin teen ilmoittautumislomakkeen. Lyytillä.

Öitä.

Ps. Työsuojelutarkastajalle tiedoksi. Kyllä me kaikki paperiasiat kuntoon hoidetaan ja perustamme työsuojelutoimikunnat. On sitten ensi tarkastuksessa kivempi fiilis. Mutta ikävää vain on se, että eihän näissä tarkastuksissa katsota kuin paperit. Kukaan ei kysy oikeasti henkilökunnalta, että mites viihdytte. Kunhan lomakkeet on kunnossa, niin kaikki on OK.